Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävän naisystävä
07.09.2020 |
Olen seurustellut yli vuoden miehen kanssa, jolla on kaverina nainen. Seurustelun alkupuolella asia ei juuri haitannut, vaikka laitoin kyllä merkille somessa että tuollainen nainen kuuluu miehen tuttavapiiriin. Sitten aloin huomata, että tämän naisen nimi toistuu turhan usein mieheni puheissa ja aina todella positiiviseen sävyyn. Tajusin myös, että mies kysyy tuon naiskaverin mielipidettä lähes kaikkiin elämänsä asioihin. Olen alkanut epäillä onko minun mielipiteillä samalla tavalla painoarvoa.
He tapaavat hyvin harvoin, joten ajattelin että ei tuo nainen ole kovinkaan suuri osa mieheni elämää. Mutta pari kuukautta sitten näin ekaa kertaa livenä tuon naisen. Oltiin samassa tapahtumassa yllättäen ja kohtaaminen jäi vaivaamaan. Nainen tuli iloisesti tervehtimään ja esittettelemään itsensä ja mun mies häkeltyneenä punasteli. Voin myöntää, että harmitti huomata että oli ikäisekseen kaunis nainen ja selvästi mun mies olisi halunnut olla paremmin pukeutunut ja valmistautunut kohdatakseen tuon naisen. Siitä saatiin pieni riita aikaan, jonka aikana mies sanoikin (varmasti minun painostuksen ja provosoinnin alla) että tuo nainen on kaunis ja jumalainen. Se oli siis riitatilanne, jonka aikana tuo tuli sanotuksi. Minä annoin seurustelun jatkumisen ehdoksi, että he eivät enää tapaa. Mutta edelleen he viestittelevät. Ovat siis tunteneet lähes 20 vuotta ja nuorena pyörineet samassa kaveriporukassa ja heillä on edelleen paljon yhteisiä tuttuja ja sama harrastus vaikka eri porukoissa harrastavatkin. Nainen on naimisissa, lapsia. Epäilen, että tuo nainen on minun mieheni toteutumaton haave. En usko, että tuo nainen näkee miestäni romanttisessa valossa, mutta muuten tilanne on mulle epämiellyttävä.
Mitä tekisitte tilanteessani? Tämä on suhteemme ainoa toistaiseksi esiin tullut ongelma. Nelikymppisinä ihmisinä tässä ei kenelläkään ole kiire edetä suhteessa yhteenmuuttoon tai muuhunkaan. Mutta hukkaanko silti aikaani? Vai olenko epävarma ja kohtuuton?
Kommentit (46)
Mies ei ole sinulle sanonut, että olet kakkosvaihtoehto. Hän ei ole sanonut, että on ihastunut tuohon ystävään. Heitätkö tosiaan teidän hyvän suhteen pois sen takia, että LUULET miehen olevan ihastunut yksipuolisesti toiseen? Mitä, jos keskustelisit ihan rauhassa miehesi kanssa, ei niin, että sinä syytät häntä asioista, vaan kertoisit siitä, että koet epävarmuutta, ja olet mustasukkainen. Voisiko yhteisestä keskustelusta löytyä jotain rakentavampaa, kuin sinun kuvitelmiesi ruokkimisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten uusi suhde voi alkaa edes jos siinä on ruuhkaa (kolmas) ? Ei ei ja ei. Kyllä ystävyys on jotain ihan muuta, kun tuo kuvailemasi. Ystävän voi tavata vaikka jätesäkki päällä punastelematta,koska ystävä ei välitä ulkonäkö tekijöistä.
Päätin päivittää tilanteen nähtyäni täällä jokseenkin samaa teemaa tai vastaavaa tilannetta käsittelevän aloituksen.
Tapasimme yhdessä miesystäväni kanssa väestöliiton pariterapeuttia. Minusta käynti oli hyvä. Miesystävä todellakin tunnusti kokeneensa suurta ihastusta/rakkautta naisystäväänsä kohtaan jo vuosikymmeniä. Hän ei osannut selittää tätä muulla tavalla, kuin tuon naisen ihanuudella ja täydellisyydellä tunteitaan. He eivät ole koskaan seurustelleet. Mulle selvisi, että miehen edellinen suhde on ainakin osittain kaatunut tämän saman syyn vuoksi.
Sitten pohdimme meidän suhteemme jatkumisen edellytyksiä. Sen suhteen päätettiin, että mies käy omilla käynneillään, joilla hän miettii mikä saa hänet pitämään yllä tällaista kaukorakkautta. Minä käyn omillani käynneilläni, joissa pohdin mitkä ovat minun kriteerit ja reunaehdot tämän tai minkään muunkaan seurustelusuhteen jatkumiselle.
Miehelleni annettiin kotitehtäväksi tehdä tekoja, jotka osoittavat että miehelläni on minua kohtaan suuria tunteita. (näin hän väitti) Minulle annettiin kotitehtäväksi tehdä jotain omaa hyvinvointiani lisäävää, mikä ei ole mitenkään riippuvainen parisuhteestani, siis jotain täysin omaa.
Olemme nyt miehen kanssa päättäneet, että annamme suhteellemme aikaa vuoden loppuun saakka ja sitten käymme uuden rehellisen keskustelun joko kahdestaan tai uudella pariterapiakäynnillä.
Juuri nyt minusta tuntuu, että meidän suhteemme tulee päättymään minun toiveestani ja aloitteestani, mutta mieleni on asian suhteen levollinen ja hämmennystä koen lähinnä miesystävän, en itseni puolesta. Tulkitsin, että miesystävä saattaa roikkua tässä ihastuksen tunteessa, joko siitä syystä että sen avulla voi pakoilla todellisia suhteita ja/tai koska kokee olevansa lähimpänä omaa ihanneminäänsä tuon naisen ja heidän yhteisen harrastuksensa parissa.
Havaitsin, että muillakin on samoja kipuiluita ja kokemuksia kakkosvaihtoehtona olemisesta, joten päätin jakaa.
ap
Kiitos ap päivityksestä! Harvoin kukaan viitsi antaa tilannepäivityksiä, todella arvokasta että tulit kertomaan miten on sujunut. Itse en ole ihan samassa tilanteessa, mutta miehellä joka pyytää minua jatkuvasti ulos on naispuolinen kämppis ja myös aistin että jotain on pielessä. Näköjään ainakin sinun tapauksessasi intuitio oli oikeassa. Tsemmpiä ap<3
Alue: Aihe vapaa
Up