Lue keskustelun säännöt.
Jännittääkö sinua näyttää merkkiä bussille?
03.09.2020 |
Minä olen aina ihan hermona kun se pitää tehdä, jos pysäkillä ei ole muita. Tai jos kukaan heistä ei ole menossa siihen bussiin. Hirveä stressi, en kai näytä liian ajoissa, en kai näytä liian myöhään, en kai liian vähän aikaa, enhän liian pitkään, onko tämä nolonäköistä jtc. Onko muilla samaa?
Kommentit (12)
Ei nolota ollenkaan.
Sen enempää bussi, kuin kuskikaan eivät ole ajatustenlukijoita, joten eivät voi varmuudella tietää minun olevan nousemassa juuri heidän kyytiinsä, ja näin ollen pysähtyä, joten käden heilautus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen oli just noin. Siitä muutamaa hetkeä myöhemmin tuon jälkeen sairastuin paniikkihäiriöön.
Ei, kerran näytin keskisormeakin, kun ei ottanut kyttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä munaa niin pysähtyvät kuin seinään..
Ei. Ketään muuta paitsi bussikuskia ei kiinnosta minun elehdintäni. Kunhan asia menee perille, eli bussi pysähtyy. Ei kukaan varmaan kiinnittäisi huomiota, vaikka tanssimalla yrittäisin saada bussin pysähtymään (no juu, asun Kurvissa), mutta käden heilauttaminen on selkeämpi merkki.
Olen myös vahingossa pysäyttänyt väärän bussin, kun aurinko häikäisi. Ei siinä mitään, huikkasin vain kuskille anteeksi, en olekaan tulossa, ja se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kun mua jännittää huonon näköni takia etten vahingossa näytä merkkiä bussille kun tuijotan numeroita.
Likinäköisenä ilman silmälaseja ollut kieltämättä jännittävää ehtiikö pysäyttää bussin siinä vaiheessa kun näkee numeron.
No kuulostaa aivan tutulta, tuota se oli kun olin nuori ja ahdistunut. Paniikkikohtauksia ja itkua isommista jutuista ja sitten pienemmistä tota ylipohdintaa ja ahdistusta.
Ihanaa ettei enää ole! Ah, vapaus rentous! Kiitti terapia, ikä ja oma kasvu.
Nykyään näytän bussille merkkiä pitkään ja kaukaa. Ihan vaikka 15 sekuntia chillaan käsi reilusti pystyssä, jopa heilutellen. Nykyään kun ajaa itse autoa niin ymmärtää miten hankala on havainnoida miljoona asiaa yhtä aikaa. On kohteliasta sille bussikuskille ilmoittaa jo reippaasti etukäteen, että haluan kyytiin.
Ei kun mua jännittää huonon näköni takia etten vahingossa näytä merkkiä bussille kun tuijotan numeroita.