Uusperheen rahat, kun toinen tienaa paremmin.
Hei!
Tilanne on sellainen, että minulla on kaksi lasta, jotka asuvat luonamme. Miehen lapsi asuu toisessa maassa, joten häntä tapaamme harvoin.
Mies puhuu ystävilleni meistä perheenä, mutta...
Onko se perhe-elämää, jos toinen kitkuttaa kuukaudesta toiseen ja rahat riittävät juuri ja juuri ja toisen pankkitili pullistelee tuhansista euroista?
Meillä on yhteinen asuntolaina, jonka maksamme puoliksi. Mies on maksanut viime aikoina sähkölaskut, koska rahani ovat tiukoilla. Meillä kotityöt teen pääasiassa minä, pesen pyykit (mies laittaa ne joskus kuivumaan), teen ruuan. Mies hoitaa pihahommia, joita ei ole paljon.
Ruuat ostamme noin puoliksi. MUTTA mies syö enemmän kuin me kolme yhteensä.
Tuntuu, että omat rahani menevät tosiaan lainaan ja ruokaan. Toki lasten harrastuksiinkin, jotka maksan itse.
Silloin kuin olimme muutamassa yhteen toivoin, että olisimme tehneet pelisäännöt raha-asoista selviksi. Miehen mukaan raha ei tule olemaan ongelma...harmittaa, että en ollut tiukka tässä kohdssa ja tilanne on nyt tämmöinen.
Onko teillä mitään ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi? Olemme puhuneet asiasta, mutta lopulta mikään ei muutu ja hermostun tasaisin väliajoin, koska pidän tilannetta epäoikeudenmukaisena. Eikö ole muuta keinoa kuin erota?
Ja ettei kukaan nyt ala huutelemaan typeryyksiä, niin ilman muuta maksan lasteni kulut itse. Perhe me emme kuitenkaan tällä systeemillä missään nimessä ole.
Ehkä kuvaava esimerkki on sellainen, että minun syyskenkäni on loppuun kulutetut, pohjassa on reikä, josta tulee vesi läpi sadepäivinä. Luulisi, että tämmöisessä tilanteessa tarjoaisi edes rahaa lainaksi, että voisin hankkia uudet ja maksaa myöhemmin takaisin vaikka osissa, jos ei kerran voi niitä ostaa.
Te ette usko, miten rikki minä olen. Koen, että tulin paremmin toimeen, kun asuimme yhdessä, minä ja lapset. Ruokaan ei mennyt näin tolkuttomasti ja siitä riitti useammaksi päiväksi.
Kommentit (76)
Minustakaan tuo ei kuulosta perheeltä :(
Mikä on miehen puolustus tilanteelle? Lopeta ainakin se miehen ruokien makselu - ostat vain itsellesi ja lapsille.
Minusta perheessä kaikilla on sama elintaso.
Onko lapsilla isä, joka olisi heidän elämässä mukana ja/tai jolta tulisi elatusapua? Jotenkin ymmärrän sen, että lasten elatusvelvollisuus on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta jos kerran yhdessä eletään, niin ei niitä lapsiakaan voi täysin jättää ulkopuolelle.
Ymmärrän sinua ap. Meillä on hieman sama tilanne. Hieman (minulla yksi entisestä liitosta, joka asuu kanssamme ja yksi yhteinen - ei asuntolainaa).
Ehdota miehellesi näin: avataan yhteinen tili, johon kumpikin laittaa tulojensa mukaan rahaa. Asuntolainasta puolet, mikäli omistat siitä puolet. Mutta muut kulut tasaisesti tulojen mukaan. Hän laittaa muihin kuluihin 1000 e ja sinä esim 400 e. Meilläkin mies on tarkka rahoistaan ja on minua varakkaampi, vaikka minäkään en liittoon tullessani ollut varaton. Samoin palkkani on piirun huonompi (etinkin kun olen tehnyt 80 % työviikkoa). Ja vääntöä on meilläkin.
Minä maksan oman lapseni kulut. Tämä oli selvä asia alusta asti.
Lasten isä maksaa elatusmaksun ilman muuta. Minä hankin tottakai lapsille vaatteet, kustannan harrastukset yms. menot. Se on ihan selvä juttu!!
Olen ehdottanut miehelle, että tehtäisiin asuntolainan kanssa niin, että hän ottaisi isomman osan siitä maksettavaksi ja hän siten siis omistaisi siitä sitten enemmän. Miehellä ei ole siihen "varaa" kuulemma.
Nyt kun luen kirjoittamaani tekstiä en voi kuin ihmetellä, miten minä, itsenäinen nainen edes olen tällaisessa tilanteessa.
ap
Ja mitä tuohon ruokien osteluun tulee. Mielestäni se ei ole perhettä, että teen ruuat vain itselleni ja lapsilleni. Ehkä meistä ei ole perheeksi...? ap
Kirjatkaa tulonne ja menonne. Tehkää se 1-2kk ajalta. Sen jälkeen ja jo tuon aikana setvitte millainen taloustilanteenne on ja mikä on reilua ja mikä ei.
Itse olen uusperheellinen ja koskaan ei olla eritelty rahoja,. Mies on aina ansainnut minua enemmän. Hän on kustantanut paljon lapseni kuluja. Ja tehnyt sen ihan oma-alotteisesti ja siitä ei ole ikinä tarvinnut riidellä.
Meille perhe on yhteinen ja molemmat satsaa ja panostaa siihen.
Työvuorolista käyttöön. Meillä on siivouslista maanantaisin siivotaan jotain, tiistaina toinen juttu jne. Ja 5 viikon ruokalista.
Parillisina viikkoina minä ostan ruuat ja mies siivoaa ja parittomina toisinpäin. Mä kuljen julkisilla, mies autolla. Tosi usein tuo ylimääräistä ruokaa pakkaseen, esim jauhelihaa ja maitoa jääkaappiin.
Mieheni halusi uuden telkkarin ja minä sohvapöydän, päätimme että perjantaisin syöty pihvi muuttuu pizzaksi, johon laitetaan mitä löytyy ja lauantaisin tehdään pataruokaa jonne tulee myyt jämät.
Kuukauden verran jaksettiin, sitten mies otti pari keikkatyötä vastaan ja rahat oli koossa.
Jos miehesi ei tee kotitöitä, sitten lopetat kotitöiden tekemisen. Jos ei tee vuorollaan ruokaa, voi omalla rahalla hakea pizzaa.
Vähän pattitilanne :( Sinänsä kulujen jako kuulostaa reilulta, kun sinulla on kaksi lasta (en oikein usko, että mies voi syödä kovin paljoa enemmän kuin te kolme yhteensä), ja olisi vaikea järkevästi perustella, miksi miehen pitäisi maksaa enemmän. Ja kuulostaa siltä, että mies ei myöskään näe sitä vaihtoehtoa oikeudenmukaisena. Eli ei taida onnistua kulujen uudelleenjako.
MUTTA, en usko, että parisuhde voi käytännössä toimia, jos toinen kituuttaa ja toisekka on varaa vaikka mihin. Oli ydinperhe tai uusperhe. Eli ehkä erilleen muuttaminen olisi teillä vaihtoehto?
p.s. kotityöt pitäisin erillään raha-asia-kiistasta. Ne kuuluvat molemmille tuloista riippumatta, eikä niillä kuulu tehdä kauppaa.
Meillä tilanne sellainen, että itselläni on yksi lapsi, miehellä ei lapsia. Olemme kokeilleet erinäisiä järjestelyitä ajan mittaan tyyliin 1-2 kk kokeiluajalla, onko tuntunut kummastakin oikeudenmukaiselta. Miehellä hieman isompi palkka kuin minulla (käytännössä jää käteen joitain satoja enemmän kuussa). Olemme kokeilleet mm. tuloihin suhteutettua yhteistä tiliä, jolloin molemmat siirsivät 60 % palkastaan. Tämä ei tuntunut miehestä täysin oikeudenmukaiselta, tavallaan ymmärränkin. Nyt on käytössä sellainen, että kumpikin siirtää 1500 euroa kuussa yhteiselle tilille, josta maksetaan lainat (asunto puoliksi), laskut ja ruoat, loput palkasta jää omalle tilille. Minä maksan omista rahoistani (jäljelle jäänyt palkka + elarit) luonnollisesti lapsen vaatteet, harrastukset ja muut irralliset menot. Ruoat menevät siis kaikkinensa yhteiseltä tililtä, mutta meilläkin niin, että mies syö enemmän/saman verran, kuin minä ja lapseni yhteensä. Tämä on tuntunut ihan kohtuulliselta järjestelyltä kummastakin. Miehelle jää enemmän rahaa kuin minulle, mutta toisaalta, minä tuon tähän yhden ekstra"rasitteen" lapsen muodossa. Voisihan tätä viilata ja pohtia vaikka kuinka pitkälle, esim. että minä maksaisin enemmän asunnosta, kun yksi huone on lapsen käytössä - mutta toisaalta, lapsen muutettaessa pois, asunto jää kokonaan meille, ei mun sentään tarvitse maksaa vuokraa lapsen huoneesta... Olen kuitenkin pyrkinyt olemaan sopeutuvainen ja olen tyytyväinen, että mies kokee voivansa sanoa, jos joku järjestely ei ole tuntunut hänestä reilulta. Meillä on sellainenkin ero, että mies nyt vaan on luonteeltaan pikkutarkempi siinä kuin olen itse leväperäisempi ja suurpiirteisempi, en koe että se estäisi meitä elämästä perheenä, se mitataan ihan toisissa arvoissa. =) Voissa paistamaton piheys on kyllä kertakaikkisen vastenmielinen piirre.
Meillä on sama tilanne että mies tienaa enemmän. Molemmilla on 1 lapsi edellisestä liitosta, oma poikani kokoajan meillä (käy viikonloppuja isällään) ja miehen poika on meillä joka toinen viikko. ja sitten on vielä yhteinen kuopus..
Asuntolaina menee puoliksi, Kaupassa käydään yhtä paljon, mä maksan puhelinlaskut (omani ja lasten, miehellä duuniluuri) sähkö ja kaukolämpö menee vuorotellen suunnilleen, mies maksaa hoitomaksun kuopuksesta, mies hoitaa oman auton vakuutukset mutta mä hoidan muut vakuutukset. jos mulla on jotain tilattuna netistä niin hoidan kyllä itse laskuni. Kumpikin hoitaa omat luottokortit ja käyttölainat. Mä hoidan lasteni harrastukset (miehen pojan äiti hoitaa sen harrastusmaksut) Välillä mun rahat loppuu ennen seuraavaa palkkapäivää ja mies laittaa mulle sen verran kun pyydän tilille (jos sillä vaan on :) ) Ja mä hoidan 90% kotitöistä..
Mielestäni teidän täytyy sopia tarkemmin nuo kauppakäynnit, eli kun menette kauppaan niin kaikki ylimääräinen mitä mies syö (te ette lasten kanssa tarvitse) menee hänen pussistaan myös sun kauppavuoroilla. Hoidat perusruoat mutta ylimääräinen ei kuulu sulle... Mun miehellä ei kävis mielessäkään etteikö antaisi mulle rahaa jos tarvitsen.. Mä en ymmärrä vaan tuollaisia ihmisiä. Näytä miehellesi tämä keskusteluketju niin tajuaa kuinka epäreilu on ..
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 11:49"]
Minusta perheessä kaikilla on sama elintaso.
Onko lapsilla isä, joka olisi heidän elämässä mukana ja/tai jolta tulisi elatusapua? Jotenkin ymmärrän sen, että lasten elatusvelvollisuus on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta jos kerran yhdessä eletään, niin ei niitä lapsiakaan voi täysin jättää ulkopuolelle.
[/quote]
Mitä sä horiset? Ap:n mieshän nimenomaan osallistuu lasten menoihin. Ap valittaa nyt siitä, että mies ei kustanna ap:n elämää enempää.
13 - jaa osallistuu vai? Millä tavoin, kyselee ap??
"Muutetaan halvempaan asuntoon, minulla ei ole varaa asua tässä." Mies sitten tekee mitä parhaaksi näkee, tarjoutuu maksamaan teidän juttujanne, tai muutatte yhdessä halvempaan.
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 12:57"]
13 - jaa osallistuu vai? Millä tavoin, kyselee ap??
[/quote]
No, hän maksaa puolet asuntolainasta, ja oletan, että asunto on suurempi = kalliimpi kuin mitä teillä olisi, jos sinä olisit lapseton. Eli siinä mielessä maksaa sinun lastesi asumiskustannuksia.
Mutta ymmärrän hyvin, että tilanne ei tunnu sinusta hyvältä. Jääkö miehelle sitten runsaastikin rahaa omaan käyttöön? Kuinka iso asunto teillä on? Kuinka suuret tuloerot ja kuinka suuret asumiskustannukset?
Kuulostaa siltä, että ongelma on ensisijaisesti se, että asutte liian kalliisti sinun tuloihisi nähden. Olisiko tätä mahdollista muuttaa?
No meinasitko sinä 16, että minun olisi pitänyt ottaa isompi osuus lainasta, koska minulla on lapset????
Mies tienaa 1500 € enemmän kuussa kuin minä. Jos luet ketjun huomaat varmasti, miten olen yrittänyt tilannetta muuttaa, mutta miehellä ei ole siihen "varaa" :).
Joskus on hyvä kirjoittaa asioita ulos, näkee sen todellisuuden, joka on syvältä.
kuinka paljon ap sulla jää sitä käyttörahaa kuukaudessa tuon asuntolainan jälkeen?
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 13:33"]
No meinasitko sinä 16, että minun olisi pitänyt ottaa isompi osuus lainasta, koska minulla on lapset????
[/quote]
En tiedä, olisiko sinun pitänyt, mutta tiedän, että monissa uusperheissä näin toimitaan (eli se vanhempi, jonka lapset asuvat uusperheessä, ottaa isomman osuuden lainasta). Ja ihan hyvässä hengessä. Mä ymmärrän hyvin siis harmisi, mutta ymmärrän myös miehen näkökulmaa. Edelleen olen sitä mieltä, että jos sulle ei jää käyttörahaa ja mies ei suostu maksamaan enemmän niin teillä on liian isot asumiskustannukset.
No sanotaan niin, että kun tili tulee, niin pankkitilillä ei enää silloin ole kuin muutamia euroja. Ja en tosiaankaan shoppaile mitään tyhmään, saati itselleni koskaan enää mitään. Toista se oli yh:na, vaikka en silloinkaan saanut mitään as.tukia tms.
Joku kommentoi, ettei mies voi millään syödä yhtä paljon kuin me kolme yhteensä. Esim. aamupalalla me kaikki kolme syömme yhden leivän, mies yksin syö neljä. Jos teen kattilallisen keittoa, niin minä ja lapset syömme yhden lautasen ja mies oikeasti kolme. Siitä ei sitten enää jää seuraavalle päivälle.
Ruoka on oikeastaan ainoa, mistä voisin säästää (silti ruokailu olisi järkevää ja terveellistä), mutta enpä voi kun yksi loppasuu syö kaiken.
Olen ihan hirveän raivona, mitä enemmän laita ajatuksiani kirjalliseen muotoon.
ao
Näissä ketjuissa - oli sitten kyseessä millainen perhe tahansa - minua on aina hämmentänyt se, miksi menoja ei jaeta tulojen suhteessa? Eli se, jolla on suuremmat tulot maksaa perheen menoista enemmän kuin pienempituloinen. Ja miksi äidin aina oletetaan kattavan kaikki lasten menot, ydinperheissäkin, kotihoidontuellakin. Ihan käsittämätöntä.
Jos toisella jää käteen vaikka 1500 e/kk ja toisella 3000 e/ kk on ihan naurettavaa ja pikkumaista että molemmat maksavat yhteisen kodin asuntolainasta yhtä paljon.
Mä en nyt ihan ymmärtänyt sun ongelmaa. Miten uusperheys liittyy mihinkään? Teillähän on aika samanlainen malli kuin ihan ydinperheissäkin, eli menot pistetään suunnilleen puoliksi. Johan se mies maksaa niitä sähkölaskuja sun muita, joihin sulla ei ole varaa.
Taidat siis toivoa, että rahavaranne olisivat täysin yhteiset? Onko sinusta perheen mitta se, että on yhteiset rahat? Meilläkin on tavallaan uusperhe, miehelläni on kaksi etälasta ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Menot jaetaan puoliksi, koska haluamme kumpikin pitää omat rahamme itsellämme. Tosin meillä on suunnilleen yhtä isot tulot, joten tasa-arvoa ei sinänsä ole, joskin minulla on enemmän liikkumavaraa, koska miehellä on paljon osamaksuja sun muita.
Oletin, että avaus kertoisi jostain miten ap maksaa lähinnä kaiken ja mies maksaa vain omat menonsa. Johan se mies osallistuu aika paljonkin myös sinun lastesi kuluihin, kuten asumiseen, sähköön, ruokaan jne.