Miten lääkäri voi muistaa kaiken, mitä on pitkien opintojensa aikana oppinut ja lukenut?
Olin hiljattain psykiatrisella osastolla melko pitkällä rauhoittumisjaksolla. Osaston psykiatri oli asiantunteva, ja kun kävimme läpi lääkitystäni, luetteli hän helposti ulkomuistista mahdollisia lääkkeiden haittavaikutuksia, lääkityksen riskejä ja muita mielialalääkkeiden hyötyjä ja haittoja. Tämähän ei toki ollut yllättävää, olihan hän psykiatri, ja oli siis erikoistunut.
Yhtenä iltapäivänä kuitenkin iltapäivänä sain äkillisen rintakipukohtauksen, johon olisi voinut olla eräs tuttu täysin somaattinen, yleislääketieteellinen syy. Hämmästyin, kun tämä psykiatri riensi luokseni stetoskooppi yllään ja kuunteli keuhkojani ja sydäntäni. Se vain tuntui yllättävältä, kun olen tottunut pöydän takana istuviin ”siistin työn” psykiatreihin.
Kaiken lisäksi selvisi, että olin raskaana. Olin tullut raskaaksi epätodennäköisellä tavalla, aviomiehen korvaushoidon aikana, ja samalla epätoivotusti, ja psykiatri luetteli ja valisti minua ns. lonkalta (somaattisten ja psyykkisten) sairauksieni perinnöllisyydestä sekä testosteronihoidon vaikutuksesta hedelmällisyyteen.
Yksi ja sama lääkäri oli siis käytännössä vähintään kolmen eri alan erikoislääkäri.
Ihailin lääkäriä siinä määrin, että suorastaan ilahduin, eikä rauhouttumisjaksoni osastolla venynyt pitkäksi.
Mutta kysymykseeni: miten voi olla, että lääkäri muistaa kaiken, kaikilta niiltä lukuisilta kursseilta, mitä on kuuden vuoden opintojen aikana oppinut? Onko se älyä, hyvää muistia, vai kumpaakin?
Kommentit (47)
Lääkäreillä on tilastollisesti korkeimmat ÄO:t. Älykkäille oppiminen on helpompaa ja nopeampaa.
Keskimäärin keskimääräisellä 100 pisteen älykkyysosamäärällä varustetuttuja ihmisiä työskentelee lähes millä tahansa alalla talonmiehistä tiedemiehiin, lukuunottamatta lääkäreitä.
Jos on älykäs niin on paremmat tiedonkäsittelytaidot. Miksi se ap:ta hämmästyttää?
Vierailija kirjoitti:
Sellaisissa tapauksissa hyvä ja vastuuntuntoinen lääkäri myöntää oman osaamisensa rajat ja konsultoi kollegoja, etsii tietoa jne.
Montako tälläistä lääkäriä on tullut vastaan, minulla ei yhtäkään?
Vierailija kirjoitti:
No lääkärit on yleensä älykkäämmästä päästä, eli sellainen, joka pystyy omaksumaan suuriakin määriä tietoa. Sitten on hyvä motivaatio, joka auttaa omaksumaan asioita. Ne asiat liittyvät toisiinsa. Hän on myös työkseen noiden asioiden kanssa tekemisissä koko ajan.
Pöh,saman jatkuva toisto sen tekee.
Moni ihminen unohtelee koko ajan kaiken. Muistia on kuitenkin mahdollista parantaa.
Teoriassa ihminen voisi muistaa valtavan paljon enemmän asioita, jos hän vain kertaisi ja palauttaisi niitä jatkuvasti mieleensä. Käytännössä aika ei kuitenkaan riitä siihen, että arjen keskellä kävisi jatkuvasti läpi entistä elämäänsä, jotta voisi varmistaa kaikkien muistojen säilymisen. Vaikka vain osa koetusta löytyy muistista, ihminen on hyvä valikoimaan ja muistamaan olennaisen. Muistamme hyvin ne asiat, jotka usein kohtaamme tai joita ajattelemme ja tarvitsemme.
Eihän ne nyt herrajumala muisteta kaikkea, edes suurinta osaa. Siksi mulla on paljon alan kirjallisuutta, tietokannat ja kollegat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lääkärit on yleensä älykkäämmästä päästä, eli sellainen, joka pystyy omaksumaan suuriakin määriä tietoa. Sitten on hyvä motivaatio, joka auttaa omaksumaan asioita. Ne asiat liittyvät toisiinsa. Hän on myös työkseen noiden asioiden kanssa tekemisissä koko ajan.
Hyvä selitys. Monien asioiden ja piirteiden summa.
Ei varmaankaan ole olemassakaan epämotivoitunutta lääkäriä!
Ap
Minä työni puolesta (en ole hoitaja) olen paljon tekemisissä lääkäreiden kanssa. Eräs kertoi olleensa terveysasemalla nuorena lääkärinä, eikä voinut sietää, kun rahvas tuli vaikertamaan vaivojaan.
Ohis, olen itse lääkäri ja tunnen montakin kollegaa jotka eivät ole motivoituneita. Suorastaan vihaavat potilastyötä ja olisivat paljon mieluummin töissä tutkimuksen parissa, mutta sinne on lääkäreiden vaikea päästä. Monet lähtevätkin opiskelemaan fysiikkaa tai kemiaa yliopistoon tästä syystä.
Potilastyö on yllättävän raskasta, ihmisillä on aivan ihmeellisiä käsityksiä lääkärin työstä ja tuntuu että me olemme jotain pyhiä lehmiä, joita ei koskaan ärsytä, jotka osaa ja muistaa kaiken, ei, me ollaan ihmisiä ihan siinä missä kaikki muutkin.
Sori, jouluavautuminen täältä päivystyksen lepohuoneesta. Hyvää joulua kaikille, ja pysykää turvassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä muista opintojen sisällöstä edes puolta prosenttia. Mutta muistaa usein eteen tulevat jutut, kuten yleiset sivuvaikutukset ja muiden alojen perusjutut. Terveyskeskuslääkärin pitäisi olla joka alan asiantuntija, jonka vuoksi itse koin terveyskeskustyön ihan liian vaativaksi. Menin sairaalaan, jossa saan keskittyä vain yhteen erikoisalaan ja arvostus on yllättävästi kuitenkin suurempaa. Vaikka palkka kylläkin on ihan huomattavasti pienempi kuin terveyskeskuksessa olisi ollut.
Tuota ei varmaan moni tiedä?
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1242073/pdf/ehp0109-000983…
Ootko törmännyt tuohon koskaan? Se on vuodelta 2001...Odotan vastausta. Onhan tuo aika olennainen asia, kun täytyy tietää apuaineistakin jotkin:
http://spc.fimea.fi/indox/nam/humspc.jsp?nimi=&luvanhaltija=&myyntilupa…Kauhistus! Siellä on ihan uusi valmiste, vaikka siinä on tuota:
"6.1 Apuaineet
Kovan kapselin kuori:
Hypromelloosi
Karrageeni (E407)
Kaliumkloridi
Titaanidioksidi (E171)
Punainen rautaoksidi (E172)
Paraoranssi (E110)"Tiedät kai, että moni potilas osaa ulkoa jo nuo aineet, mitä ei edes vahingossa voi suuhunsa laittaa, mut lääkkeissä niitä voi olla:-(
Ja tuo hypromelloosi voi olla puuvillasellua, jota ei ikipäivinä ole kasvatettu syötäväksi!
Mulla tuosta titaanidioksidista tulee kuulonalenema, joka tietysti suojelee haitoilta: en käytä edes sellaista karkkia. MUTTA otinpa tietoisen riskin pari päivää sitten, kun valmissalaattiin tyhjensin sen kastikkeen: huulet rohtuivat samantien ja niitä on saanut rasvailla pitkin päivää sen jälkeen. Lääkäri kyllä tietää sen, mutta varmaan moni on laittanut kuulolaitteen sen takia?
Ainakin yksi noista lisäaineista on kielletty Ranskassa.
Pitämällä aivojen primäärisenä energialähteenä ketoaineita, jolloin kognitiivinen kyvykkyys mm. muisti ja oppiminen sekä looginen päättely tehostuvat suuresti. Kaikki mikä lisää BDNF:ää edistää oppimista ja betahydroksivoihappo (eräs ketoaine) on siihen mitä parahultain väline, sillä liikunta sekä veren glukoosikonsentraation pitäminen alhaisena edistävät tämän yhdisteen muodostumista.
T. Lääkis -2018
Huippuasiantuntijoiden toiminta ja muisti voi noviisin silmiin näyttää lähes yliluonnolliselta, ja voi olla vaikea uskoa, että myös heitä koskevat samat muistamisen rajoitukset kuin kaikkia. Asiantuntijat ja huipputaiturit ovat oppineet jäsentämään omaan alaansa liittyvää tietoa huipputehokkaasti, ja he pystyvät tiivistämään yhteen muistiyksikköön valtavasti asiaa.
Kyllä se menee lääkäreillä samoin kuin meillä asianajajillakin. Samoja asioita pyörii vuodesta toiseen, joten ne tulevat lonkalta. Saattaa vaikuttaa siltä, että ulkoa osaa kaiken, mutta nuo yleisimmät kyllä. Itsellä paljon perintö-, rikos- ja lapsiasioita, joten tulevat automaattisesti. Sen sijaan, jos esimerkiksi jotain maakaareen liittyvää asiaa, niin kyllä sen joutuu kertamaan aina.
Yleensä kun asiakas tulee toimistolle, olen jo puhelimessa kysellyt kyseisen asiakkaan ongelmasta ja näin ollen kyennyt asiaa jo etukäteen selvittämään.
F
Maallikoiden ylimielisyys on kyllä kertakaikkisen uskomatonta. Ihanko oikeasti koet olevasi taitavampi, kuin 10-12 vuoden koulutustaustan omaava erikoislääkäri, jolla on usein kymmenien vuosien työkokemus lisäksi? Hirveä myötähäpeä kommentistasi... mutta niinhän se on, että kun ei mitään tiedä tai ole opiskellut, kuvittelee itsestään helposti tosi paljon :-o