Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uusperheen rahat, kun toinen tienaa paremmin.

Vierailija
09.10.2013 |

Hei!

 

Tilanne on sellainen, että minulla on kaksi lasta, jotka asuvat luonamme. Miehen lapsi asuu toisessa maassa, joten häntä tapaamme harvoin.

 

Mies puhuu ystävilleni meistä perheenä, mutta...

 

Onko se perhe-elämää, jos toinen kitkuttaa kuukaudesta toiseen ja rahat riittävät juuri ja juuri  ja toisen pankkitili pullistelee tuhansista euroista?

 

Meillä on yhteinen asuntolaina, jonka maksamme puoliksi. Mies on maksanut viime aikoina sähkölaskut, koska rahani ovat tiukoilla. Meillä kotityöt teen pääasiassa minä, pesen pyykit (mies laittaa ne joskus kuivumaan), teen ruuan. Mies hoitaa pihahommia, joita ei ole paljon.

Ruuat ostamme noin puoliksi. MUTTA mies syö enemmän kuin me kolme yhteensä.

 

Tuntuu, että omat rahani menevät tosiaan lainaan ja ruokaan. Toki lasten harrastuksiinkin, jotka maksan itse.

 

Silloin kuin olimme muutamassa yhteen toivoin, että olisimme tehneet pelisäännöt raha-asoista selviksi. Miehen mukaan raha ei tule olemaan ongelma...harmittaa, että en ollut tiukka tässä kohdssa ja tilanne on nyt tämmöinen.

 

Onko teillä mitään ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi? Olemme puhuneet asiasta, mutta lopulta mikään ei muutu ja hermostun tasaisin väliajoin, koska pidän tilannetta epäoikeudenmukaisena. Eikö ole muuta keinoa kuin erota?

 

Ja ettei kukaan nyt ala huutelemaan typeryyksiä, niin ilman muuta maksan lasteni kulut itse. Perhe me emme kuitenkaan tällä systeemillä missään nimessä ole.

 

Ehkä kuvaava esimerkki on sellainen, että minun syyskenkäni on loppuun kulutetut, pohjassa on reikä, josta tulee vesi läpi sadepäivinä. Luulisi, että tämmöisessä tilanteessa tarjoaisi edes rahaa lainaksi, että voisin hankkia uudet ja maksaa myöhemmin takaisin vaikka osissa, jos ei kerran voi niitä ostaa.

 

Te ette usko, miten rikki minä olen. Koen, että tulin paremmin toimeen, kun asuimme yhdessä, minä ja lapset. Ruokaan ei mennyt näin tolkuttomasti ja siitä riitti useammaksi päiväksi.

Kommentit (76)

Vierailija
21/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin on "normiperheessä" aika erilaiset tulot, tosin osaksi myös vaimon omista valinnoista johtuen. Minä tienaan vuodessa n. 50 tuhatta, vaimo 20 tuhatta. Kesälomien jälkeen vaimon bruttotulot tälle vuodelle olivat alle kymppitonnin koska hän irtisanoutui vanhasta toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta ja alkoi tehdä hyvin tarkasti valikoiden erilaisia pätkätöitä. Kesäkuukaudet siis mm. menivät kotona täysin ilman tuloja. No arvaahan sen kuka asuntolainan ja laskut tällaisessa tilanteessa maksaa. Ja arvaahan senkin, että minua ottaa kaaliin kun kohtuullisista tuloista ja ylipitkistä työpäivistä huolimatta minulla ole rahaa mieluisiin harrastuksiin, joiden parissa voisi stressiään lievittää.

Vierailija
22/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuosta laina-asiasta. Jos mieheni lapset (2 kpl) muuttaisivat meille, joutuismme muuttamaan isompaan asuntoon. Olettaisin tällöin, että mies maksaisi valtaosan asumismenoista. Tästä ollaan joskus keskusteltukin ja se on ihan ok. Mies myös maksaa ruoat silloin, kun lapset ovat meillä, koska etenkin toinen heistä syö ihan tajuttoman paljon. Itse olen kotihoidontuen varassa, eikä minulla ole varaa ylimääräisiin suihin tällä hetkellä.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei helvetti mitä säätöä ja vääntöä. Luojan kiitos ollaan kumpikin älytty pysyä lapsettomina...

Vierailija
24/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä enemmän luen näitä vastauksia, niin sen suuremmin tajuan, ettei minulla, kahden lapsen yh:lla ole mitään asiaa parisuhdemarkkinoille.  Jos mies haluaa muuttaa yhteen lapsellisen ihmisen kanssa, niin sehän tarkottaisi meidän tapauksessa sitä, että me kaikki 4 asusimme kaksiossa, sen suurempaan minulla ei olisi varaa. ap

Vierailija
25/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies on valinnut sinut ja lapset. Minusta silloin ei aleta jakamaan kuluja sen mukaan, että sinulla on lapset. Kaikki kulut on yhteisiä ja molemmat osallistuvat niihin omien tulojen mukaan.

Hyvä, että mietit asiaa.

Vierailija
26/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sinulle 24, onnekas sinä :) ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tuo 1500 e tuloero netto- vai bruttotuloista?

Mikä ap:n mielestä sitten olisi reilu kulujen jakotapa?

 

Edelleen, mä en usko, että parisuhde voi juuri koskaan toimia, jos elintasot ovat kovin erilaiset. Siitä huolimatta ymmärrän myös, että mies haluaa käyttää itse tienaamiaan rahoja itseensä ja säästää itselleen ja omalle lapselleen.

 

Ja katsotkohan ap tilannetta ihan realistisesti? Esim. 2 voileipää ja 2 keittolautasellista (eli tuo mitä mies syö päivittäin yli teidän kulutuksen) eivät maksa kyllä juuri mitään.

Vierailija
28/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

26 - kiitos!! ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miehisinä kommenttina heitän että jos ollaan perhettä niin silloin kukin maksaa kykyjensä mukaan. Jos itse olisin vastaavassa tilanteessa niin en kyllä voisi katsoa sitä että toinen kulkee risoissa kengissä sen takia että ei ole rahaa.

Mielestäni perhe tarkoittaa sitä että asiat on yhteisiä; asunto, elämä ja rahatkin

 

T: mies

Vierailija
30/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Netto.

 

Koulutustasomme on ihan samat. Itse olen vain pienipalkkaisessa duunissa. No mies ei kyllä käytä rahoja omaan lapseensa myöskään.

 

Tuo keitto oli esimerkki hyvä ihminen. Huono sellainen, ilmeisesti. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

30, voi kiitos. Kohta tulee parku täällä. ap

Vierailija
32/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Periaatteellisesti nuo menot pitääkin jakaa noin, mutta inhimillisesti katsoen en voisi laittaa esim. ruokamenoja puoliksi, jos miehelläni ei siihen selvästi olisi varaa ja mulla olisi reilusti enemmän rahaa. Mun mielestä ruoka ja perusvaatteet (ne rikkinäiset kengät) on sellainen asia että kaikki hienot laskelmat voi unohtaa. Jokainen oma empatia pitäisi herätä siinä kohtaa, eli sen miehen. Sille varmaan halvempaa asua ap:n kanssa kun ruokakulut jaetaan ja mies syö suurimman osan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 14:12"]

Periaatteellisesti nuo menot pitääkin jakaa noin, mutta inhimillisesti katsoen en voisi laittaa esim. ruokamenoja puoliksi, jos miehelläni ei siihen selvästi olisi varaa ja mulla olisi reilusti enemmän rahaa. Mun mielestä ruoka ja perusvaatteet (ne rikkinäiset kengät) on sellainen asia että kaikki hienot laskelmat voi unohtaa. Jokainen oma empatia pitäisi herätä siinä kohtaa, eli sen miehen. Sille varmaan halvempaa asua ap:n kanssa kun ruokakulut jaetaan ja mies syö suurimman osan.

[/quote]

 

Ihan samaa mieltä, mutta ap on yrittänyt selittää tätä miehelle, ja miehen empatia ei ole herännyt. Ehkä kannattaa vielä kerran perusteellisemmin kertoa, miten kokee tilanteen, ja jos mies ei tajua, niin ero (ainakin erilliset kämpät) on varmaan hyvä vaihtoehto. Ehkä se ei olisi niin huono juttu, jos miehellä ei ole lainkaan empatiaa...

 

t. se, joka ymmärsi miestäkin.

Vierailija
34/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mitens tällainen asia sit.... Mun mies asuu omassa maksetussa asunnossa, ja mä vuokralla. Hän viettää kuitenkin mun luona aikaa hyvin paljon. Hänen luonaan emme ole oikeastaan koskaa. Hän syö, peseytyy ja kaiken arkisen mun luona, mutta mitään hän ei siitä maksa. Hän tienaa tuplasti mua enemmän, ja itse olen sielä köyhyysrajalla. Hän ostelee kaikkea olematonta itselleen jatkuvasti, mutta on hirveä kitupiikki mua kohtaan. En ole pyytänyt koskaan rahaa, mutta puhunut kyllä ruuan ja asumisen kalleudesta+maksuongelmista. Mies on sen tyyppinen, että jos alkaisin ottaa vastinetta, hän suuttuisi ja ei varmaan näkyisi enään...rahasta on ennenkin raivostunut. Minua puolta suurempana hän syö vielä varsin reilusti ja käyttää kaikkea "ilmaista" rennonpuoleisesti.  Ei mikään unelmien prinssi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

35- no et todellakaan osta sitä ruokaa tolle äijälle!!! Jokainen sivistynyt ihminen tajuaa kysymättäkin ostaa kaupasta ruokaa sinne, missä aikaansa viettää!!!

 

Itselläni oli muuten sama tilanne, kun tapailimme vielä miehen kanssa. Hän vietti aikaansa meillä, söi mielellään tekemiäni ruokia. Ja näin jälkiviisaana tulee mieleeni sekin, että kehui joskus, ettei hänellä mene rahaa ruokaan juuri  yhtään. Miksiköhän?

 

Harmittaa, että olen ollut näin tyhmä ja sinisilmäinen, kun uskoin, että raha ei tule olemaan ongelma, kun tämä mies kerran niin sanoi.

 

Ap tässä siis. Kun oikein alan ajattelemaan, niin miehellä on hyvät oltavat. Hänen pyykkinsä pestään, ruokaa on aina säännöllisesti tarjolla, rahaa jää hyvin säästöön joka kuukausi. Ja minun rahat sen kun menee ihan peruselämiseen. En siis voi ikinä tehdä mitään tai ostaa mitään. Mies pullistelee komeana ja minä koitan vältellä niitä isoimpia kiviä, kun jalkapohjaan sattuu näiden kenkien kanssa.

Vierailija
36/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ketjua lukiessa huomaan, että mulla on älyttömän hyvä mies :) Ollaan uusperhe, mulla lapsi edellisestä suhteesta ja lisäksi meillä yksi yhteinen lapsi miehen kanssa. Mies tienaa reilusti enemmän kuin minä. Asunto ostettiin aikoinaan niin, että mä omistan siitä kolmasosan ja mies loput. Näin ollen mun lainaosuus on mulle sopiva eikä syö liikaa palkastani. Molemmat siis maksavat oman lainansa.

 

Muuten meillä kaikki on yhteistä, mutta mies siis käytännössä maksaa paljon enemmän, koska mun rahat ei riittäisi.  Esimerkkeinä mies maksaa kaikki lomamatkamme, ravintolassa syömiset, lapseni kalliimmat hankinnat (polkupyörät, kännykät, tietokoneet), isomman osan ruoista, koko perheen puhelinlaskut, sähkön, veden, yhtiövastikkeen, siivoojan, mun auton kulut (omansa on työsuhdeauto), osan perheen vakuutuksista, osan lasten vaatekuluista yms. Mä maksan osan ruoasta, lapseni vaatteet (tai ainakin melkein kaikki), harrastukset, välillä bensaa autooni, osan vakuutuksista. Tosin tällä hetkellä olen kotihoidontuella ja mies maksaa kaiken, mä ainoastaan vähän ruokamenoja ja lasten pieniä vaatemenoja. 

 

Meillä siis koko perheellä on yhteinen elintaso. Ja tämä oli aikoinaan mieheni ehdotus, kun yhteen mentiin. Hän haluaa maksaa, myös minun lapseni menoja, että mullakin olisi mahdollista tuhlata rahaa itseeni. Aluksi mun oli vaikea ottaa vastaan näin paljon taloudellista apua häneltä, nyt olen vähitellen jo tottunut siihen.

 

Ap:n kannattaa nyt vielä keskustella vakavaan sävyyn miehensä kanssa, koska eihän tuollaisesta mitään tule, että toisella ei ole varaa edes uusiin kenkiin. Jos mies ei senkään jälkeen tajua, sitten ehkä kannattaa alkaa suunnitella elämää ilman miestä.

Vierailija
37/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

35. Mun ukolla ei kans huolen häivää. Vaatteet jättää pestäväksi, ruokaa ei tarvi tehdä, saatika siitä edes maksaa. Ja kaiken huippuna siis, hän maksaa asumisestaan vain oman asuntonsa sähkökulut...ja käsienpesuvedet...

Vierailija
38/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

32: no huhhuh, en katselisi päivääkään tuollaista miestä. Tulee mieleen Solsidanin Ove.

Vierailija
39/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

38 - pidä nyt hyvä nainen puolesi. Tommoinen ukko pihalle ihan ensi tilassa. Toki voit yrittää puhua, mutta jos ei mene jakeluun, niin pitäköön rahansa ja maksakoon omat kulunsa. Ihan törkeää!!!!

 

Ap

Vierailija
40/76 |
09.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huh huh!

Meillä KAIKKI RAHAT ovat YHTEISIÄ! En oo ikinä ymmärtänyt "sun" ja "mun" rahat periaatetta! Itse en katselisi tuollaista miestä. Kun kerta yhdessä ollaan, niin kyllä talouskin yhdessä jaetaan!