Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulukiusatut -keskusteluun viitaten

Vierailija
13.10.2013 |

Huomasin, että todella moni sinne kirjoittaneista kiusatuista sanoivat, että heitä kiusattiin, koska he olivat ujoja, huonoja liikunnassa tai sosiaalisesti kömpelöitä.

 

Minä olen/olin kaikkea noista. En koskaan ole se poikien ensimmäinen valinta, tuskin viimeinenkään. Liikunnallinen en ole ikinä ollut, jonka vuoksi olen aina ollut pullukka (ja nyt jopa ylipainoinen). Sosiaalisesti todella, todella kömpelö. En osaa pitää keskustelua yllä, ja ahdistun kovasti näissä tilanteissa. Silti, minua ei ole koskaan kiusattu, vaan minä olen se kiusaaja.

 

Se, että väitätte ujouden tai muut soopan olevan syy kiusaamiseenne, olette väärässä. Ja pahasti. Ujous ja/tai kiusaus ei ole KOSKAAN syy siihen, että teitä kiusattiin/kiusataan. Oikeasti, siinä on muita syitä.

 

Mulla oli ala-asteella yksi uhri, ja vain yksi. Hän tuli vähävaraisesta perheestä (ei minunkaan perheeni ole mikään poroporvari, vaan asuimme jopa samassa talossa tämän kiusatun tytön kanssa). Heillä oli 6 lasta, ja isä oli alkoholisoitunut. Heidän kotinsa oli törkyinen, ja se haju tuli rappukäytävään asti. Lapset haisivat kirjaimellisesti paskalta, eivätkä he käyneet suihkussa.

 

Valitimme luokan kanssa opettajalle tytön hajusta, ja opettaja käski meidän huomauttaa hajusta. Ja niin teimme. Tarjosimme hänelle pesuvälineitä, mutta ei tuntunut kelpaavan.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
22.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittaja on arvailuineen täysin metsässä.

Ujous on yleisimpiä kiusaamisen syitä. Minua kiusattiin nimenomaan hiljaisuuteni ja ujouteni takia.

Vierailija
2/6 |
22.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua kiusattiin aikoinaan koska jouduin olemaan sellaisten ihmisten seurassa joiden kanssa yksinkertaisesti kemiat eivät natsanneet.

 

Minä kiusasin takaisin samasta syystä.

 

Luultavasti molemminpuolinen kiusaamisemme johtui siitä että olimme keskenkasvuisia kakaroita joiden sosiaaliset kyvyt eivät vielä olleet riittävät jotta olisimme voineet tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa joista emme pidä.

 

Minua pahoinpideltiin sekä fyysisesti että henkisesti, tavaroitani varastettiin, sekä minulle että perheelleni soitettiin haukkumispuheluita joissa minua nimiteltiin huoraksi ja jakorasiaksi jne jne (tapahtuma-aikaan olimme kaikki 12-14 vuotiaita). Pyöräni rikottiin, päälleni syljettiin ja minusta leviteltiin juoruja että olen mm. insestin uhri, mielenvikainen, yömishäiriöinen ja viisi aborttia tehnyt. Koulun vessaan kirjoitettiin minusta herjaavia runonpätkiä jne jne jne...

 

Voisin tietenkin uhriutua ja valittaa miten kiusaaminen pilasi elämäni, mutta niin voisivat myös "kiusaajani". Tein heidän elämästään vähintään yhtä viheläistä kuin he tekivät minun.

 

Lapsuus ja nuoruus on sekopäistä aikaa. Kiusaamiselle on tuhat syytä eikä lapsena hahmota tekojensa mielettömyyttä. Siitä kuitenkin kasvaa. Edes kiusaajat eivät ole mitään absoluuttisesti pahoja ihmisiä. Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja oikeanlaisen käytöksen ja epämiellyttävien tilanteiden hallinnan oppimiseen on kasvettava.

 

Näin jälkeenpäin toivon hyvää kaikille. Yhteenotot olivat rajuja, ja välillä minä olin altavastaajana ja välillä ylivoimaisena eikä kolhuitta selvinnyt kukaan. Siltikään en ole katkera enkä toivo kurjaa elämää edes sille joka sylki koulun ruokalassa naamalleni huutaen paskapilluhuoraa joka nussii isäänsä vai miten se meni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
22.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen entinen kiusattu. En ollut ujo, mutta as piirteinen eli sosiaalisesti kömpelö. Tiedostan olleeni tavallisten oppilaiden silmissä suunnattoman ärsyttävä ja muistan monia käyttäytymismalleja joiden tiedän nyt aiheuttavan ärtymystä muissa. Kiinnostuksen kohteeni olivat jo alakoululaisena muiden mielestä täysin käsittämättömiä (mm. tähtitiede ja muut luonnontieteet). Jos olisin saanut aikuisilta apua ja neuvoja, olisi kiusaamista ollut varmasti vähemmän.

 

Olen monesti miettinyt miksi kiusaaminen on niin voimakasta juuri teini-ikäisillä. Voisiko kyse olla siitä (varsinkin poikien kohdalla) että "karsimalla" muita parannettiin omaa lisääntymismenestystä (vähemmän jakajia vähille neidoille)? Mieleltään heikko saattoi myös aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi mammutteja metsästettäessä. Ryhmän yhtenäisyys parantaa selviytymistä. Yksi vastarannan kiiski voi hajottaa porukkaa. Murrosikäinen taantuu ajattelussaan vielä alle kymmenvuotiaan tasolle, eivätkä empatiataidot ole kehittyneet.

Vierailija
4/6 |
13.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekstisi perusteella taidat pitää itseäsi melkoisena ruudinkeksijänä.

Vierailija
5/6 |
13.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 23:32"]

Tekstisi perusteella taidat pitää itseäsi melkoisena ruudinkeksijänä.

[/quote]

 

En pidä. Sanonpahan vaan, että se syy on useasti joku muu, kuin myös "normaalien" (ei kiusattujen) ihmisten luonteenpiirre.

 

T. Ap

 

Vierailija
6/6 |
13.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 23:32"]

Tekstisi perusteella taidat pitää itseäsi melkoisena ruudinkeksijänä.

[/quote]

 

En pidä. Sanonpahan vaan, että se syy on useasti joku muu, kuin myös "normaalien" (ei kiusattujen) ihmisten luonteenpiirre.

 

T. Ap

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan seitsemän