Lue keskustelun säännöt.
Anoppi kylässä
05.10.2013 |
Onks teistä ihanaa kun anoppi tulee kylään? Auttaako arjessa, touhuaa lasten kanssa. Vai onko hän enempi niinku mukana ehkä jotain vaivaa mutta kuiten mukana niinku jaksaa?
Siis pakko vautua kun meidän mummi anoppi on taas ja jälleen meillä kylässä. Hän on jo iäkkäämpi 71 v ja ei omaa ajokorttia, asuu maalla ja ukki on jo kuollut. Me hänet sitte haemma kylään aika ajoin. En nyt tiedä kuinka innokas on mutta tuleepahan muutakin tekemistä, on mun miehen idea. No näinhän on.
Kun anoppi on kylässä päivä menee näin herää istuu nojatuoliin. Kutsutaan aamupallle. Menee nojatuoliin. Kutsutaan lounaalle. Menee nojatuoliin. Kutsutaan välipallle. Menee nojatuoliin. Kutsutaan päivälliselle, Menee nojatuoliin kutsutaan iltapalalle. Noin niinku suunnilleen. Aamulla lapset katsoo telkkarista junioria ja jos ei huomata vaihtaa kanavaa, siinä välissä kun menemme esim. puistoon, niiin takaisin tultua anoppi istuu edelleen junioria katsellen. Osaa kyllä kanavaa vaihtaa on opetettu ja kotona samanlainen tv. Jos syömään ei kolmea kertaa pyydä, istuu vaan. Jos joku lapsista tuo hänelle kirjan lukee kyllä mielelllään mutta ei ilman lapsen aloitetta. ARgh. Lapsetki ihmetteli taas kun mummi ei ole ulkona käynyt ollenkaan,
Yks lapsista harjoittelee potalle niin kun kakka tuli matolle ja juniori sen jälkeen viiletti pitkin sohvia, anoppin vaan tuumas kun tulin takasin, että joo tuohon se kakkas. Kiva. :/
Onhan näitä mutta siis purkaus ja onhan ne isovanhemmat tärkeitä. Roolimalleja. Käy kerran kuussa suihkussa, ei kampaa hiuksia, pese hampaita käyttää rikkinäisiä vaatteita, ei apua. No taas jonku ajan kulutta hengaillaan mummin kaa.
Vähänkö masentavaa. Juu ei hällä ole sen kummempaa hätää, tää on vaan hänen luonne. Mies aikoi viedä anopin kotio kunhan kerkeää joten päiviemme ilo ja iltojemme reippaus olkoon luonamme. Jaa mitenhän tää vaikuttaa koko perhesuhteeseen, saapa nähdä montako vuotta tätä jatkuu- Sama kun mennään mummilaan. Anoppi tekee makkaraa peruna kananmunaa aamu-ja iltapalksi, noin 4 hlölle, meidän perheessä on 7 hlö + hän itse. Mutta ollaan tietty ostettu aina + omat eväät ja nautittu lisäksi mummin herkut ;)
Mutta kiinnostavaa kuulla miten muilla?
Kommentit (13)
Mun äiti on ap:n anopin ikäinen. Ihanhan tuo jaksaa tolpillaan olla. Touhuaa lasten kanssa kaikkea pientä. Ja isompaakin. Kulkee mukana ulkona ja kaupoilla. Tosin viihtyy enemmän siskollani jolla on "oikeampaa tarvetta" kuin minulla. Eli minä olen osannut järjestellä työasiani niin, että lasteni elämä pysyy tasaisena ja hoitopäivien pituudet riittävät. Sisar ei. (On meillä molemmilla miehetkin, mutta ne on yrittäjiä eikä niitä nyt lasketa tähän.)
Isänikin (samoja ikiä) touhuaa menossa mukana, rakentaa välissä terasseja tai remppaa pesuhuoneita. Lasten kanssa käy kävelyillä ja lukee kirjoja.
Ruokaa tekee se, joka ennättää. Useimmiten minä, joskus äitini, harvemmin isäni.
Omat appivanhemmat asuu niin lähellä, että poikkeavat tosi harvoin. "Kun asutaan tässä melkein naapurissa, niin voidaan tavata niin helposti." Tosiasiassa piipahtavat harvemmin kuin vanhempani 150km päästä ja silloinkin ulkona ohikävellessään ;) (Onneksi)
AP:n anoppi vaikuttaa masentuneelta mun mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän anoppi on tosi mahtis. Hän ei tunkee meidän re viirille, tule kylään 100 km päästä pukee pikkaset lähtee ulos ja sanoo, että touhuappa sinä. mahtavaa . en voi moittia. puhumattakaan kun ottaa viikonloppuvieraiksi. ja sen jälkeen talitintit on tuttujuttu :)
Ootteko vääntäneet 5 mukeloa. Ei ihme, että anoppi istuu nojatuolissa järkyttyneenä. Pitäisi tulla vahtimaan teitä, ettette enää kuksi.
Oliko ennen miehensä kuolemaa tuollainen?
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 23:21"]
Ei auta arjessa tietenkään, tämä on meidän koti ja hän on vieraana. Ei kai kukaan tervepäinen 65v ikäinen ryhdy piikomaan 5-henkiselle perheelle eli jos ei me itse kyetä huushollaamaan, niin hankitaan kotiapua.
Anoppi saa nauttia täysihoidosta ja sen vastapainoksi lukee lapsille, kertoo juttuja jne. Eikä todellakaan korjaa lasten paskoja lattialta! Tosin ei meillä ole ikinä käynyt niin, että potta olisi olohuoneessa ja siinä lapsi kokeilisi tuloksellisuutta. Kyllä meillä ulostaminen tapahtuu wc:ssä ja ihan vanhempien valvomana.
[/quote]
Heh, meilläpä on seitsemän mukeloa ja anoppi 65+-ikäinen. Kun tulee meille, tekee ja touhuaa kaikenlaista. Ahdistuisi jos pitäisi vaan passattavana olla vaikka näkee että tekemistä riittää meillä muutenkin. Kaiken minkä tekee, tekee vapaaehtoisesti ja pyytämättä. Joskus pyydetään lapsenvahdiksi ja tulee mielellään.
Anoppi vaan on sen luonteinen, puuhakas ja tekeväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman anopin vierailut on aika harvassa, mutta sitäkin ahdistavampia. Tulisikin ja tekisi jotain lasten kanssa, mutta ei. Tulee sillä asenteella että hän nyt sitten siivoaa koko talon ja leipoo ja huushollaa. Kyllä mä jumankekka osaan itse siivota, enkä todellakaan halua että hän tänne tulee nyysäämään. Ilmoittaa aina teatraalisesti tulevansa auttelemaan minua. No, kerrottu on, että apua en kaipaa. Mutta ei tunnu menevän perille. Ja tosiaan, tervetullut on lasteni kanssa aikaa viettämään! (Nyt joku sanoo, että kyllä ottaisi mielellään vastaan jos joku tulisi siivoamaan. No minä en. Olen sen verran tarkka yksityisyydestäni, eikä meillä ole oikein mitään yhteistä anopin kanssa. Muuta kuin mieheni ja meidän lapset.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä melko pitkälle sama paitsi että nojatuoli-sana korvautuu sohvalla. Ja lisäksi ei liiku yksin vaan appiukon kanssa, joten meidän sohva on sitten täynnä kun nämä röhnöttävät siinä.
On ihan erilaista kuin omassa lapsuudessa, kun mummo tuli niin pakastin täyttyi pullalla ja leivällä ja munkeilla ja koti siivottiin ja samalla oli turvallinen ja tomera aikuinen kotona. Ruoka oli hyvää jota hän teki. Tosin äitini oli usein tuolloin pois kun mummo tuli, töissä tai eri paikkakunnalla opiskelujan takia.
Mutta ehkä vain yksinhuoltajia autetaan tuolla tavalla, äitini oli yh. Koulutetut vanhemmat ja pari lasta niin ei sitä apua yleensä kukaan muukaan tarjoa, aikuisen osana on vain antaa. Minkäänlaista.
Itse olisin iloinen lasten saamasta huomiosta. Mutta jotenki tuntuu että isovanhemmat ovat itse huomiota vailla.
No, minulla on 64-v terve ja hyväkuntoinen anoppi. Asuu vähän kauempana joten tulee aina vähän pidemmäksi aikaa kerralla. Meillä ollessa ei kuitenkaan tee muuta kun on ipadillaan. Lapset ei juuri huomiota saa paitsi nuorin jota ehkä yllättäen kohtelee todella tylysti. On ainoa meidän lapsista jota komentelee. Välillä jopa suorastaan vittuilee. Muutaman kerran olen nyt asiasta hänelle sanonut mutta ei kyllä tajua tekevänsä jotain väärin. Nytkin on meillä kylässä ja kohta kyllä heitän sen pihalle, saatana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa että anopillanne on alkava alzheimer. Sen esiaste on passivoituminen ja aloitekyvyttömyys, näkyy erityisesti arjen askareissa. Meidän mummolta se diagnosoitiin pari vuotta sitten, fyysisesti suht hyvässä kunnossa ja keskustellessa virkeän oloinen mutta ei varsinkaan yksin ollessa saa mitään tehtyä.
Meillä anoppi auttaa aina tarvittaessa, kun asuu niin lähellä. Nyt kun ekaa lasta odotetaan, niin paljon kyselee kuulumisia ja on innokkaasti mukana odotuksessa. Itselläni kun ei äitiä ole, niin on ollut pelkästään mukavaa jutella jonkun kanssa raskaudesta ja saada neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta arjessa tietenkään, tämä on meidän koti ja hän on vieraana. Ei kai kukaan tervepäinen 65v ikäinen ryhdy piikomaan 5-henkiselle perheelle eli jos ei me itse kyetä huushollaamaan, niin hankitaan kotiapua.
Anoppi saa nauttia täysihoidosta ja sen vastapainoksi lukee lapsille, kertoo juttuja jne. Eikä todellakaan korjaa lasten paskoja lattialta! Tosin ei meillä ole ikinä käynyt niin, että potta olisi olohuoneessa ja siinä lapsi kokeilisi tuloksellisuutta. Kyllä meillä ulostaminen tapahtuu wc:ssä ja ihan vanhempien valvomana.