Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

ootteko selvinny?

18.07.2006 |

En tiedä mistä alottaisin. Kaikki tuntuu kaatuvan päälle. On niin vaikea selittää, mutta yritän kuitenkin.

Olen parikymppinen kahden lapsen äiti. Mieheni opiskelee ja olen päivisin yksin lasten kanssa. Usein 10h/pv. Jos joskus olen jossain käymässä (esim aamupäivän poissa) mieheni ei ole tehnyt yhtikäs mitään kotona. On sängyt levällään, lapset yövaatteissa, aamuvaipat ehkä vaihdettuna. Mutta luultavasti jo kakat housuissa.. On NIIIIIN väsyttävää että minulle lankeaa KAIKKI lapsiin ja kotitalouteen liittyvät työt. Keskinäinen suhteemme on myös ihan päin p:tä. Joka päivä riitelemme, usein monenmonituistakin kertaa.. sitten on itsellä pinna niin kireällä että tulee joskus vähästä suututtua lapsillekin joka ei tietenkään ole heitä kohtaan oikein. Psykologilla olen muutaman kerran käynyt mutte nyt kesälomalla sekin.

Tuntuu että EN ENÄÄ JAKSA... Ketään sukulaisia/ystäviä ei asu mailla halmeilla että vois hoitoon viedä edes joskus. Nuoremman jälkeen (11kk) emme ole käyneet kahdestaan MISSÄÄN mieheni kans. En jaksa tällaista elämää... kertokaa viisaammat jos ootte selvinny, MITEN?

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
19.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä vähän samanlainen tilanne plus että mulla oli synnytyksenjälkeinen masennus ja mies on kyllä lapset hoitanut, mutta koti hujan hajan, lasten vaatteet miten sattuu jne. Tärkeintä on keskustella asiasta keskenänne. Millaista siisteyttä kumpikin edellyttää ja miten työt jaetaan. Pidemmän päälle käy todella raskaaksi, jos joutuu itse olemaan vastuussa kaikesta. Teidän on pakko järjestää itsellenne kahdenkeskistäkin aikaa, ettette erkaannu toisistanne liikaa, sitten kaikki on paljon hankalampaa. Ottakaa hoitaja MLL:sta, tutstu puistossa tai muualla äiteihin, joiden kanssa voisit vuorotella lastenhoidossa. Mulla pari kaveria, joiden kanssa voidaan tarvittaessa hoitaa toistemme lapsia. Ja ainakin meille oli suurta apua parisuhdeterapeutista. Siellä löytyy keskusteluyhteys aivan uudella tavalla. Ihmettelin, että miksei mies ole kotonakin puhunut samalla tavalla ja moni asia selvisi. Meilläkin vielä tehdään yhdessä matkaa kohti onnea, mutta hyvältä näyttää. Nämä kaikki ovat siis vain minun mielipiteitäni. Koitahan jaksaa ja puhukaa:-)

Vierailija
2/2 |
20.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä olla menossakaan kun nuorin ihan vauva. Mies lähtee usein suoraan töistä harrastuksiinsa. Tekee kyllä kotitöitä ja hoitaa lapsia kun on kotona.



Pinnaa kiristelee joka päivä ja väsyttää mutta tällaista tuntuu muillakin olevan. Meillä olisi isovanhemmat ottamassa lapsia hoitoon, mutta en luota heihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla