Kuinka paljon urheilitte raskaana?

Niin, minäkin haen takaa ihan urheilua, en kävelyä tai muuta perusjuttua. En siis laske koirieni lenkittämistä urheiluksi, vaan sellaista, missä tulee hiki.

Kaipaisin kokemuksia siitä, kuinka pitkälle mikäkin urheilumuoto on onnistunut ja vinkkejä mitä oli ok tehdä vielä lopussakin.

ap

olipa kärkäs kommentti tuolle joka kertoi tekevänsä pitkät lenkit päivittäin koiran kanssa. Minusta tuo on paljon enemmän kuin keskiverto loppuraskauden aikana edes jaksaisi ja hienoa kun pystyy moiseen! Meillä liikutaan kahdesti päivässä koiralenkit, mutta eihän aloittaja näköjään sitä kysynyt, vain maratoonarit tai triatlonistit kelpavaat hälle.

Alkuraskaudessa (viikot 0-20) liikuin ihan yhtä paljon ja samalla intensiteetillä kuin ennenkin, eli juoksin lenkkiä, tein kovaa intervallitreeniä ja kävin salilla 6 krt viikossa, joskus 2 kertaa päivässä. Sen jälkeen olen keventänyt intensiteettiä, eli korvannut juoksun kävelyllä ja siirtynyt kevyemmille tunneille, mutta määrät on säilyneet samana, eli pyrin liikkumaan päivittäin, vähintään sen 6 krt viikossa. Nyt olen viikolla 28 ja erinomaisessa kunnossa, kiloja tullut vain vähän, ei turvotuksia tms. vaivoja lainkaan. Juuri neuvolassa käydessäni lääkäri kiitteli kovasti liikunnallisuuttani ja sanoi että kumpa kaikki odottajat panostaisivat samalla tavalla liikuntaan raskausaikana.

Harjoitus supistuksia tuli niin herkästi,etten juuri harrastanut mitään kuntoa kohentavaa.Saattoi supistella jopa huoneesta toiseen kävellessä ja jalat menivät tunnottomiksi jo pelkästään ruokaa tehdessä,hellan edessä seisoessa.Luin,että liikkuminen auttaisi turvotukseen,minulla juuri päin vastoin.Puolentunnin kävelyllä kaikki neste meni jalkoihin.Loppuraskaus meni maatessa.

Ap hyvä, raskauden viimeisellä kolmanneksella ani harva ylipäätään pystyy esim. hölkkäämään, eikä sitä edes suositella. Juuri kävely on silloin suositeltava kuntoilumuoto, ja silloin se myös tuntuu aiempaa enemmän oikealta kuntoilulta, koska keho on kovilla ja syke noussut.

En minäkään ennen raskautta pitänyt kävelyä kuntoiluna, ja välillä ärsyynnyn raskausoppaiden jutuista, joissa vedetään yhtäläisyysmerkit kuntoilun ja kävelyn välille. Annetaan ohjeita, että "voit koko raskauden kuntoilla aivan samalla tavalla kuin ennenkin!" ja seuraavasta lauseesta selviää, että kuntoilulla tarkoitetaan kävelyä. Eikö tekijöille ole tullut mieleen, että on Suomessa niitäkin naisia, jotka ovat ennen raskautta harrastaneet hieman rasittavampaakin urheilua? :) Ja on selvää, ettei kuntoilua silloin voi raskausaikana jatkaa samoin kuin ennen. Tietyt jutut, kuten liikkeet, joissa kohtu joutuu puristuksiin, ovat kiellettyjä alusta asti. Myöhemmin täytyy olla tarkkana sykkeen nousun kanssa ja välttää liikkeitä, jotka tuovat painetta alakertaan.

Itse harrastin ennen raskautta ensisijaisesti hölkkää ja satunnaisia HIIT-lenkkejä, hiihtoa, body pumpia, pilatesta, spinningiä ja joskus salitreeniä. Näistä en pystynyt jatkamaan kuin rauhallista hölkkää jonnekin raskausviikollen 15 asti sekä salitreeniä hyvin, hyvin rajoitettuna. Isoja painojakaan ei saisi raskausaikana käyttää ja hengityksen pitäisi koko ajan kulkea vapaasti. Bodypumpissa olisi ainakin alussa periaatteessa voinut käydä, mutta olin niin pahoinvoiva, etten voinut kuvitella jaksavani mennä riehumaan nopeatahtiseen jumppaan levypainojen kanssa (lisäksi selällään tehtävät liikkeet aiheuttavat pyörrytystä ja mahallaan ei saa olla). Nyt olen viikolla 33 ja liikuntani koostuu kävelystä ja uinnista lähinnä. Useammin pitäisi jaksaa tehdä pilateksesta mukailtua kotijumppaa, jotta liikkuvuus ja selkä pysyisivät kunnossa. Spinningkin varmaan sopisi vielä rauhallisesti tehtynä.

Hölkkäämisen jouduin tosiaan lopettamaan jo ennen raskauden puoliväliä, koska se aiheutti kivuliaitakin harjoitussupistuksia ja muita ikäviä tuntemuksia. Kuntoilussani ensisijainen motivaattorini on oma jaksaminen ja terveys sekä se, että synnyttäminenkin on ehkä helpompaa. Tutkitusti kevyt liikunta tekee hyvää myös vauvalle. Sen sijaan painonnousun rajoittaminen ei minua motivoi eikä ulkonäköseikat muutenkaan. Painonnousu raskausaikana kuuluu asiaan ja on jopa huolestuttavaa, jos paino ei nouse lainkaan (vauva tykötarpeineen tuo joka tapauksessa muutaman lisäkilon, joten jos naisen paino pysyy samassa, hän on itse asiassa laihtunut, ja tällöin vauva ei välttämättä saa tarvitsemiaan ravintoaineita). Sen sijaan on eduksi, jos painonnousu pysyy kurissa eikä kiloja tule liikaa. Ehkäisee vauvan liikakasvua ainakin :P

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:01"]

Alkuraskaudessa (viikot 0-20) liikuin ihan yhtä paljon ja samalla intensiteetillä kuin ennenkin, eli juoksin lenkkiä, tein kovaa intervallitreeniä ja kävin salilla 6 krt viikossa, joskus 2 kertaa päivässä. Sen jälkeen olen keventänyt intensiteettiä, eli korvannut juoksun kävelyllä ja siirtynyt kevyemmille tunneille, mutta määrät on säilyneet samana, eli pyrin liikkumaan päivittäin, vähintään sen 6 krt viikossa. Nyt olen viikolla 28 ja erinomaisessa kunnossa, kiloja tullut vain vähän, ei turvotuksia tms. vaivoja lainkaan. Juuri neuvolassa käydessäni lääkäri kiitteli kovasti liikunnallisuuttani ja sanoi että kumpa kaikki odottajat panostaisivat samalla tavalla liikuntaan raskausaikana.

[/quote]

Porvoosta päivää.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:01"]

Alkuraskaudessa (viikot 0-20) liikuin ihan yhtä paljon ja samalla intensiteetillä kuin ennenkin, eli juoksin lenkkiä, tein kovaa intervallitreeniä ja kävin salilla 6 krt viikossa, joskus 2 kertaa päivässä. Sen jälkeen olen keventänyt intensiteettiä, eli korvannut juoksun kävelyllä ja siirtynyt kevyemmille tunneille, mutta määrät on säilyneet samana, eli pyrin liikkumaan päivittäin, vähintään sen 6 krt viikossa. Nyt olen viikolla 28 ja erinomaisessa kunnossa, kiloja tullut vain vähän, ei turvotuksia tms. vaivoja lainkaan. Juuri neuvolassa käydessäni lääkäri kiitteli kovasti liikunnallisuuttani ja sanoi että kumpa kaikki odottajat panostaisivat samalla tavalla liikuntaan raskausaikana.

[/quote]

Porvoosta päivää.

[/quote]

Haluatko mun henk.koht. yhteystiedot, niin kerron lisää? Asun Helsingin keskustassa, lähden sun kans mielelläni treenaamaan jos asut tässä lähistöllä. Mulla on jäsenyys Elixiaan, voit tulla sinne mun vieraana treenaamaan jos itse et ole jäsen. 

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:01"]

Alkuraskaudessa (viikot 0-20) liikuin ihan yhtä paljon ja samalla intensiteetillä kuin ennenkin, eli juoksin lenkkiä, tein kovaa intervallitreeniä ja kävin salilla 6 krt viikossa, joskus 2 kertaa päivässä. Sen jälkeen olen keventänyt intensiteettiä, eli korvannut juoksun kävelyllä ja siirtynyt kevyemmille tunneille, mutta määrät on säilyneet samana, eli pyrin liikkumaan päivittäin, vähintään sen 6 krt viikossa. Nyt olen viikolla 28 ja erinomaisessa kunnossa, kiloja tullut vain vähän, ei turvotuksia tms. vaivoja lainkaan. Juuri neuvolassa käydessäni lääkäri kiitteli kovasti liikunnallisuuttani ja sanoi että kumpa kaikki odottajat panostaisivat samalla tavalla liikuntaan raskausaikana.

[/quote]

Mikä tässä muka on Porvoosta? Kirjoittaja tekee ihan suositusten mukaan, kävelyä ja kevyttä jumppaa+salitreenejä voi harrastaa raskaana ollessa päivittäin ja on hyväkin jos niin pystyy tekemään!

Sinä joka huutelit Porvoota, olet arvatenkin juuri niitä meidän kätilöiden kauhuja, jotka makaavat sohvalla koko raskausajan, saavat diabeteksen ja kaikki muut mahdolliset raskausajan vaivat, kun eivät vaan "pysty" tai "kykene" liikkumaan ja hillitsemään mielitekojaan ruuan suhteen raskausaikana.

No voi vittu sentään. Kävin itse säännöllisesti ennen raskautta ja vielä viikolle 6 asti salilla tekemässä raskasta punttitreeniä ja lenkkeilyt päälle. Sitten iski pahoinvointi, huimaus ja heikotus, pulssi nousi yli sadan pelkästä rauhallisesta kävelystä, töissäkään en koko aikaa ole jaksanut käydä, saati treenata yhtään mitään. Kaikilla raskaus ei ole jumalauta oireeton, luulisi kätilön sen tietävän! 

Joo tiedän kyllä, että tommosia superodottajia on, jotka eivät edes huomaa olevansa raskaana. Itse en vain kuulu heihin ja olen todella ahdistunut jo valmiiksi, jos nyt lihon liikkumattomuudesta ihan helvetisti ja kun odotettavissa on sitten tosiaan että kätilötkin sylkevät päälle. Olisin vain toivonut että Elixia-tytön viesti olisi ollut liioiteltu.

En ole mikään urheilija, mutta ekassa raskaudessa ajoin moottorikelkalla ja hiihdin koiran kanssa maastossa tuonne raskauden puoliväliin saakka, mikä ei jälkikäteen ollut mitenkään järkevää!

Valmiiksi urheilulliset odottajat pystyvät ja usein jatkavatkin liikuntaharrastuksia ihan entiseen malliin varsinkin raskauden kahden ensimmäisen kolmanneksen ajan. Ainoastaan tiettyjä liikkeitä (esim.ne missä kohtu joutuu puristuksiin) ei suositella ja sykkeen kanssa on oltava tarkkana, kuten yllä joku totesikin. Päivittäinen liikunta on ERITTÄIN SUOSITELTAVAA kaikille raskaana oleville, oli se sitten kävelyä, uintia, joogaa, salilla käymistä, ihan mitä vaan, kaikki on kotiin päin. 

tässäpä oiva mainoslause:

HEEEI HEI ELIIIIXIIIA!!

-Sali, jossa treenaavat vain muita paremmat-

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:53"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 10:01"]

Alkuraskaudessa (viikot 0-20) liikuin ihan yhtä paljon ja samalla intensiteetillä kuin ennenkin, eli juoksin lenkkiä, tein kovaa intervallitreeniä ja kävin salilla 6 krt viikossa, joskus 2 kertaa päivässä. Sen jälkeen olen keventänyt intensiteettiä, eli korvannut juoksun kävelyllä ja siirtynyt kevyemmille tunneille, mutta määrät on säilyneet samana, eli pyrin liikkumaan päivittäin, vähintään sen 6 krt viikossa. Nyt olen viikolla 28 ja erinomaisessa kunnossa, kiloja tullut vain vähän, ei turvotuksia tms. vaivoja lainkaan. Juuri neuvolassa käydessäni lääkäri kiitteli kovasti liikunnallisuuttani ja sanoi että kumpa kaikki odottajat panostaisivat samalla tavalla liikuntaan raskausaikana.

[/quote]

Mikä tässä muka on Porvoosta? Kirjoittaja tekee ihan suositusten mukaan, kävelyä ja kevyttä jumppaa+salitreenejä voi harrastaa raskaana ollessa päivittäin ja on hyväkin jos niin pystyy tekemään!

Sinä joka huutelit Porvoota, olet arvatenkin juuri niitä meidän kätilöiden kauhuja, jotka makaavat sohvalla koko raskausajan, saavat diabeteksen ja kaikki muut mahdolliset raskausajan vaivat, kun eivät vaan "pysty" tai "kykene" liikkumaan ja hillitsemään mielitekojaan ruuan suhteen raskausaikana.

[/quote]

En ole tuo Porvoon huutelija, ja liikun itse raskausaikana jaksamiseni mukaan, koska tiedän sen hyödyt ja nautin siitä. On nyt kuitenkin pakko puuttua noihin lainausmerkkeihisi. Olet kätilö, eli sinun pitäisi tietää, mitä kaikkia ongelmia raskauteen voi liittyä. Toiset  oksentavat alkuraskaudessa 24/7, toiset taas saavat raskauden toisella kolmanneksella liikuntakiellon kohdunsuun avautumisen ja ennenaikaisen synnytyksen uhan vuoksi tai kärsivät raskausmyrkytyksestä. Toisilla liikunta aiheuttaa kivuliaita eli haitallisia harjoitussupistuksia. Toisilla on vielä näitäkin vakavampia rajoitteita. Asennoidutko heihin niin, että voi sinua laiskaa ja saamatonta kätilön kauhua? Jos näin on, toivon, ettet ole tuleva kätilöni.

Ethän vedä automaattisia yhtäläisyysmerkkejä myöskään liikkumattomuuden ja raskausdiabeteksen välille. Ystäväni sai juuri diabetesdiagnoosin yli raskauden puolivälin jatkuneesta aktiivisesta hölkästä huolimatta.

Tietenkin pitää kuunnella itseä ja tottakai on mahdollista, ettei liikkuminen raskauden aikana ole mahdollista syistä, jotka eivät ole itsestä ja omasta laiskuudesta kiinni! Kaikki raskaudet ovat yksilöllisiä kokemuksia ja sen vuoksi mitään yleispäteviä totuuksia ja ohjeita on turha kenenkään toitottaa...

Kirjoitukseni oli lähinnä suunnattu sille Porvoon huutelijalle, jonka jostain syystä on näköjään mahdoton uskoa, että jotkut äidit todellakin voivat liikkua päivittäin raskauden aikana ja joille raskaus ei välttämättä ole mikään elämää ja normaalia toimintaa rajoittava asia. Lähinnä alkoi harmittamaan se, että joidenkin odottajien asenne on tällainen. t. Kätilö

Elixia-tyttö täällä terve.

Ensinnäkin taustani on sellainen, että olen entinen kilpaurheilija, minulla on myös personal trainerin koulutus, sekä runsaasti valmennuskokemusta. Liikunta on aina ollut minulle elämäntapa, eikä se ole siitä miksikään muuttunut raskausaikana. 

Tällä hetkellä päivätyöni on pääasiassa istumatyötä ja sen vastapainoksi tarvitsen päivittäistä liikuntaa, etenkin nyt raskausaikana, kun paikat menevät entistä helpommin jumiin. Haluan myös välttää ylimääräisen painonnousun, jo ihan terveyssyistä (olen kuitenkin jo 36 vuotias). 

On todella loukkaavaa ja osoittaa uskomatonta ahdasmielisyyttä kuitata kirjoitukseni provoiluksi. Kaikkien raskaudet eivät ole samanlaisia ja meitä odottajiakin on todella moneen junaan. Oma kirjoitukseni oli rehellinen vastaus AP:n kysymykseen siitä, paljonko liikuitte ja miten raskausaikana. 

Edelleen jos joku haluaa jatkaa juttua kanssani aiheesta ihan livenä, niin mielelläni jaan ajatuksia, annan vinkkejä ja lähden treeniseuraksikin halukkaille. Terv. nro 8

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 11:12"]

Tietenkin pitää kuunnella itseä ja tottakai on mahdollista, ettei liikkuminen raskauden aikana ole mahdollista syistä, jotka eivät ole itsestä ja omasta laiskuudesta kiinni! Kaikki raskaudet ovat yksilöllisiä kokemuksia ja sen vuoksi mitään yleispäteviä totuuksia ja ohjeita on turha kenenkään toitottaa...

Kirjoitukseni oli lähinnä suunnattu sille Porvoon huutelijalle, jonka jostain syystä on näköjään mahdoton uskoa, että jotkut äidit todellakin voivat liikkua päivittäin raskauden aikana ja joille raskaus ei välttämättä ole mikään elämää ja normaalia toimintaa rajoittava asia. Lähinnä alkoi harmittamaan se, että joidenkin odottajien asenne on tällainen. t. Kätilö

[/quote]

Mukava kuulla. Mutta siis, jos autat diabeteksen saaneen tai raskausaikana makaamaan joutuneen naisen lasta maailmaan, onko automaattinen oletuksesi, että oma mokasi? Siinä synnytyksen tohinassa kun harvemmin ehtii tarkemmin keskustella raskauden kulusta.

Siitä olen samaa mieltä, että käsitys aktiivisen liikunnan sopimattomuudesta raskaana olevalle on väärä ja hienoa, jos jaksaa liikkua raskaana.

Ymmärtääkseni kuitenkin vain harva selviää raskaudestaan niin vähin oirein ja vaivoin, että pystyisi oikeasti liikkumaan ihan yhtä innokkaasti kuin ennenkin, jos on siis ennen raskautta ollut aktiivikuntoilija. Itse esim. koen jopa turhautumista ja fyysistä huonoa oloa, koska en voi harrastaa niitä lajeja, joista ennen nautin. Toivon, ettei tuleva kätilöni teilaa minua laiskottelijaksi, koska en ole kovin hyvässä kunnossa, vaikka yritänkin liikkua edes vähän.

Toisaalta olen myös sitä mieltä, että odottavilla äideillä - ainakin minulla - on ihan riittävästi stressin aiheita ilman liikuntaharrastusten aiheuttamia suorituspaineita ja itsesyytöksiä.

Ennen raskautta tein punttitreenin 4xvko, juoksin intervalleja / krossailin 2xvk ja lepopäivänä kävelin 1,5h lenkin. 

Raskaaksi tulon jälkeen iski matala verenpaine aka. järjetön huimaus ja niin jäi punttisali (tekemistä oli siinäkin, että pystyin työtuolista nousemaan tulostimelle pyörtymättä, joten väännäpä siinä sitten jalkaprässiin 140 kiloa). Kun huimaus ja alkuraskauden jäätävä väsymys helpotti, sujui nelisen viikkoa ihan kivasti. Sitten alkoikin liitoskivut, joiden seurauksena kilometrin kävelylenkki ilman itkua on mulle kova suoritus. Painoa on tullut nyt 10 kiloa lisää. 

Kaikesta tästä huolimatta koen olevani onnellinen. En ole oksennellut yhtään,  vointi on liitoskipuja laskematta hyvä, mieli kirkas ja iloinen, parisuhteeni on voimissaan ja olen tyytyväinen ulkonäkööni. En ole heittänyt hanskoja tiskiin ja vetele sipsejä/suklaata päivittäin vaan syön terveellisesti. 

Älkää naiset rakkaat vertailko vointianne ja jaksamistanne muihin älkääkä arvostelko toisten tekemisiä. Kukin tekee parhaansa oman kroppansa ja vointinsa mukaan. 

Ps. Elixia-kissa voi pistää sitä sähköpostiosoitetta vaan tulemaan, niin voin piipahtaa synnytyksen jälkeen vieraanasi siellä salillasi, katsotaan kuka nostaa penkistä ja mitä. Siihen asti valitettavasti lääkäri on minulta elämäntapani kieltänyt.

Hieno keskustelu taas. Kiitos teille, jotka vastasitte siihen mitä kysyttiin. Olin kiinnostunut kuulemaan mihin saakka ja miten odottajat ovat pystyneet urheilemaan. Määrittelin vielä selvyydeksi, että puhun hikiliikunnasta. 

Minulle ei tule yllätyksenä, että jossain vaiheessa, kullekin yksilöllisesti, tulee seinä vastaan, mutten halunnutkaan nyt herätellä keskustelua siitä. Itsellänikin juoksu ei onnistunut lainakaan viikoilla 7-11, mutta sykkeet tasaantuivat ja pahoinvointi helpottui. Tästä en kuitenkaan halunnut kokemuksia, vaan siitä mitä odottajat ovat voineet ja jaksaneet tehdä urheilun saralla.

Kiitos niille, jotka ymmärsivät kysmyksen. Minulle urheilua hienosti ylläpitämään pystyneet odottajat tuovat voimaa ja inspiraatiota. 

ap

Ja haluaisin vielä selventää, etten hakenut keskustelulla takaa myöskään painokeskustelua. Ihan vaan puhtaasti keskustelua ja kokemuksia hikiurheilusta. Mitä olette tehneet ja millä viikoilla? 

ap

Mä urheilin ihan loppuun asti, kaks kertaa viikossa bodypump ja kerran pace (Motivuksen jumppa, jossa aerobiset osuudet ja kuntosalilaitteet vuorottelevat). Pacessa jätin hölkkäykset pois, kun alkoivat tuntua pahalta (puolivälin paikkeilla), pumpissa jätin tekemättä tuolloiseen ohjelmaan kuuluneet hypyt laudalle askelkyykkybiisissä. Vatsalihasharjoitukset jätin pois joskus 28 viikon tienoilla vasta. Pumpissa tein samoilla painoilla kuin aina, ja nyt puolisen vuotta raskauden jälkeen voin vain ihmetellä, miten isoilla painoilla oon silloin jaksanut tehdä, nyt kun ei millään tahdo samoilla painoilla jaksaa! Viimeisessä pacessa kävin 6 päivää ennen synnytystä (joka oli 38+5) ja pumpissa neljä päivää ennen. Ja olisin siis mennyt vielä molempiin, mutta pääsiäinen sotki aikatauluja; olin siis päättänyt lopettaa vasta synnytykseen tai tietty aiemmin, jos siltä olis tuntunut. Kiloja ei tullut kuin 10, niistä oli jäljellä yksi kun kotiuduin. Synnytys oli helppo (jos se sitä on ikinä), avautumisvaihe kesti 4h ja ponnitusvaihe (1h) olis mennyt nopeammin, mutta mulle tuli rimakauhu enkä uskaltanut ponnistaa. Joku sanoi, että liikunnasta oli synnytyksessä hyötyä, en sitten tiedä. Ja mä en siis ole mikään huippukuntoinen muuten, painoindeksi on noin 30. Siksi just olen ylpeä itsestäni, että jaksoin liikkua enkä kerännyt turhia kiloja, MUTTA tiedostan, että olen ennenkaikkea onnekas, kun raskaus oli niin helppo että saatoin liikkua.

Sujuvaa odotusta, ap! Se on mahtavaa aikaa (jos on). :)