Mikä siskoani vaivaa? En jaksa häntä enää.
On ollut aina todella tyrannimainen minua kohtaan. Muille ei ole samanlainen, ja hänellä onkin paljon ystäviä, mies ja elämässä menee kaikki päällisin puolin hyvin.
Sisko siis koko ajan saarnaa minulle miten olen hänen mielestään lapsentasolle jäänyt ja tuohtuu melkein kaikesta mitä sanon hänen mielestään väärin.
Melkein ihan mitä vain sanon, saan kuulla saarnat siitä, että minun pitäisi muuttua, kasvaa aikuiseksi, mennä terapiaan jne.
Mitään mitä itse sanon hänelle, hän ei välitä ja sanookin että häntä ei kiinnosta mitä minä sanon hänestä.
Minun mielestä siskoni on itse jotenkin teinin tasolle jämähtänyt ja ei vain itse tiedosta sitä. Hän ei kuuntele mitään kritiikkiä itsestään, mutta toitottaa kritiikkiä minulle koko ajan.
En voi edes sanoa että hän olisi mukava mulle ollenkaan, koska lähes koko ajan hän on jostain tuohtunut minulle ja juttelusta ei tule mitään koska sanon kaiken väärin.
Hän sanoo että hän yrittää auttaa, mutta en koe tuollaisen auttavan minua yhtään. Miten saisin hänet näkemään että hänen käytös satuttaa minua ja huonontaa vain oloani ja saisin hänet muuttamaan käytöstään?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Minullakin aikuinen sisko, joka puuttuu tekemisiini, lähtee aina siitä, että olen tehnyt jotain väärää. Ohjeistaa. Kertoo kuitenkin minun kontrolloivan äitiä ties mistä. Kyse iäkkäästä äidistä. Hänellä oikeus toimia tuomarina muille sisaruksille. Eikä ymmärrä puhetta.
Vaikka ollessani iäkkään äitini luona. Sisko asunut jo kymmeniä vuosia ulkomailla- kokee silti oikeudekseen puuttua esim. äitimme auttamiseen kotona, mihin minä ja veli osallistutaan. Kun meitä pitäisi vain tsempata ja kehua.
Olen sanonut, että en halua tällaista. Ei usko.Yllättäen muuttuu uhriksi ja alkaa muistella jotain vuosien takaisia, missä suutuin ja huusin hänelle. Kun alkoi kertoa, miten minun puhuttava äidille kotona.
Nyt viimein päätin, että en ole hänen kanssaan tekemisissä ollenkaan.
Isämme oli narsisti ja epäilen, että kasvatuksella vaikutusta tähän.
Kylläpäs te kohtelette siskoanne ikävästi. Mainitset, että isänne olin narsisti, mutta negatiivinen kasvatusvaikutus olisi kohdistunut vain häneen. Mitäs jos ottaisitte siskonne mukaan äitiä koskeviin asioihin. Osoittaisitte että etäisyydestä huolimatta hänetkin huomioidaan. Nyt kuten kirjoitat, on te kolme vastaan hän.
Älkää olko tekemisissä toistenne kanssa. Minulla taas on paska veli. Olen katkaissut välit. Problem solved.
-pikkusisko
Minulla on pikkusisko, joka vaati aina, että asiat pitää tehdä kuten hän haluaa tai ajattelee, vaikkei toivomuksia edes olisi sanottu ääneen tai sanottu jopa toisin kuin toivotaan. Lisäksi kääntää asiat kierosti aina ja jotenkin todella kieroutunut ajatusmaailma. Myös aloittaa yhtäkkiä syyllistää ja syyttää iänkaikkisen vanhoista asioista ja täysin valheellisesti. Aina pyrkii jättämään syyllisyyden jälkeensä. Olen iloinen, ettei olla tekemisissä enää. Tuommoinen syö energiaa ja muutenkin ollaan erilaisia. Aikuisiällä ei olla nähty kuin hyvin harvoin. Mitään kaipuuta tuohon suhteeseen ei ole. Kasvettu erilleen. Nautin omasta varsin rauhallisesta perhe-elämästä.
No onko jotain huomautettavaa? Lainaatko rahaa? Oletko epäluotettava? Myöhästeletkö? Jne.
Joskus siskot uskaltavat sanoa ääneen tosiasioita, jota muut eivät kehtaa sanoa
Tästäkin ketjusta näkee, miten kylmä on suomalainen kulttuuri. Ghostataan, jos vähänkin joku ärsyttää ja syyllistetään. Ihan kuin itse olisi täydellinen. Mutta sinänsä ymmärrän hyvin, ettei halua rasittavien ohmisten kanssa olla tekemisissä. Moneen semmoiseen itsekin elämän aikana tutustunut, joista haluaa pysyä kaukana. Siis lähinnä ihmisiä, jotka tarkoituksella loukkaavat julmasti.
Aloituksessa kuulostat kieltämättä lapselliselta, vaikka et välttämättä voi sille mitään. Kaatuuko tämä jotenkin siskon päälle? Hänelle kaatuu vastuu lapsellisuudestasi? Jos ei vaikuta elämäänsä niin antaisi olla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin aikuinen sisko, joka puuttuu tekemisiini, lähtee aina siitä, että olen tehnyt jotain väärää. Ohjeistaa. Kertoo kuitenkin minun kontrolloivan äitiä ties mistä. Kyse iäkkäästä äidistä. Hänellä oikeus toimia tuomarina muille sisaruksille. Eikä ymmärrä puhetta.
Vaikka ollessani iäkkään äitini luona. Sisko asunut jo kymmeniä vuosia ulkomailla- kokee silti oikeudekseen puuttua esim. äitimme auttamiseen kotona, mihin minä ja veli osallistutaan. Kun meitä pitäisi vain tsempata ja kehua.
Olen sanonut, että en halua tällaista. Ei usko.Yllättäen muuttuu uhriksi ja alkaa muistella jotain vuosien takaisia, missä suutuin ja huusin hänelle. Kun alkoi kertoa, miten minun puhuttava äidille kotona.
Nyt viimein päätin, että en ole hänen kanssaan tekemisissä ollenkaan.
Isämme oli narsisti ja epäilen, että kasvatuksella vaikutusta tähän.
Minusta kuulostaa vahvasti siltä että siskosi on narsistisen perheen syntipukki. Oletko lukenut aiheesta ja tunnistanut mikä on oma roolisi?
Vierailija kirjoitti:
Joskus siskot uskaltavat sanoa ääneen tosiasioita, jota muut eivät kehtaa sanoa
Tai sitten siskot keksivät ilkeyksiä joita eivät kehtaisi muille sanoa, koska eivät ole kasvaneet ohi siitä teini-iässä syntyneestä kateudesta.
Oma siskoni esim. huutaa minulle yöllä hotellissa, jos käännän normaalisti unissani sängyssä kylkeä ja hän herää. Haukkuu silloin kamalilla nimillä ja huutaa kuin syöjätär. Yritä siinä sitten nukkua kun toinen raivoaa hotellihuoneessa. Vessaan ei kannata yöllå yrittää. Ei kuulema muille huuda ja on oma vikani että herätän hänet. Eipä olla matkailtu enää yhdessä vaikka sisko aina kyselee.
Sama. Olen katkaissut häneen välit kokonaan. Hän on kotiäiti amistutkinnolla, minä yliopistosta valmistunut virastossa työskentelvä ihminen. Kumpihan meistä on lapsellinen käytökseltään? Hän nyt on myöntänytkin vihatunteensa minua kohtaan. Taitaa kuitenkin kummuta kateudesta se viha. Hän on myös kertonut kilpailevansa minua vastaan, joka on veikeä ajatus henkilöltä, joka sanoo, että olen lapsellinen. Minä en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Tai ehkä se on hänen mielestään lapsellisuutta, että siskosta voisi ajatella hyvää ja olla jopa lämpimät välit siskon kanssa. Olinpa naivi ja lapsellinen :D
Ghostaaminen on erinomainen vaihtoehto, jos veli on pelkkä hyväksikäyttäjä ja äärimmäisen itsekeskeinen. Pitää ajatella omaa energiaansa ja mihin sitä haluaa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus siskot uskaltavat sanoa ääneen tosiasioita, jota muut eivät kehtaa sanoa
Tai sitten siskot keksivät ilkeyksiä joita eivät kehtaisi muille sanoa, koska eivät ole kasvaneet ohi siitä teini-iässä syntyneestä kateudesta.
Oma siskoni esim. huutaa minulle yöllä hotellissa, jos käännän normaalisti unissani sängyssä kylkeä ja hän herää. Haukkuu silloin kamalilla nimillä ja huutaa kuin syöjätär. Yritä siinä sitten nukkua kun toinen raivoaa hotellihuoneessa. Vessaan ei kannata yöllå yrittää. Ei kuulema muille huuda ja on oma vikani että herätän hänet. Eipä olla matkailtu enää yhdessä vaikka sisko aina kyselee.
Ihana sisko sinulla :D
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta näkee, miten kylmä on suomalainen kulttuuri. Ghostataan, jos vähänkin joku ärsyttää ja syyllistetään. Ihan kuin itse olisi täydellinen. Mutta sinänsä ymmärrän hyvin, ettei halua rasittavien ohmisten kanssa olla tekemisissä. Moneen semmoiseen itsekin elämän aikana tutustunut, joista haluaa pysyä kaukana. Siis lähinnä ihmisiä, jotka tarkoituksella loukkaavat julmasti.
Vähänkin? Tuohan on lapsuudesta saakka jatkunut yleensä silloin, kun samassa perheessä on kasvettu.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen katkaissut häneen välit kokonaan. Hän on kotiäiti amistutkinnolla, minä yliopistosta valmistunut virastossa työskentelvä ihminen. Kumpihan meistä on lapsellinen käytökseltään? Hän nyt on myöntänytkin vihatunteensa minua kohtaan. Taitaa kuitenkin kummuta kateudesta se viha. Hän on myös kertonut kilpailevansa minua vastaan, joka on veikeä ajatus henkilöltä, joka sanoo, että olen lapsellinen. Minä en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Tai ehkä se on hänen mielestään lapsellisuutta, että siskosta voisi ajatella hyvää ja olla jopa lämpimät välit siskon kanssa. Olinpa naivi ja lapsellinen :D
Oletpa idiootti. Virastossa työskentely ja yliopistotutkinto ei tee sinusta parempaa ihmistä kuin arvokasta kotiäidin työtä tekevästä siskostasi. Kuulostat kyllä itse aika ikävältä ihmiseltä, ehkä olette siis oikein sopivat toisillenne.
Sama. Olen katkaissut häneen välit kokonaan. Hän on kotiäiti amistutkinnolla, minä yliopistosta valmistunut virastossa työskentelvä ihminen. Kumpihan meistä on lapsellinen käytökseltään? Hän nyt on myöntänytkin vihatunteensa minua kohtaan. Taitaa kuitenkin kummuta kateudesta se viha. Hän on myös kertonut kilpailevansa minua vastaan, joka on veikeä ajatus henkilöltä, joka sanoo, että olen lapsellinen. Minä en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Tai ehkä se on hänen mielestään lapsellisuutta, että siskosta voisi ajatella hyvää ja olla jopa lämpimät välit siskon kanssa. Olinpa naivi ja lapsellinen :D
Et ole koskaan ajatellut, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Ja viestisi ensimmäinen lause on, miten sisko on kotiäiti amis ja sinä yliopistosta valmistunut oikein virastossa työskentelevä. Pöyhkeilevästi arvuutat teidät koulutuksen ja työn perusteella ihmisenä. Varmasti siskoasi ärsyttää aiheeton ylemmyydentunteesi. Kuvittelet, että hän on sinulle kateellinen. Vaikuttaa, että se on toiveesi. Mutta siskosi ei välttämättä arvosta lainkaan samoja asioita kuin sinä. Hän voi jopa sääliä rankempaa ja tylsää elämääsi. Itse saa nauttia kotona elämästä lasten kanssa ja elämä on rauhallista ja antoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen katkaissut häneen välit kokonaan. Hän on kotiäiti amistutkinnolla, minä yliopistosta valmistunut virastossa työskentelvä ihminen. Kumpihan meistä on lapsellinen käytökseltään? Hän nyt on myöntänytkin vihatunteensa minua kohtaan. Taitaa kuitenkin kummuta kateudesta se viha. Hän on myös kertonut kilpailevansa minua vastaan, joka on veikeä ajatus henkilöltä, joka sanoo, että olen lapsellinen. Minä en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Tai ehkä se on hänen mielestään lapsellisuutta, että siskosta voisi ajatella hyvää ja olla jopa lämpimät välit siskon kanssa. Olinpa naivi ja lapsellinen :D
Oletpa idiootti. Virastossa työskentely ja yliopistotutkinto ei tee sinusta parempaa ihmistä kuin arvokasta kotiäidin työtä tekevästä siskostasi. Kuulostat kyllä itse aika ikävältä ihmiseltä, ehkä olette siis oikein sopivat to
Näetkö ainoastaan sen? Hänen myöntämänsä vihatunteet minua kohtaan, kilpailu kanssani jne. eivät päässeet tajuntaasi lainkaan? Oletko kenties se isompi sisar perheessäsi? Tuossa ei väitetty, että olisin parempi, sinä vain tulkitsit sen niin. Terkoitan sillä, että lapsellinen henkilö ei selviä virastotyöstä. Virastotyössä ei voi olla lapsellinen, vaan sieltä lentää aika äkkiä pellolle, jos alkaa draamailemaan kansalaisten tai kollegojen kanssa. Älä toki tunne huonommuutta, jos et ole valmistunut yliopistosta. Vai oletko vain lapsellinen ja rähjäät siksi suotta ;)
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen katkaissut häneen välit kokonaan. Hän on kotiäiti amistutkinnolla, minä yliopistosta valmistunut virastossa työskentelvä ihminen. Kumpihan meistä on lapsellinen käytökseltään? Hän nyt on myöntänytkin vihatunteensa minua kohtaan. Taitaa kuitenkin kummuta kateudesta se viha. Hän on myös kertonut kilpailevansa minua vastaan, joka on veikeä ajatus henkilöltä, joka sanoo, että olen lapsellinen. Minä en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Tai ehkä se on hänen mielestään lapsellisuutta, että siskosta voisi ajatella hyvää ja olla jopa lämpimät välit siskon kanssa. Olinpa naivi ja lapsellinen :D
Et ole koskaan ajatellut, että siskoa vastaan pitäisi kilpailla. Ja viestisi ensimmäinen lause on, miten sisko on kotiäiti amis ja sinä yliopistosta valmistunut oikein virastossa työskentelevä. Pöyhkeilevästi arvuutat teidät koulutuksen ja työn perusteella ihmisenä. Varmasti siskoasi ärsyttää
lol. Tarkoitan sitä, että virastotyössä ei ole sijaa lapsellisuudelle. Olen kuivakka ja aina asiallinen virastotäti. En ole sanonut hänelle kertaakaan, että olisin häntä parempi. Hän taas napsii jatkuvasti siitä, että minulla on yliopistotutkinto. Hänelle on hyvin tärkeää painaa minua alas, kuten näkyy olevan monelle tässä ketjussakin. Mistähän se mahtaa johtua? Kuitenkin viestini pointti on nimenomaan se, että hän kilpailee kanssani, kun taas minä haluaisin vain viettää yhteistä ja mukavaa aikaa siskoni kanssa (tai siis halusin, ennen kuin hän kertoi kaiken sen vihan ja katkeruuden mitä hän minua kohtaan tuntee). Minä en sabotoi häntä, vaan hän minua. Ennen kuin katkaisin välit, niin olin se, joka kannusti häntä. Kehuin hänen lahjojaan jne.
No oletko jäänyt lapsentasolle? Siskoa varmasti vituttaa jos näin asia on. Jos hän on esikoinen, joka on joutunut olemaan puoliksi äitisi ja sinä olet hemmoteltu kuopus, tämä on ihan mahdollinen skenaario.