Kokemuksia tukiperheistä?

Hyvä homma.

Neuvolasta tulee hyviä vinkkejä.

Mun yhdellä tutulla oli lapsilla tukihenkilö.

Heille kanssa suositeltiin.

Kannattaa suostua, tässä tutun perheessä oli hommaan astunut lastensuojelu ja sieltä vähän niinkuin määrättiin, että tukihenkilö lapsille piti ottaa.

Siis jatkan vielä.

Tuossa tutun perheessä äidillä oli paha masennus.

 Siis voiko lastensuojelu tulla väliin, jos ei haluta antaa lastamme yökylään tuntemattomalle perheelle? :O

Aa. Meillä ei ole masennusta, minulla taustalla, kaaaukana taustalla. Neuvolassa tehty synnytyksien jälkeen testit, eikä masennuksesta tietoakaan :) Lapset on aina hoidettu hyvin, miehen kanssa yhteinen aika vaan on kortilla, illalla aika menee, kun koitetaan saada esikoinen nukahtamaan ja sitten ollaankin jo kummatkin väsyneitä. Meille siis tukiperhettä suositeltu oman jaksamisen takia, koska esikoinen tarvitsee koko ajan jonkun ohjeistamaan vierelleen.

En usko, jos vain lapsi "erityistarvetta" vaativa.

Jos äiti on psykoottinen, kyllä voi ;), jos perheen isä ei hoida lasta /matkustelee.

Sehän olisi hienoa, jos joku jaksaisi olla lapsesi kanssa ja ohjailla lastasi.

Tehdä kaikkea kivaa? Eikö tuota voisi toteuttaa esim. lauantai tai sunnuntai päivänä, päiväsaikaan, niin ei tarvitsisi sun jättää lasta vieraalle yökylään? vaikka pari tuntia lauantaina tai kolme tuntia, sekin olisi jo varmaan avuksi.....

Minkäikäinen lapsi on kyseessä?

Meillä on ollut tukiperhe. Ja juurikin haastavalle ja paljon vaativalle lapselle.  Kun tukiperhe löytyi kävimme ensin tutustumassa ja sen jälkeen saimme päättää tuntuuko hyvältä perheeltä ja paikalta. Oli lottovoitto saada tukiperhe. 1 viikonloppu kuukaudessa vapaata ja sai huilata. Sillä jaksoi.

Se kantoi aikansa. Suosittelen.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 08:52"]

Sehän olisi hienoa, jos joku jaksaisi olla lapsesi kanssa ja ohjailla lastasi.

Tehdä kaikkea kivaa? Eikö tuota voisi toteuttaa esim. lauantai tai sunnuntai päivänä, päiväsaikaan, niin ei tarvitsisi sun jättää lasta vieraalle yökylään? vaikka pari tuntia lauantaina tai kolme tuntia, sekin olisi jo varmaan avuksi.....

[/quote]

  Me siis teemme kaiken tuon, me ohjaamme lastamme, tietää olevansa rakastettu. Minua siis pelottaa, että eikai esikoinen ala luulla, ettei ole rakastettu, jos tyrkkäämme hänet jonkun muun hoidettavaksi? Meillä on aina välillä apuna lapsen täti, joka vie häntä muutamaksi tunniksi silloin tällöin leikkimään.

    Minä itse luotan tosi huonosti ihmisiin ja vaati paljon ponnisteluja uskaltaa antaa edes tädin viedä lasta pihalle ilman, että olin itse mukana. Onko siis mahdollista, että on tukiperhe, mutta on itse mukana ulkoilutilanteissa?

Lapsi on pieni, alle kouluikäinen. Mutta tosiaan, kun toisella meistä on sitten kotona kädet täynnä esikoisen kanssa.

Ja jos on tukiperhe, ja on sovittu viikonloppu, että lapsen pitäisi olla siellä, voiko lapsen hakea sieltä kotiin jos itselle tulee epävarma olo, että pärjääkö joku muu lapsen kanssa?

En osaa vastata näihin kysymuksiin. Toivottavasti saat jostakin vastauksia, neuvolasta?

Voi. Teillä mättää join ja raskaasti, koska tukiperheistä on huutava pula, joten tarpeenne on jo arvioitu suureksi. Jos ette ota tukea vastaan, terkka tekee ls-ilmoituksen.

Joku tosiaan mättää. Ei tukiperheitä ole antaa tavallisille, väsyneille ydinperheille. Olemme itse toimineet tukiperheenä ja pari ystävääkin. Kyllä niillä perheillä (tai yh:ta poikkeuksetta) on oikeasti todella paljon arjessa ongelmaa lähtien ihan hygieniasta. Varmaan toisenlaisiakin lapsia on, mutta kysymys on kuitenkin lastensuojeluasiakkuudesta ja ei sinne ajaudu, jos kaikki on hyvin ja hiukan vaan väsyttää. Jotkut puolustaa, että pitäisi ennaltaehkäisevää tukea antaa enemmän.Minä taas peräänkuulutan ihmisen omaa vastuuta ja voihan lapsenvahdin palkata, jos tarvii omaa aikaa. Ei yhteiskunta voi joka asiassa tulla vastaan.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 10:33"]

Joku tosiaan mättää. Ei tukiperheitä ole antaa tavallisille, väsyneille ydinperheille. Olemme itse toimineet tukiperheenä ja pari ystävääkin. Kyllä niillä perheillä (tai yh:ta poikkeuksetta) on oikeasti todella paljon arjessa ongelmaa lähtien ihan hygieniasta. Varmaan toisenlaisiakin lapsia on, mutta kysymys on kuitenkin lastensuojeluasiakkuudesta ja ei sinne ajaudu, jos kaikki on hyvin ja hiukan vaan väsyttää. Jotkut puolustaa, että pitäisi ennaltaehkäisevää tukea antaa enemmän.Minä taas peräänkuulutan ihmisen omaa vastuuta ja voihan lapsenvahdin palkata, jos tarvii omaa aikaa. Ei yhteiskunta voi joka asiassa tulla vastaan.

[/quote]

Kyllä meille on annettu.  Tavallinen perhe, joissa haastava ja vaikea erityislapsi. Lapsi joka on vaatinut oamlta perheeltään paljon ja kuluttanut voimia. Jolle ei tosiaan voinut kuvitella palkkaavansa yhtä nuorta tai aikuista pariksi tunniksi. Tai kun ei lähipiirissä ole ketään, joka olisi ottanut pariksi tunniksi.

Me olemme tukiperhe. Ennen tukiperhesuhteen alkamista lapsi kävi meillä tutustumassa vanhempansa kanssa ja sen jälkeen saimme puolin ja toisin vielä harkita sovellummeko toisillemme eli tapaaminen ei vielä velvoittanut mitenkään. Päädyimme kuitenkin aloittamaan tukiperhesuhteen, Lapsi käy meillä kerran kuukaudessa viikonlopun. Viikonloppuisin touhuamme tavalliseen tapaan kuten kolmen oman lapsemmekin kanssa; ulkoilemme leikkipuistossa, teemme metsäretkiä, leivomme, askartelemme, käymme uimahallissa... jne. Viikonloput on sujuneet hienosti ja lapsi kuulemma kovasti aina odottaa vierailuviikonloppuja meillä, kokee tulevansa kuin ystävä- tai sukulaisperheeseen viikonloppuvierailulle. Itselläni ja perheelläni on siis positiivinen kokemus näin tukiperheen näkökulmasta katsottuna.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 11:03"]

Me olemme tukiperhe. Ennen tukiperhesuhteen alkamista lapsi kävi meillä tutustumassa vanhempansa kanssa ja sen jälkeen saimme puolin ja toisin vielä harkita sovellummeko toisillemme eli tapaaminen ei vielä velvoittanut mitenkään. Päädyimme kuitenkin aloittamaan tukiperhesuhteen, Lapsi käy meillä kerran kuukaudessa viikonlopun. Viikonloppuisin touhuamme tavalliseen tapaan kuten kolmen oman lapsemmekin kanssa; ulkoilemme leikkipuistossa, teemme metsäretkiä, leivomme, askartelemme, käymme uimahallissa... jne. Viikonloput on sujuneet hienosti ja lapsi kuulemma kovasti aina odottaa vierailuviikonloppuja meillä, kokee tulevansa kuin ystävä- tai sukulaisperheeseen viikonloppuvierailulle. Itselläni ja perheelläni on siis positiivinen kokemus näin tukiperheen näkökulmasta katsottuna.

[/quote]

  Kiitos tästä tiedosta :)

   Meillä ei siis tosiaan mättää mikään, tämä on ollut vain ehdotus, jos haluamme sen ottaa vastaan :) Ja näillä näkymin taidamme edelleen sanoa, että omien vanhempiemme apu on riittävä, muuta emme tarvitse :)

Erityislapsen äitinä sanoisin kuitenkin, että sun pitää varoa ylisuojelemista ja harjoitella irtipäästämistä. Erityislapsten äideillä on taipumus ylisuojella lapsiaan - nämä tuntuvat tarvitsevat sitä ja kun itseon oppinut ennakoimaan ja lukemaan lasta niin, että tämän kanssa pärjää ja usein joutuu näkemään, miten muut eivät pärjää, tuntuu oma mukanaolo oikeasti jokapaikassa välttämättömältä. SILTI MYÖS ERITYISLAPSEN KEHITYKSELLE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ MYÖS IRTAUTUA VANHEMMASTA - oman kykynsä mukaan ja usein tavallista hitaammassa aikataulussa, mutta oleellista ja tarpeellista sen silti on. Ylisuojelemalla lasta estät häntä kehittymästä todellisen kapasiteettinsa mukaisesti.

Opettele siis päästämään irti. Lapsesi pitää ennen pitkää mennä kouluun ja iltapäiväkerhoon, etkä sinä voi mennä mukaan. Hän tarvitsee ihmissuhteita ja kavereita. Jonain päivänä hänen täytyy muuttaa kotoa pois. Sinun pitää valmentaa häntä siihen alkaen tästä päivästä - vähän kerrallaan.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 08:48"]

Aa. Meillä ei ole masennusta, minulla taustalla, kaaaukana taustalla. Neuvolassa tehty synnytyksien jälkeen testit, eikä masennuksesta tietoakaan :) Lapset on aina hoidettu hyvin, miehen kanssa yhteinen aika vaan on kortilla, illalla aika menee, kun koitetaan saada esikoinen nukahtamaan ja sitten ollaankin jo kummatkin väsyneitä. Meille siis tukiperhettä suositeltu oman jaksamisen takia, koska esikoinen tarvitsee koko ajan jonkun ohjeistamaan vierelleen.

[/quote]

Erityislasten vanhemmille usein ehdotetaan tukiperhettä, eli kysymys ei aina ole siitä, että tukiperhettä tarjotaan jollekin "moniongelmaiselle" alkkariyh-äidille, kuten täällä virheellisesti on mainostettu. Sitten tukiperhetoiminta perustuu kaikkien osapuolten kannalta vapaaehtoisuuteen. Jos sinä et koe tarvitsevasi tukiperhettä, ei sitä ole kukaan pakon kanssa tarjoamassa.

Hyvistä, asiallisista tukiperheistä on huutava pula, joten senkään vuoksi ei pidä olettaa, että jollekin perheelle ehdoin tahdoin oltaisiin tuputtamassa tätä tuen muotoa.

Jos ap on neuvolassa kertonut avoimesti oman perhetilanteensa haasteista, on hyvin tavallista, että tätä tukea ehdotetaan nimenomaan niin, että perheen aikuiset voivat saada lepohetken haasteellisesta arjestaan.

Tukiperhetoiminnan valvonnassa, tukiperheiden vallinnassa on vielä paljon puutteita. Kuka tahansa halukas saattaa päästä tukiperheeksi, vaikka minkäänlaista kokemusta tai osaamista esim. erityislapsista (diagnooseista ja erityisongelmien hoidosta) ei perheellä olisikaan. On myös tukiperheitä, ns. lapsikenneleitä, joiden ainoa suositus hommaan on aiemmat tukilapset tai todella monta tukilasta kerrallaan. Jostain syystä mikäli tällainen perhe haluaa ottaa lisää uusia tukilapsia, sos. virasto ei ollenkaan rajoita lapsimääriä. Siksi kyllä kannattaa kuunnella tarkoin omia vaistojaan ainakin silloin, jos tarjottu perhe vähänkään herättää epäilyksiä tai kysymyksiä.

Joskus myös perheen muut lapset kaipaavat sellaista hetkeä, jolloin saavat vanhemmat "käyttöönsä". Erityislapsen sisaruksilla voi olla hankaluuksia saada tarvitsemaansa aikaa vanhemmalta.