Onko tämä lapsen elämää?

Olemme keskustelleet koulun kanssa ja kuntoutuksessa (vasta aloittanut). Nyt kuukauden päästä tapaaminen kuntouttajan ja koulun kanssa.

Erityisluokka lähin todellakin on keskustassa (asumme Itä-Helsingissä). Lapsi käy siis ruotsinkielistä kuolua. Erityisopelta ei saada mitään neuvoja, lähinnä vain haukkuja kun läksyt on tekemättä. Nyt vasta on alettu antamaan hieman vähemmän läksyjä, mutta esim perjantaille matikaläksyt ykisistään yhteensä noin 20 laskua. Eritysope oli sitä mieltä ettei lapsi tarvitse erilaista kirjaa. Täsätkin jatkamme keskustelua tapaamisessa.

Alan itse olla ihan loppu kun en itse enää tiedä mihin kääntyä kun seinä nousee pystyyn joka puolella.

Erityisope soittaa 1-3 kertaa viikossa valitussoittoja kun läksyt on tekemättä (ei ehditty kun meni ranttaliksi) tai lapsi ei halunut tehdä tehtäviä tunnilla. Tuntuu todella kurjalta ja soittojen jälkeen olen ihan itkun ja/tai raivon partaalla.

Itse käyn psykiatrilla käsittelemässä asioita. Itselläni todettiin juuri perussairaus ja nyt kohdussa jotain "palluroita". Välillä jaksan kaikkia asioita paremmin, mutta tänään taas niin musta päivä kun olla ja voi.

Tuntuu, että miksi suomenkielisissä kouluissa kaikki opet paljon ymmärtäväisempiä. Ymmärtävät näistä vaikeuksia ja osaavat ehdottaa apuakeinoja ja ymmärätävät jos läksyt ovat osittain tekemättä. Meillä vaan syyllistetään.

Taidanpa ottaa puhelimen käteen ja soittaa rehtorille asiasta.

Iltapäivät kouun jälkeen lapsella on tokia aikaa leikkiä kavereiden kanssa, mutta tässä taas se ongelma, että kaverit menevät kotiin tekemään läksyt heti koulun jälkeen ja sitten kun meillä lapsella olisi aikaa mennä ulos, on kaverit harrastamassa.

On todella kurjaa ja sydän särkyy katsoa lapsen elämää. Ja teet mitä vaan, niin aina haukutaan jostain.

Kuule , tuo erityisope ei nyt taida olla ihan ok. Ota heti yhteys koulun rehtoriin ja miettikää vaikka siteä koulun vaihtoa vaikka matkasta tulisikin pitkä. Meillä erityisope oli aina suuri tuki ja apu ja kannusti lasta , tuo teidän lapsen erityisope kuulostaa ihan kamalalta.

Kävimme myös HERO:ssa ja saimme sieltä tukea, tosin en osaa sanoa onko siellä ruotsinkielisiä erityisopeja. 

Voisiko lapsi käydä suomenkielistä koulua ? Ainakin sinä kuulostat suomenkieliseltä, onko lapsen isä sitten ruotsinkielinen ? Onko kotikielenne ruotsi? Oppimisvaikeuksista kärsivälle lapselle 2 kielen käyttäminen on varmasti ajoittain vaikeaa. 

Lapsen työmäärää on pystyttävä keventämään jollakin tavalla.

Minä lähtisin ehdottamaan semmoista, että koulussa tekemättä jääneitä juttuja ei tehdä kotona. On opettajan tehtävä huolehtia siitä että lapset saavat koulussa tehtyä riittävän määrän tehtäviä, ja jos eivät siihen kykene pitää opettajan keksiä sitten jotakin muuta tai mukauttaa opetusta lapselle sopivammaksi. 

Kotona tehdään sitten vain kotitehtävät.

Pitäähän lapselle jäädä aikaa myös harrastuksiin ja kavereiden tapaamiseen. Ei koko elämä voi olla pelkkää koulua ja tehtävien tekemistä.

Aika erikoiselta suhtautumiselta kuulostaa, erityisopettajan taholta. Onkohan tässä koulun maine kyseessä ja hitaat ulos meininki.

Minusta ihan liian suuri taakka pienellä oppilaalla. Onko lapsi yleisessä tuessa? Onko tehty tehostetun tuen suunnitelmaa tai peräti erityisen tuen suunnitelmaa? Nämä voidaan tehdä, vaikka oppilas opiskelisikin yleisopetuksen luokassa.

Minusta paras ratkaisu olisi tehdä oppilaalle yhdessä luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa tehostetun tuen suunnitelma, johon kirjataan erityisesti läksyjä koskevat asiat. Onhan kouluun toimitettu lausunnot kuntoutuksesta, jossa lapsi käy ja niissä myös mainittu "kotitehtävät" kuntoutuksesta?

Minkähän takia opettaja soittelee sulle siitä, että läksyjä on tekemättä. Tiedät varmasti itsekin, mitä olette illalla ja viikonloppuna ehtineet tekemään ja mitä ette. Opettaja ei selvästikään ole tehtäviensä tasalla. Sinä olet tässä nyt se asiantuntija ja sinun ja perheesi elämä on ensisijaista, eivät tehdyt läksyt. Vetoa  siihen, miten asioita hoidetaan muissa kouluissa ja sano, että alat vetää omaa linjaa eli teette kotiläksyjä kohtuullisen määrän, ette enempää.

Ok, ruotsinkielisessä opetuksessa tilanne toki onkin varmaan toinen, opetusryhmiä ylipäänsä vähemmän. Onko lapsen pakko olla ruotsinkielisessä opetuksessa, sinä itse taidat kuitenkin olla ihan suomenkielinen, onko lapsi kaksikielinen...?

Olen samaa mieltä jonkun edellisen kanssa, jatkuva negatiivinen palaute erityisopettajalta kuulostaa ikävältä. Miksi hän muuten lastanne kurasseeraa, jos ei ole edes lapsen luokanopettaja - ulkoistettu hänelle ikäänkuin?

18

Mitäs jos suoraan sovitte, että hän on niiden kavereiden kanssa heti koulun jälkeen? Ja sitten kun te kotiudutte, syödään ja sen jälkeen läksyt? Jos oot kotona klo 16, ruoka on klo 17. 17.30 olette jo läksyjen kimpussa ja lapsi on ehtinyt viettää 4 tuntia vapaa-aikaakin, joka päivä. Koska todennäköisesti käytetty aika on lyhyempi, kun joku on sparraamassa vieressä kesittymään niihin läksyihin.  

Hahmotushäiriöinen lapsi joutuu muutenkin tekemään moninkertaisen työn "tavallisiin" lapsiin nähden. No tässä törmätään taas siihen, että asiat pitää vaatia. Eli nyt vaatimukset kehiin mukautetusta opetuksesta yms.

Hei

Esimmäinen askel on se että rupeat puhumaan tuolle neuropsykologille (eikö kuntouttajan titteli ole tämä) että haluat lapselle yksilöllistetyn opetusohjelman vaikeimpiin aineisiin. tämä tarkoittaa sitä että hän saa helpommat kirjat ja etenee niiden kanssa omaan tahtiinsa.

Toiseksi, kuntouttajalle voi puhua asiasta, jos vaikka ei antaisi niitä läksyjä kotiin kun koulutyö vie niin paljon aikaa.. Luulen että ymmärtää kyllä kun kerrot tuon saman kuin aloituksessa.

Kolmanneksi, eikö koulussa olisi läksykerhoa missä hän voisi tehdä läksyt ja saada apua niissä. Näin ollen pääsisi koulusta vähän myöhemmin kotiin mutta läksyjä ei tarttisi ajatella enää ollenkaan ja ehtisi ulos niiden kavereiden kanssa jotka ovat menneet kotiin tekemään läksy.

Meidän pojalla on niin ihana tilanne että on pienluokalla koulussa ja sen lisäksi tämä luokan avustaja pitää heille omaa läksykerhoa joka päivä joten ei tarvitse kotona taistella niiden kanssa..

terv 10v hahmotushäiriöisen pojan äiti.

Olisiko Helsingin erilaisista oppijoista apua? Järjestön kautta on mahdollista saada palkattua opettajia.

http://www.lukihero.fi/

Yleensä en täällä kirjoittele mutta nyt täytyy. Itselläni todettiin pienenä vaikean asteen laaja alainen hahmottamisen häiriö. Oma äitini joutui istumaan myös joka ikinen päivä ja ilta kanssani opiskelemassa ja kaikki viikonloput. Ylä asteella minut siirrettiin pien luokkaan mutta mukautettuun oppimissuunnitelmaan äitini ei suostunut. Penskana kirosin kun kaikki aika meni opiskeluun ja tunsin itseni tyhmäksi jos en vain oppinut vaikka kuinka yritettiin. Nyt kiitän äitiäni siinä että piti minulla normaalin oppi suunnitelman, koska muuten en olisi tässä missä nyt. Tiesittekö että mukautetulla opiskelleet tai erikoiskouluissa olleet eivät välttämättä pääse ammattikouluun? Jos pääsetävät niin todennäköisesti sielläkin mukautettuun tai pien ryhmään. Ja mitä tekee niillä papereilla isona? ei mitään. Uskokaa lapsiinne, he selviävät kyllä. Se että paiskii niskalimassa yötäpäivää saadakseen kutosen on helkkaristi parempi kuin ysi helpotetusta kokeesta. Itse sain keski arvoksi n. 7 kun yläasteelta pääsin. nyt olen ammattikorkeassa ja selviän. Ja muista lapsesi ei ole IKINÄ tyhmä, hän vain tarvitsee tukea kuinka opitaan oppimaan. Mielummin jää vaikka kotiin työttömäksi kuin mukautat hänen oppimis suunnitelmaa

2