Törmäsin tänään lounastauolla yllättäen mieheeni,

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 17:28"]

Kun mun mies ekan kerran kosketti selkääni tiesin että hän on kiinnostunut musta :D Eli jotkut miehet viestivät sen niin, varsinkin suomalaiset eivät paljon muuten koskettele. Mua ainakin vähän ahdistais jos joku työkaveri tekis niin.

[/quote]

No mä oon sitten vissiin ihan sokea. Mun työkaverimies saattaa koskettaa mua selkään tai harteille, kun kävellään. Hän saattaa kiertää kätensä harteilleni tai laskea leikkiä siitä että lähtisin hänen kanssaan treffeille tai että menisinkö hänen kanssaan naimisiin yms. Ja siis tää on ihan vaan läppää, ei yhtään sen enempää. Tai niin mä oon sen tähän saakka ottanut, ei ole käynyt mielessäkään mikään muu. 

No ap, miten kävi? :-)

ei kukaan normaali ihminen menisi puolisonsa nähdessään kesken lounaan esittäytymään ja kättelemään puolison lounasseuraa. vielä vähemmän kyselemään jotain illan kotiruokailujen aikatauluja, olisi aika noloa. ja vielä sillä tarkoituksella, että muille tulisi selväksi, että me tässä ollaan pari.

tuosta kommentista, jossa illan ruokailun aikatauluja ohjataan kyselemään kesken puolison työlounaan, lähtee multa kyllä vuoden av-mamma -palkinto kirjoittajalle. 

jos mieheni näkisi minut kesken lounaan tai toisinpäin, tervehtisin kauempaa kättä heilauttamalla ja puoliso voisi sitten halutessaan tulla vaihtamaan pari sanaa.

av-mammojen maailmassa jokaisessa tilanteessa vaimolla on etuajo-oikeus ja puolisoutta kuulutetaan ympäristöstä ja seurasta riippumatta. 

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 18:14"]

hän oli syömässä naispuolisen kollegan kanssa eikä huomannut minua. Itse olin työkavereiden kanssa vähän kauempana istumassa. Mies nauroi kuin viimeistä päivää naisen jutuille ja muutenkin näyttivät viihtyvän hyvin yhdessä. Lähtiessä hän avasi naiselle oven ja kosketti suojelevasti naisen selkää.

Kysynkin nyt, että miten minun pitäisi suhtautua? Mitä sinä ajattelisit, jos olisit minä?

[/quote]

Salettiin imi sen kullin toimistolla.

tosta koskettelusta..me kosketellaan miehen kanssa paljon toisiamme kotona, siis sellasta ohimennessä hipaisua tai muuta pientä ei-seksuaalista. Olen joskus huomannut töissä, että olen meinannut koskettaa työkaveria sillälailla ohimennen, ihan vaan vahingossa, koska se on niin luonnollinen ele mulle jossain tilanteissa.

no voi ny perkele, minä hiplailin koko kesän ravintolatyössä ihan naispuolisa työkavereita, ihan oikein selkääkin koskin. Oonkin varmaan sitten lesbo, pitääpä kertoa tolle miehelle... Lähinnä se oli sellainen "oon tässä takana, älä tee mitään arvaamatonta liikettä"- kosketus, toki vähän eri tilanteessa kuin ap:n mies..

Mua ei kyllä ketkään miespuoliset työkaverit ole kosketelleet, taputelleet tms. koskaan, ja hyvissä väleissä ollaan. Kahvitauoilla jutut lentää, on hauskaa jne. Mutta ei kyllä kosketella. 

Niin, ja ihan ok näköinen nainen olen

täällä on kyllä aikamoisia pirttihirmuja paikalla.

Minua on moni esimies ja työkaveri vuosien varrella juuri ovenavaustilanteessa koskenut selkään, juuri osoittaen mene sinä ensin. Kertaakaan siinä ei ole ollut mikään sen enempää, vaan kohteliaisuutta.

Jos minä näkisin mieheni samassa paikassa mihin minä tulisin, menisin ilman muuta sanomaan hei.

Te, joitten mielestä koskettelu selkään tarkoittaa ihan jotain muuta, sanon hankkikaa elämää vähän kotinurkkien ulkopuolelta.

Kaikille epäilijöille tiedoksi jos heillä olisi ollut suhde, kyllä jossain vaiheessa olisi pidetty käsistä kiinni tai ainakin vähän suukoteltu.

Mä en voi ymmärtää koko tilannetta, miten joku nainen voi olla niin hölmö että VAKOILEE omaa miestään, kun vahingossa menee samaan paikkaan syömään. Hyvää päivää ja sillee vaan.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 17:42"]

ei kukaan normaali ihminen menisi puolisonsa nähdessään kesken lounaan esittäytymään ja kättelemään puolison lounasseuraa. vielä vähemmän kyselemään jotain illan kotiruokailujen aikatauluja, olisi aika noloa. ja vielä sillä tarkoituksella, että muille tulisi selväksi, että me tässä ollaan pari.

tuosta kommentista, jossa illan ruokailun aikatauluja ohjataan kyselemään kesken puolison työlounaan, lähtee multa kyllä vuoden av-mamma -palkinto kirjoittajalle. 

jos mieheni näkisi minut kesken lounaan tai toisinpäin, tervehtisin kauempaa kättä heilauttamalla ja puoliso voisi sitten halutessaan tulla vaihtamaan pari sanaa.

av-mammojen maailmassa jokaisessa tilanteessa vaimolla on etuajo-oikeus ja puolisoutta kuulutetaan ympäristöstä ja seurasta riippumatta. 

[/quote]

Näinpä.

Töissä ollaan töissä eikä hoitamassa parisuhdetta. 

Puoliso otetaan mukaan, jos on tilanne, jonne tämäkin on kutsuttu, mutta kyllä mua ainakin lähinnä hävettäisi, jos mä oisin jollain työlounaalla ja mun mies sitten pönkis siihen väen väkisin. Edes tervehtimään, se keskeyttää sen työasian, koska kuitenkin siitä seuraa vähintään jotain "tuo oli mieheni"- selittelyä saati sitten vaivaantunutta hiljaisuutta, jos se toinen jäisi vielä hengailemaan siihen selittäen jostain kaupassakäynnistä :-o

Eri asia on, jos käveltäisiin vastakkain, kävelisi luonnollisesti pöydän ohi, mutta ei sinne toisen pöytään lähdetä ehdoin tahdoin purjehtimaan ja tekemään itseään tykö.

Miten on tilanne edennyt ap? 

#14

Onneksi on av. Ennen tätä en tiennyt, ettei ole normaalia, jos työpaikalla kosketaan. Olen ihan tavallisessa toimistoduunissa. Ja kyllä meillä lounaalla voidaan vaikka taputtaa kättä (lohduttavasti, vaikka saattaisihan se ulkopuoliselle näyttää romanttiselta eleeltä), ovea avatessa juurikin koskea selkään, kävellä käsikynkkää (varsinkin liukkaalla).

Olen istunut kahvilla sohvalla työkaverin kainalossa hänen lohduttaessa minua (oli vähän paskempi vaihe työelämässä menossa). Ja eri työkavereitten kanssa. Itsekin olen saattanut koskettaa työkavereitani, sekä samaa että eri sukupuolta olevia. Mikään näistä ei ollut mitenkään romanttisesti sitoutunutta/latautunutta. Tosin nyt alloin miettiä, että saattaahan se ulospäin näyttää sille. Mutta voivoi. Kaikki olemme onnellisesti / vähemmän onnellisesti parisuhteissa, eikä edes kosteissa illanvietoissa kukaan vonkaa ketään. 

Metoo

Selkää voi koskettaa monella tavalla ja kaikilla on eri merkitys. Yläselkä, alaselkä, taputus, silitys jne.

Vierailija kirjoitti:

täällä on kyllä aikamoisia pirttihirmuja paikalla.

Minua on moni esimies ja työkaveri vuosien varrella juuri ovenavaustilanteessa koskenut selkään, juuri osoittaen mene sinä ensin. Kertaakaan siinä ei ole ollut mikään sen enempää, vaan kohteliaisuutta.

 

Jos minä näkisin mieheni samassa paikassa mihin minä tulisin, menisin ilman muuta sanomaan hei.

 

Te, joitten mielestä koskettelu selkään tarkoittaa ihan jotain muuta, sanon hankkikaa elämää vähän kotinurkkien ulkopuolelta.

 

Kaikille epäilijöille tiedoksi jos heillä olisi ollut suhde, kyllä jossain vaiheessa olisi pidetty käsistä kiinni tai ainakin vähän suukoteltu.

 

Mä en voi ymmärtää koko tilannetta, miten joku nainen voi olla niin hölmö että VAKOILEE omaa miestään, kun vahingossa menee samaan paikkaan syömään. Hyvää päivää ja sillee vaan.

Meinasin juuri alkaa kirjoittamaan samanlaista viestiä, mutta tässä se tulikin. Olen täysin samaa mieltä jokaisen asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, mikset mennyt moikkaamaan miestäsi? Niin minä ainakin olisin tehnyt ja olenkin. Samalla mieheni on esitellyt minut porukalle vaimonaan ja työkaverit minulle. Olemme kätelleet puolin ja toisin ja sitten olen varmistanut, mihin aikaan syödään illalla kotona tms. kotoisaa. Sitten olen mennyt syömään oman porukkani kanssa. 

 

Eipä ole tarvinnut vatvoa tapahtuneita AV:lla tuon jälkeen. 

 

Tuo juttu, että siihen ymppäisi jonkun "syömmekö me kotonamme klo 18?" on täydellisen typerä ja nolo juttu, mutta kyllä minä ainakin olisin vaikka lähtiessä käynyt nopeasti moikkaamassa miestä. Mitään kättelyäkään en olisi tehnyt, vaan vain nopea hymy ja pitää mennä töihin taas -lausahdus olisi riittänyt. En minä ainakaan osaa olla mielestäni mustis ja ihan yhtä hyvin minä voin olla lounaalla työkaverimiehen kanssa.