Vanhoja asioita, joille on keksitty uusi hieno nimi

Baageli = vesirinkeli, siis se, joka ensin kiehautettiin suolavedessä ja sitten siirrettiin pellille ja uuniin paistumaan. Ja kunnon vesirinkelit olivat todella pulleita ja paksuja ja ne halkaistiin, voideltiin ja laitettiin juustoa tai leikkelettä päälle. Tuore. rapsakkakuorinen oman kylän leipomon vesirinkeli (ja ranskis) on lämmin muisto kouluajalta. Kun iltapäivällä tulin kotiin, oli äiti jo keittänyt kahvit ja laittanut tarjolle vesirinkeleitä tai ranskista. Leikkeleinä punakuorista juustoa (palloedamia) ja lauantaimakkaraa, harvoin metvurstia tai kinkkua.

Pari vuotta sitten vietimme ystäväni kanssa nostalgiahetken, kun nautimme samanlaiset päiväkahvit kuin silloin muinoin kouluaikana. Kotikylän leipomoa ei enää ole, ei myöskään niitä rapsakoita vesirinkeleitä, mutta ystävä oli kuitenkin löytänyt rapeakuorista ranskista. Hartaina me nyt jo eläkemummelit nautiskelimme lapsuutemme ja nuoruutemme vaatimattomista herkuista.

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivinen Britti-iltapäivälehdistö on fiinien kiertoilmausten kultakaivos; eli kun halutaan esittää ikään kuin lehden sivuilla runsaslukuisesti poseeravilla vähäpukeisilla nuorilla naisilla ja vähän vanhemmillakin jos BMI < 20 olisi joku syvempikin tarkoitus muu kuin setämiesten silmänilo:

Glamorous = rintava

Glamour model = titsumalli

Modeling = poseerausta vähäpukeisena

Plunging bikini = titsubiksut

Leggy,

parades her legs = vähäpukeinen

Toned physique = pikku-pikkubikinibody

Ageless beauty/body = ikääntyvä naama/kroppa

Laps up the sunshine,

shows off her enviable/amazing/incredible physique = keikistelee paparazzeille

Displays her taut midriff,

shows off her flat tummy = esittelee paljon paljasta pintaa

Teases her derriere = esittelee takalistoaan

Nyt tuli mullekin uusi sana! Mikä ihme on titsu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bagel - ennen oli rinkeli. Ja joo, tiedän, että ennen vanhaan rinkelit oli ohuempia ja niitä ei käytetty täytettyihin leipiin, mutta silti vierasperäisen sanan käyttö tekee tuostakin asiasta sellaisen kuin se olisi jotain aivan ennenkokematonta:D

Ja samalla ihan hemmetin ärsyttävää, kuten kaikki muutkin suorat englannin lainaukset kieleemme.

Suomen kielessä on jo alusta asti ollut paljon lainasanoja. Nyt vaan käytät monia sanoja miettimättä että nekin ovat aikoinaan, ennen sun syntymää ollet muunkielisiä.

Jos vaikka kerrot käyneesi "hakemassa kioskilta suklaata ja syöt sen juodessasi kahvia äitisi ja sisaresi kanssa", niin tuossa tuli jo useampi lainasana: yksi turkinkielestä, yksi arabiasta, yksi nahuatl (intiaani) kielestä ja muutama laina muinaisgermaanista sekä yksi balttilainakin sieltä löytyy. Suomalais-ugrilaisesta kantakielestä monen tuhannen vuoden takaa ovat vain sanat juoda ja syödä, toki nekin ovat muodoltaan muuttuneet alkuperäisistä sanoista sewe ja yughe.

Lainasanat on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että otetaan käyttöön englanninkielisiä termejä asioille, joille on jo olemassa ihan käyttökelpoinen ja vakiintunut suomenkielinen vastine. Kieli totta kai kehittyy ja tulee vaikutteita muista kielistä. Myös eri aloilla on omaa erityissanastoa, joka usein perustuu suoriin lainoihin muista kielistä. Toki uusien asioiden nimeäminen voidaan tehdä myös lainasanoilla, mutta olemassaolevan kielen korvaaminen toisella edistä kaikille ymmärrettävää kommunikaatiota suomen kielellä. 

Vierailija kirjoitti:

Konservatiivinen Britti-iltapäivälehdistö on fiinien kiertoilmausten kultakaivos; eli kun halutaan esittää ikään kuin lehden sivuilla runsaslukuisesti poseeravilla vähäpukeisilla nuorilla naisilla ja vähän vanhemmillakin jos BMI < 20 olisi joku syvempikin tarkoitus muu kuin setämiesten silmänilo:

Glamorous = rintava

Glamour model = titsumalli

Modeling = poseerausta vähäpukeisena

Plunging bikini = titsubiksut

Leggy,

parades her legs = vähäpukeinen

Toned physique = pikku-pikkubikinibody

Ageless beauty/body = ikääntyvä naama/kroppa

Laps up the sunshine,

shows off her enviable/amazing/incredible physique = keikistelee paparazzeille

Displays her taut midriff,

shows off her flat tummy = esittelee paljon paljasta pintaa

Teases her derriere = esittelee takalistoaan

Aika vapaata tulkintaa.

Korjaan nyt ainakin pari sun väärinymmärrystä. Leggy tarkoittaa pitkäsääristä, usein siis vielä pitkistä ja kauniista sääristä puhe.

Parade her legs taas tarkoittaa esitellä niitä kauniita pitkiä sääriään.

Tone physique taas tarkoittaa timmiä kroppaa ja voidaan käyttää myös miehestä. Suoraan Daily Mailistä: "Harry Styles, 27, shows off his toned physique..."

Ageless tarkoittaa juuri päinvastaista eli ikääntynyttä mutta nuorekkaan/leikatun näköistä naamaa ja eri keinoilla (kalliilla) ylläpidettyä nuorekasta (lue hoikka) kroppaa.

Display taut midriff eli esittelee timmiä keskivartaloaan,

jne...

Mustavalkoinen kuvaputkivastaanotin. Minun lapsuudenkodissani oli sellainen, mutta sitä kutsuttiin vain televisioksi.

Vierailija kirjoitti:

corpore sano kirjoitti:

Ennen saattoi nähdä kaatumatautisen rullatuolissa, vaan ei enää.

Ei koska kaatumatautiin (Epilepsia) on kehitetty lääkitys, Tauti ei enää ehdi turmelemaan aivoja niin pahasti. 

Eikä aikoihin ole enää puhuttu "rullatuolista" vaan tietysti pyörätuolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen menestysresepti-ohjelmassa viljellään aika paljon sanaa "tahtotila". Ärsyttävä uudissana.

Mun mielestä tahtotila on hyvä sana sille että vaikka joku asia olisi tehtävä, tahtoa sen toteuttamiseen ei riitä päättäjillä.

Mikä muu sana kuvaisi tuota ilmiötä?

Motiivi on perinteisempi sana. Miksei myös halu tai sitten sanoa vain kuten sinä jo sanoit eli tahtoa ei riitä. 

Sellainen puhe, jossa on puoliksi suomea ja puoliksi engalantia kuulostaa ihan hirveältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen menestysresepti-ohjelmassa viljellään aika paljon sanaa "tahtotila". Ärsyttävä uudissana.

Mun mielestä tahtotila on hyvä sana sille että vaikka joku asia olisi tehtävä, tahtoa sen toteuttamiseen ei riitä päättäjillä.

Mikä muu sana kuvaisi tuota ilmiötä?

Motiivi on perinteisempi sana. Miksei myös halu tai sitten sanoa vain kuten sinä jo sanoit eli tahtoa ei riitä. 

Motiivillekin on olemassa myös suomenkielisempiä vastineita käyttötarkoituksesta riippuen, kuten tavoite, pyrkimys, päämäärä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväiden tekeminen - meal preppaus

Tämäkään ei ole yksi yhteen. Eväät tarkoittaa Suomessa mukaan jonnekin työhön, retkelle, yms. otettavia ruokia. Se on siis sitä että varmistetaan usein edullinen välipala tai ateria sen sijaan että oltaisiin syömättä tai syötäisiin ruokalassa tai ravintolassa.

Meal prepping taas liittyy USA:ssa ennemmänkin kotona syötävien aterioiden valmistamiseen ja sen tavoite on ajan säästäminen sekä terveellisten ruokien valmistaminen.

Miksei voi käyttää suomenkielistä termiä esivalmistelu?

Minusta se on valmistaa ruokia etukäteen.

Esivalmistelu ei kuulosta samalta. Ruokaa siis valmistetetaan ei valmistella. Valmisteltu kuulostaa siltä että ruokaa olisi varoitettu etukäteen siitä että se tullaan sitten syömään tai jotain muuta höpsöä. Esi- etuliite tarkoittaa suomessa sitä että osa ruoan valmistuksesta tehdään etukäteen, mutta pääosa ateriasta valmistetaan sitten myöhemmin.

Kumpikaan ehdotus ei kuitenkaan kata meal preppauksen ideaa että se säästää aikaa kiireisessä arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bagel - ennen oli rinkeli. Ja joo, tiedän, että ennen vanhaan rinkelit oli ohuempia ja niitä ei käytetty täytettyihin leipiin, mutta silti vierasperäisen sanan käyttö tekee tuostakin asiasta sellaisen kuin se olisi jotain aivan ennenkokematonta:D

Ja samalla ihan hemmetin ärsyttävää, kuten kaikki muutkin suorat englannin lainaukset kieleemme.

Suomen kielessä on jo alusta asti ollut paljon lainasanoja. Nyt vaan käytät monia sanoja miettimättä että nekin ovat aikoinaan, ennen sun syntymää ollet muunkielisiä.

Jos vaikka kerrot käyneesi "hakemassa kioskilta suklaata ja syöt sen juodessasi kahvia äitisi ja sisaresi kanssa", niin tuossa tuli jo useampi lainasana: yksi turkinkielestä, yksi arabiasta, yksi nahuatl (intiaani) kielestä ja muutama laina muinaisgermaanista sekä yksi balttilainakin sieltä löytyy. Suomalais-ugrilaisesta kantakielestä monen tuhannen vuoden takaa ovat vain sanat juoda ja syödä, toki nekin ovat muodoltaan muuttuneet alkuperäisistä sanoista sewe ja yughe.

Lainasanat on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että otetaan käyttöön englanninkielisiä termejä asioille, joille on jo olemassa ihan käyttökelpoinen ja vakiintunut suomenkielinen vastine. Kieli totta kai kehittyy ja tulee vaikutteita muista kielistä. Myös eri aloilla on omaa erityissanastoa, joka usein perustuu suoriin lainoihin muista kielistä. Toki uusien asioiden nimeäminen voidaan tehdä myös lainasanoilla, mutta olemassaolevan kielen korvaaminen toisella edistä kaikille ymmärrettävää kommunikaatiota suomen kielellä. 

Olen eri mieltä. Useimmissa tapauksissa kun käytetään englanninkielistä termiä, sanalle on suomalainen vastine, mutta se ei useinkaan tarkoita täysin samaa kuin se englanninkielinen. Siksi se uusi sana otetaan käyttöön. Pitää myös muistaa että käyttäjäkunta vanhalla vakiintuneella sanalla ja uudella englannista napatulla sanalla on usein eri. Kuten tuossa bagelissa. Mummot muistavat vielä vesirinkelin ja kuinka sitä syötiin, mutta nykynuoret tuntevat bagel-kulttuurin lähinnä USA:sta, jossa se on juutalaista perinettä. Toki kummatkin rinkelimuodot palautuvat keski-ajan Eurooppaan.

Eli vaikka rinkelinmuoto olisi sama, tuotteet eroavat kyllä paljon toisistaan ja niiden käytön konteksti on aivan eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväiden tekeminen - meal preppaus

Tämäkään ei ole yksi yhteen. Eväät tarkoittaa Suomessa mukaan jonnekin työhön, retkelle, yms. otettavia ruokia. Se on siis sitä että varmistetaan usein edullinen välipala tai ateria sen sijaan että oltaisiin syömättä tai syötäisiin ruokalassa tai ravintolassa.

Meal prepping taas liittyy USA:ssa ennemmänkin kotona syötävien aterioiden valmistamiseen ja sen tavoite on ajan säästäminen sekä terveellisten ruokien valmistaminen.

Miksei voi käyttää suomenkielistä termiä esivalmistelu?

Minusta se on valmistaa ruokia etukäteen.

Esivalmistelu ei kuulosta samalta. Ruokaa siis valmistetetaan ei valmistella. Valmisteltu kuulostaa siltä että ruokaa olisi varoitettu etukäteen siitä että se tullaan sitten syömään tai jotain muuta höpsöä. Esi- etuliite tarkoittaa suomessa sitä että osa ruoan valmistuksesta tehdään etukäteen, mutta pääosa ateriasta valmistetaan sitten myöhemmin.

Kumpikaan ehdotus ei kuitenkaan kata meal preppauksen ideaa että se säästää aikaa kiireisessä arjessa.

Itse asiassa tuo meal prepping taitaa tarkoittaa sekä esivalmisteluja että ruoan valmistamista etukäteen, tilanteesta riippuen. Eli voidaan tehdä jotain aterian osia kerralla valmiiksi enemmän ja käyttää niitä sitten vaikkapa seuraavan viikon aikana eri ruokiin tai sitten vaan valmistaa joku ruoka etukäteen ja säilöä myöhempää käyttöä varten. Jos teen kerralla 10 kiloa makaronilaatikkoa ja pakastan sen 200 g annosrasioihin, niin onko jotenkin trendikkäämpää kertoa harrastavansa meal preppausta kuin ruoan pakastamista? Tällä tavalla suurin osa meistä on säästänyt aikaa (ja rahaa) jo vaikka kuinka kauan, mutta nyt sille on vaan otettu käyttöön joku typerä englanninkielinen nimitys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen menestysresepti-ohjelmassa viljellään aika paljon sanaa "tahtotila". Ärsyttävä uudissana.

Mun mielestä tahtotila on hyvä sana sille että vaikka joku asia olisi tehtävä, tahtoa sen toteuttamiseen ei riitä päättäjillä.

Mikä muu sana kuvaisi tuota ilmiötä?

Motiivi on perinteisempi sana. Miksei myös halu tai sitten sanoa vain kuten sinä jo sanoit eli tahtoa ei riitä. 

Motiivi tarkoitta eri asiaa kuin tahtotila. Minusta tahtotila liittyy juuri politiikkaan ja kuvastaa poliitikkojen mielentilaa, jossa tietyistä asioista ei edes keskustella ja äänestetä, koska etukäteen tiedetään kunkin puolueen kanta asiaan. Kyse ei edes ole siis siitä että olisi järkeviä syitä jotain päätöstä vastaan tai sen puolesta vaan että etukäteen tahtoa tarttua koko asiaan ei ole.

James päällä joka säällä.  Marilyn milloin riisut jumpperin. Tietääkö joku, millainen oli pönkä hame. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväiden tekeminen - meal preppaus

Tämäkään ei ole yksi yhteen. Eväät tarkoittaa Suomessa mukaan jonnekin työhön, retkelle, yms. otettavia ruokia. Se on siis sitä että varmistetaan usein edullinen välipala tai ateria sen sijaan että oltaisiin syömättä tai syötäisiin ruokalassa tai ravintolassa.

Meal prepping taas liittyy USA:ssa ennemmänkin kotona syötävien aterioiden valmistamiseen ja sen tavoite on ajan säästäminen sekä terveellisten ruokien valmistaminen.

Miksei voi käyttää suomenkielistä termiä esivalmistelu?

Minusta se on valmistaa ruokia etukäteen.

Esivalmistelu ei kuulosta samalta. Ruokaa siis valmistetetaan ei valmistella. Valmisteltu kuulostaa siltä että ruokaa olisi varoitettu etukäteen siitä että se tullaan sitten syömään tai jotain muuta höpsöä. Esi- etuliite tarkoittaa suomessa sitä että osa ruoan valmistuksesta tehdään etukäteen, mutta pääosa ateriasta valmistetaan sitten myöhemmin.

Kumpikaan ehdotus ei kuitenkaan kata meal preppauksen ideaa että se säästää aikaa kiireisessä arjessa.

Itse asiassa tuo meal prepping taitaa tarkoittaa sekä esivalmisteluja että ruoan valmistamista etukäteen, tilanteesta riippuen. Eli voidaan tehdä jotain aterian osia kerralla valmiiksi enemmän ja käyttää niitä sitten vaikkapa seuraavan viikon aikana eri ruokiin tai sitten vaan valmistaa joku ruoka etukäteen ja säilöä myöhempää käyttöä varten. Jos teen kerralla 10 kiloa makaronilaatikkoa ja pakastan sen 200 g annosrasioihin, niin onko jotenkin trendikkäämpää kertoa harrastavansa meal preppausta kuin ruoan pakastamista? Tällä tavalla suurin osa meistä on säästänyt aikaa (ja rahaa) jo vaikka kuinka kauan, mutta nyt sille on vaan otettu käyttöön joku typerä englanninkielinen nimitys. 

Minusta suomeksi voi ihan hyvin sanoa että tekee viikon ruoat etukäteen. Se kattaa meal preppauksen idean osittain.

Vierailija kirjoitti:

James päällä joka säällä.  Marilyn milloin riisut jumpperin. Tietääkö joku, millainen oli pönkä hame. 

Pönkkähame se on. Hameen alla oli pönkät eli lantion leventimet. Käytettiin lähinnä 1600-luvulla.

UUDISTAMINEN= Ennen puhuttiin ihan korjaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bagel - ennen oli rinkeli. Ja joo, tiedän, että ennen vanhaan rinkelit oli ohuempia ja niitä ei käytetty täytettyihin leipiin, mutta silti vierasperäisen sanan käyttö tekee tuostakin asiasta sellaisen kuin se olisi jotain aivan ennenkokematonta:D

Ja samalla ihan hemmetin ärsyttävää, kuten kaikki muutkin suorat englannin lainaukset kieleemme.

Suomen kielessä on jo alusta asti ollut paljon lainasanoja. Nyt vaan käytät monia sanoja miettimättä että nekin ovat aikoinaan, ennen sun syntymää ollet muunkielisiä.

Jos vaikka kerrot käyneesi "hakemassa kioskilta suklaata ja syöt sen juodessasi kahvia äitisi ja sisaresi kanssa", niin tuossa tuli jo useampi lainasana: yksi turkinkielestä, yksi arabiasta, yksi nahuatl (intiaani) kielestä ja muutama laina muinaisgermaanista sekä yksi balttilainakin sieltä löytyy. Suomalais-ugrilaisesta kantakielestä monen tuhannen vuoden takaa ovat vain sanat juoda ja syödä, toki nekin ovat muodoltaan muuttuneet alkuperäisistä sanoista sewe ja yughe.

Lainasanat on kuitenkin vähän eri asia kuin se, että otetaan käyttöön englanninkielisiä termejä asioille, joille on jo olemassa ihan käyttökelpoinen ja vakiintunut suomenkielinen vastine. Kieli totta kai kehittyy ja tulee vaikutteita muista kielistä. Myös eri aloilla on omaa erityissanastoa, joka usein perustuu suoriin lainoihin muista kielistä. Toki uusien asioiden nimeäminen voidaan tehdä myös lainasanoilla, mutta olemassaolevan kielen korvaaminen toisella edistä kaikille ymmärrettävää kommunikaatiota suomen kielellä. 

Olen eri mieltä. Useimmissa tapauksissa kun käytetään englanninkielistä termiä, sanalle on suomalainen vastine, mutta se ei useinkaan tarkoita täysin samaa kuin se englanninkielinen. Siksi se uusi sana otetaan käyttöön. Pitää myös muistaa että käyttäjäkunta vanhalla vakiintuneella sanalla ja uudella englannista napatulla sanalla on usein eri. Kuten tuossa bagelissa. Mummot muistavat vielä vesirinkelin ja kuinka sitä syötiin, mutta nykynuoret tuntevat bagel-kulttuurin lähinnä USA:sta, jossa se on juutalaista perinettä. Toki kummatkin rinkelimuodot palautuvat keski-ajan Eurooppaan.

Eli vaikka rinkelinmuoto olisi sama, tuotteet eroavat kyllä paljon toisistaan ja niiden käytön konteksti on aivan eri.

Ymmärrän kyllä vieraskielisen ilmauksen käytön silloin, kun sillä on jokin erityismerkitys. En ottanut kantaa esimerkiksi tuohon bageliin, vaan ainoastaan tuohon viestiin, jossa ruvettiin jaarittelemaan siitä, että suunnilleen kaikki suomenkielen sanat ovat lainasanoja. No shit, Sherlock. Se, että kielemme on jo ennestään täynnä lainasanoja ei kuitenkaan oikeuta korvaamaan ihan osaa kielestä typerillä englanninkielisillä ilmaisuilla, jos ihan saman asian pystyy sanomaan oikealla suomenkielellä. 

Ja jos nyt mennään tuohon bageliin, niin olen siitä kanssasi samaa mieltä, että perinteinen vesirinkeli ja tässä tarkoitettu bagel ovat ihan eri asioita ja bagel on enemmänkin jonkinlainen rinkelinmuotoinen sämpylä eikä vesirinkeli. 

Vierailija kirjoitti:

kravatinvastustaja kirjoitti:

Kauppakeskus, ent.kauppa

Uimakeskus, ent.uimahalli

Liikuntakeskus, ent.kuntosali tai liikuntasali

Take away keskus, ent.snagari

Viihdekeskus, ent.räkälä

Market, ent.pikkukauppa

Supermarket, ent.vähän isompi pikkukauppa

Hypersupergigamegamilleniumeditionmarket, ent.supermarketti

Eihän nuo ole samoja asioita, vaan nimitys kuva sitä miten uusi juttu eroaa siitä entisestä.

Kauppa on yksi ainut liike, kauppakeskus taas paikka jossa on paljon liikkeitä sekä kahviloita, ravintoloita, ja myös palveluja.

Uimakeskuksessa ei ole vain uimahallia, jossa voi uida vaan siellä on kuntokeskus yms.

Liikuntakeskuksessa samoin on yhden kuntosalin lisäksi muitakin tiloja ja palveluja.

En ole koskaan kuullut termiä "pikkukauppa" omana kaupan tyyppinä, lienee sun omaa keksintöä. Ennen oli ns. tavallinen kauppa eli elintarvikemyymälä tai -liike, jossa palveltiin tiskiltä asiakkaita eli myyjältä pyydettiin kaikki tuotteet yksitellen jokainen vuorollaan. Valikoima oli rajallinen, koska oli vielä monia erikoisliikkeitä (esim. lihakauppa, siirtomaatavarakauppa, jne...).

Sitten tuli nämä modernit kaupat joiden suomenkielinen nimitys on valintamyymälä, koska siellä itse valitset suurimman osan tuotteista suoraan hyllystä. Ulkomailla valintamyymälöitä kutsuttiin sanalla super market (eng) tai super mercado (esp.) jne... Ja tästä suomeksikin tuli tavaksi kutsua valintamyymälöitä supermarketeiksi, josta se osa 'super' putosi äkkiä pois ja marketti jäi. Monet valintamyymälät alkoivat myös brändätä itseään marketeiksi, koska se oli lyhyempi sana. Supermarket esiintyy edelleen Keskon K-Supermarket -liikkeissä. K-market on taas pienempi eli vähemmän super. Supermarkettia isompi on sitten hypermarket. Nyt on lisäksi tullut food market joka on aika hölmö sana ruokakaupalle koska sehän ei kerro suoraan muuta kuin että ruokaa siellä myydään ja marketti sekin on. Food market -sanalla kai nykyään tarkoitetaan supermarkettia, jossa on pieniä ruokailupisteitä, torimaisesti esillä olevia tuotteita, joidenkin tuotetyyppien omia erikoistiskejä (juustot), valmisruokia, jne...

"Pikkukauppa " on ihan yleinen termi. Eihän se mitään todista, jos yksi ihminen ei ole kuullut sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen menestysresepti-ohjelmassa viljellään aika paljon sanaa "tahtotila". Ärsyttävä uudissana.

Mun mielestä tahtotila on hyvä sana sille että vaikka joku asia olisi tehtävä, tahtoa sen toteuttamiseen ei riitä päättäjillä.

Mikä muu sana kuvaisi tuota ilmiötä?

Motiivi on perinteisempi sana. Miksei myös halu tai sitten sanoa vain kuten sinä jo sanoit eli tahtoa ei riitä. 

Motiivi tarkoitta eri asiaa kuin tahtotila. Minusta tahtotila liittyy juuri politiikkaan ja kuvastaa poliitikkojen mielentilaa, jossa tietyistä asioista ei edes keskustella ja äänestetä, koska etukäteen tiedetään kunkin puolueen kanta asiaan. Kyse ei edes ole siis siitä että olisi järkeviä syitä jotain päätöstä vastaan tai sen puolesta vaan että etukäteen tahtoa tarttua koko asiaan ei ole.

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…