Eikös taloustiede ole melko huuhaa ala kun teoria ei perustu yhtään käytäntöön?

Poliittiset arvolataukset ja kysymykset liittyvät taloustieteeseen 

mutta ne eivät silti ole sama asia kuin taloustiede

Sinä voit laskea esim kuinka kauan sinun pitää säästää jotta saat asunnon, kun tulosi ovat nämä ja nämä ja menosi nämä ja nämä ja säästösi nämä

Se on taloustiedettä käytännössä

Käy lukio, niin ymmärrät ihan perusteet.

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit laskea esim kuinka kauan sinun pitää säästää jotta saat asunnon, kun tulosi ovat nämä ja nämä ja menosi nämä ja nämä ja säästösi nämä

Se on taloustiedettä käytännössä

Tuo on vain matematiikkaa eikä perustu mitenkään taloustieteeseen. 

ap

Sukupuolentutkimus ei edes sitoudu tieteellisen metodin noudattamiseen. Queerteoriasta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Käy lukio, niin ymmärrät ihan perusteet.

No teoriassa, taloustiede kuulostaa ihan ok, mutta siinä ei oteta huomioon muuttujia jolloin se on täyttä lässytystä.

ap

ps. olen käynyt lukion ja muutaman muun koulun sen jälkeen.

Onneksi useimmat taloustieteilijät tietävät tämän itsekin. Taloustieteeseen kuuluu toki olennaisesti arvo, arvot, arvoarvostelmat, itseisarvo, yms.

Onhan se. Siksi onkin hyvin erikoista ja myös vaarallista miten taloustieteilijöitä, "talousviisaita" pidetään jonain jumalina, jotka muka tietävät kaiken ja ovat oikeassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy lukio, niin ymmärrät ihan perusteet.

No teoriassa, taloustiede kuulostaa ihan ok, mutta siinä ei oteta huomioon muuttujia jolloin se on täyttä lässytystä.

ap

ps. olen käynyt lukion ja muutaman muun koulun sen jälkeen.

Pakko oikaista sen verran, että tällainen käsitys taloustieteestä on täysin hatusta vedetty. Taloustieteellistä analyysiä on nimittäin täysin mahdoton tehdä mistään ilmiöstä, jos siinä ei huomioida yhtäkään muuttujaa.

Taloustiede on ihmistiede aivan kuten sosiologia tai psykologia. Se tutkii ihmisen käytöstä ja rationaalisia valintoja, koska yleensä resurssit ovat rajallisia. Niukkuuden käsite (scarcity) on olennainen osa kyseistä alaa.

Monet ovat argumentoineet, että lähitulevaisuudessa, kun älykäs automaatio vie työt ja energiaa on enemmän kuin tarpeeksi fuusioreaktoreiden yleistyessä, scarcity ikäänkuin lakkaa olemasta. Syntyy samanalainen tilanne kuin 2K-ongelma, eli mitä tapahtuu, kun vanhojen tietokoneiden kellot ylittävät maagisen 2000 vuoden rajan, kun ne eivät voi sitä ilmaista. Taloustiedekään ei pysty käsittelemään edellisen kaltaista tilannetta, missä työvoimaa ja energiaa on enemmän kuin tarpeeksi.

TAloustiede ei ota kantaa siihen, miten tuotannontekijät jakaantuvat ja miten niitä käytetään. Taloustieteen mielestä faaraoiden Egypti, orjatyö ja viljasadon hassaaminen pyramidi-mausoleumien rakentamiseen on ihan OK, koska raha liikkuu.

RAtionaaliseen kaupuankäytiin perustuva päätöksentekokaan ei ole ihan sitä, mitä ihmiset tekevät. Eräskin tutkimus totesi, että Amazonin intiaanit olivat rationaalisempia kuin Yhdysvaltain suurkaupunkien kuluttajat. Jos ihminen olisi rationaalinen toimija, ei mainostamisella olisi vaikutusta tuon taivaallista. Tosiasiassa yritykset panostavat hirmuisesti rahaa mainostamiseen.

Taas menee taloustiede, talouspoliittinen retoriikka lobbauksineen ja paha mieli taloudellisista ongelmista sekaisin tässäkin keskustelussa. Mukana ei ole ilmeisesti ketään, joka olisi perehtynyt ensimmäiseenkään alalla tehtyyn tutkimukseen.

Vierailija kirjoitti:

Taloustiede on ihmistiede aivan kuten sosiologia tai psykologia. Se tutkii ihmisen käytöstä ja rationaalisia valintoja, koska yleensä resurssit ovat rajallisia. Niukkuuden käsite (scarcity) on olennainen osa kyseistä alaa.

Monet ovat argumentoineet, että lähitulevaisuudessa, kun älykäs automaatio vie työt ja energiaa on enemmän kuin tarpeeksi fuusioreaktoreiden yleistyessä, scarcity ikäänkuin lakkaa olemasta. Syntyy samanalainen tilanne kuin 2K-ongelma, eli mitä tapahtuu, kun vanhojen tietokoneiden kellot ylittävät maagisen 2000 vuoden rajan, kun ne eivät voi sitä ilmaista. Taloustiedekään ei pysty käsittelemään edellisen kaltaista tilannetta, missä työvoimaa ja energiaa on enemmän kuin tarpeeksi.

TAloustiede ei ota kantaa siihen, miten tuotannontekijät jakaantuvat ja miten niitä käytetään. Taloustieteen mielestä faaraoiden Egypti, orjatyö ja viljasadon hassaaminen pyramidi-mausoleumien rakentamiseen on ihan OK, koska raha liikkuu.

RAtionaaliseen kaupuankäytiin perustuva päätöksentekokaan ei ole ihan sitä, mitä ihmiset tekevät. Eräskin tutkimus totesi, että Amazonin intiaanit olivat rationaalisempia kuin Yhdysvaltain suurkaupunkien kuluttajat. Jos ihminen olisi rationaalinen toimija, ei mainostamisella olisi vaikutusta tuon taivaallista. Tosiasiassa yritykset panostavat hirmuisesti rahaa mainostamiseen.

Taloustieteen valossa on täysin mahdollista, että Amazonasin intiaanit ovat rationaalisempia kuin kaupunkilaisjenkit. Ei tuossa mitään outoa ole. Voisi olla myös toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy lukio, niin ymmärrät ihan perusteet.

No teoriassa, taloustiede kuulostaa ihan ok, mutta siinä ei oteta huomioon muuttujia jolloin se on täyttä lässytystä.

ap

ps. olen käynyt lukion ja muutaman muun koulun sen jälkeen.

Niiden neljän A:n ylioppilaspapereiden jälkeen autokoulu ja uimakoulu?

Missä kohtaa taloustieteen teoriaa edes puhutaan mistään orjista? Et ole tainnut aiheeseen ihan liiemmin syventyä.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohtaa taloustieteen teoriaa edes puhutaan mistään orjista? Et ole tainnut aiheeseen ihan liiemmin syventyä.

Itse asiassa orjuudestakin on tutkimuksia tehty, ainakin hintojen muodostumisesta atlanttisessa orjakaupassa. Tosin ne menevät ehkä pikemminkin taloushistorian puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy lukio, niin ymmärrät ihan perusteet.

No teoriassa, taloustiede kuulostaa ihan ok, mutta siinä ei oteta huomioon muuttujia jolloin se on täyttä lässytystä.

ap

ps. olen käynyt lukion ja muutaman muun koulun sen jälkeen.

Pakko oikaista sen verran, että tällainen käsitys taloustieteestä on täysin hatusta vedetty. Taloustieteellistä analyysiä on nimittäin täysin mahdoton tehdä mistään ilmiöstä, jos siinä ei huomioida yhtäkään muuttujaa.

Höpsistä. Taloustieteessä rakastetaan asioiden yksinkertaistamista, mistä esimerkkinä ceritus paribus. Onhan se tietty tottakin, että jos lukion lyhyellä matikalla voi läpäistä nuo opinnot, niin jokin monimuuttuja-analyysi olisi ihan hepreaa :D

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit laskea esim kuinka kauan sinun pitää säästää jotta saat asunnon, kun tulosi ovat nämä ja nämä ja menosi nämä ja nämä ja säästösi nämä

Se on taloustiedettä käytännössä

Ei tuo ole mitään taloustiedettä, vaan perusmatematiikkaa. 

Taloustieteilijät yrittävät arvailla, että mihin suuntaa maiden taloustilanteet menevät. Ja pääosin arvaukset ovat ihan päin prinkkalaa.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohtaa taloustieteen teoriaa edes puhutaan mistään orjista? Et ole tainnut aiheeseen ihan liiemmin syventyä.

Koska ei puhuta niin teoria ei voi olla oikein, koska vaateala ja tekniikkateollisuus perustuu paljon orjuuteen. Kyllähän suomalainen vaateala olisi paljon kannattavampaa jos voisi pakottaa naiset ja lapset töihin ilmaiseksi uhkailemalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä voit laskea esim kuinka kauan sinun pitää säästää jotta saat asunnon, kun tulosi ovat nämä ja nämä ja menosi nämä ja nämä ja säästösi nämä

Se on taloustiedettä käytännössä

Ei tuo ole mitään taloustiedettä, vaan perusmatematiikkaa. 

Taloustieteilijät yrittävät arvailla, että mihin suuntaa maiden taloustilanteet menevät. Ja pääosin arvaukset ovat ihan päin prinkkalaa.

Voisitko mainita yhden, yhden, YHDEN taloustieteen proffan, jonka elämäntyöstä jonkin asian ennustaminen muodostaa olennaisen osan?

Taloustieteen ongelma on se, että se on perinteisesti ollut hyvin teoreettista ilman vahvaa empiiristä testaamista. Näin ollen todellisuutta helposti analysoidaan puutteellisin tai jopa vihreellisin oletuksin. 

Mutta sitten nämä ap:n orjat, valtion monopolit yms. Tiede itsessään ei tee arvovalintoja (tieteilijät tekevät, paljonkin). Ei tiede hyväksy tai ole hyväksymättä vaikka orjuutta. Taloustiede voi mallintaa miten orjuus tai sen lopettaminen vaikuttaa talouteeen, mutta orjuuden hyväksyminen tai hyväksymättä jättäminen on arvovalinta eikä kukaan täysipäinen ihminen sitä kannata. 

Monopolit taas ovat talouden säätelyn muoto ja tähän taloustieteilijöillä on paljonkin sanottavaa. Esimerkiksi jos halutaan rajoittaa alkoholin haittoja, niin voidaan kysyä, onko monopoli tässä oikea lähestymistapa vai toimitaanko esim. verotuksen tai muun kautta. Lopulta kuitenkin kyseessä on poliittinen päätös. 

Onneksi taloustiede ottaa askelia kohti empiirisempaa suuntaan ja yhteistyötä tehdään yhä enemmän mm. psykologian (miten ihmiset oikeasti tekee taloudellisia valintoja) ja sosiaalitieteiden kanssa (huomioidaan asioita, jotka eivät ole mallinnettavissa perinteisillä taloustieteen malleilla). Valitettavasti taloustieteen perusopetuksessa tämä ei juuri vielä näy.