Uskonnoton, onko sinua syrjitty, kiusattu tai painostettu suomalaisessa yhteiskunnassa?

On kerrottu koko elämän ajan, että joudun helvettiin.

Kouluaikana istuskelin käytävällä, jos ei rukoilu tai veisaaminen kiinnostanut. Ei sentään pakotettu.

No, opettajan ammatissa on ollut pakko osallistua kaiken maailman uskonnollisiin menoihin. En millään ymmärrä, miksi uskonnon harjoittamisen pitää muka kuulua kouluun. Jos asian ottaa puheeksi, leimaantuu helposti jotenkin oudoksi tai kiihkoateistiksi tms. Vaikka muuten tuntuu, että Suomi on maallistunut jne. niin kouluissa ev.lut. kirkko on edelleen jonkinlainen pyhä lehmä. Joka tapauksessa minusta koko homma on kiusallista ja tarpeetonta.

Kukin voi kyllä itsekin viedä lapsensa kirkkoon, jos pitää sitä tärkeänä. Miksi minun pitäisi se tehdä?

Lapsille ei saa sanoa paljon mitään siitä millainen maailma oikeasti on kun voivat traumatisoitua, mutta uskonnon varjolla niitä saa pelotella helv*tillä niin paljon kuin jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

No, opettajan ammatissa on ollut pakko osallistua kaiken maailman uskonnollisiin menoihin. En millään ymmärrä, miksi uskonnon harjoittamisen pitää muka kuulua kouluun. Jos asian ottaa puheeksi, leimaantuu helposti jotenkin oudoksi tai kiihkoateistiksi tms. Vaikka muuten tuntuu, että Suomi on maallistunut jne. niin kouluissa ev.lut. kirkko on edelleen jonkinlainen pyhä lehmä. Joka tapauksessa minusta koko homma on kiusallista ja tarpeetonta.

Kukin voi kyllä itsekin viedä lapsensa kirkkoon, jos pitää sitä tärkeänä. Miksi minun pitäisi se tehdä?

Joudutko esimerkin vuoksi väkisin esim. rukoilemaan ja veisaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, opettajan ammatissa on ollut pakko osallistua kaiken maailman uskonnollisiin menoihin. En millään ymmärrä, miksi uskonnon harjoittamisen pitää muka kuulua kouluun. Jos asian ottaa puheeksi, leimaantuu helposti jotenkin oudoksi tai kiihkoateistiksi tms. Vaikka muuten tuntuu, että Suomi on maallistunut jne. niin kouluissa ev.lut. kirkko on edelleen jonkinlainen pyhä lehmä. Joka tapauksessa minusta koko homma on kiusallista ja tarpeetonta.

Kukin voi kyllä itsekin viedä lapsensa kirkkoon, jos pitää sitä tärkeänä. Miksi minun pitäisi se tehdä?

Joudutko esimerkin vuoksi väkisin esim. rukoilemaan ja veisaamaan?

Tähän kyllä vedän rajan. Ei ole kommentoitu. Nousen ja istun kirkossa muiden mukana, mutta en rukoile enkä sano uskontunnustusta. Jos on fiilistä, niin saatan minä laulella Suvivirttä tai joululauluja, ei siinä mitään.

Tuskinpa mikään yksittäinen laulu ketään muutakaan närästää, vaikka juuri siitä on länkytetty. Uskonnolliset päivänavaukset, jumalanpalvelukset ja lahkolaisten (kyllä!) vierailut ovatkin sitten eri juttu.

Asuimme paikkakunnalla, jossa oli paljon lahkolaisia. Oli ihan turha hakea kesätöihin paikallisiin yrityksiin. Palvelu kaupoissa oli töykeää, jonkin verran oli ilkivaltaa vanhempien autolle. Onneksi vanhemmat ymmärsivät muuttaa sieltä pois että saimme käydä lukion sivistyksen keskellä jossa esim. ET-opetuksen vaatiminen ei aiheuttanut lynkkausmielialaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, opettajan ammatissa on ollut pakko osallistua kaiken maailman uskonnollisiin menoihin. En millään ymmärrä, miksi uskonnon harjoittamisen pitää muka kuulua kouluun. Jos asian ottaa puheeksi, leimaantuu helposti jotenkin oudoksi tai kiihkoateistiksi tms. Vaikka muuten tuntuu, että Suomi on maallistunut jne. niin kouluissa ev.lut. kirkko on edelleen jonkinlainen pyhä lehmä. Joka tapauksessa minusta koko homma on kiusallista ja tarpeetonta.

Kukin voi kyllä itsekin viedä lapsensa kirkkoon, jos pitää sitä tärkeänä. Miksi minun pitäisi se tehdä?

Joudutko esimerkin vuoksi väkisin esim. rukoilemaan ja veisaamaan?

Tähän kyllä vedän rajan. Ei ole kommentoitu. Nousen ja istun kirkossa muiden mukana, mutta en rukoile enkä sano uskontunnustusta. Jos on fiilistä, niin saatan minä laulella Suvivirttä tai joululauluja, ei siinä mitään.

Tuskinpa mikään yksittäinen laulu ketään muutakaan närästää, vaikka juuri siitä on länkytetty. Uskonnolliset päivänavaukset, jumalanpalvelukset ja lahkolaisten (kyllä!) vierailut ovatkin sitten eri juttu.

Juu, mäkin töissä koulussa ja Suvivirsi ja joku jouluvirsi on ihan ok. Musta tuntuu kuitenkin vaikealta se, että pitäisi nousta seisomaan. Se vastaa mulle tunnustuksellisuutta, tuntuu samalta kuin rukoilisi pakosta. Vaan mitenpä jäät lasten edessä istumaan itseksesi sitten?

Ei ole, kukaan ei tiedä uskonko vai enkö usko. En aio jatkossakaan kertoa henkilökohtaisia asioitani muille ihmisille.

Työpaikat evätty, kunnes muutti pois. Lahkolaisalue ja kaikki lahkolaiset tiesi kuka ei ollut heitä.

Mulle on sanottu tosi monta kertaa, etten voi tietää mikä on oikein ja mikä väärin, koska ainoastaan uskovaiset voi.

Lapsena muistan, että jotkut aikuiset äityivät yhtäkkiä todella ilkeiksi mua kohtaan, jos kävi ilmi, etten esim. opiskele uskontoa tai ole menossa riparille. Muistan sen hämmennyksen tunteen, kun joku puolivieras täti alkaa yhtäkkiä vi****lemaan, nälvimään, pyörittelemään silmiään ja pelottelemaan helvetillä. Näissä tilanteissa varmaan sinetöitiin kyllä lopullisesti se, ettei ole kirkkoon liittyminen kiinnostanut myöhemminkään.

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi vai miten se menikään...

Ei

Vierailija kirjoitti:

Mulle on sanottu tosi monta kertaa, etten voi tietää mikä on oikein ja mikä väärin, koska ainoastaan uskovaiset voi.

... eli siis uskikset ilmeisesti vois tappaa, varastaa ja tehdä huorin jos heidän jumalansa ei kieltäisi. Mä en tee noita juttuja, koska oon ihan itse päätellyt, ettei kannata. Mutta moraalia mulla ei ole, koska se ei tule annettuna vailla omaa ajatusta jostain kirjasta.

Vierailija kirjoitti:

Asuimme paikkakunnalla, jossa oli paljon lahkolaisia. Oli ihan turha hakea kesätöihin paikallisiin yrityksiin. Palvelu kaupoissa oli töykeää, jonkin verran oli ilkivaltaa vanhempien autolle. Onneksi vanhemmat ymmärsivät muuttaa sieltä pois että saimme käydä lukion sivistyksen keskellä jossa esim. ET-opetuksen vaatiminen ei aiheuttanut lynkkausmielialaa.

Toi on jo aika rankkaa kamaa...