Miten päästä yli ikävästä?

Joitakin vuosia sitten ihastuin mieheen, johon tutustuin yhteisen harrastukseni kautta. Meistä tuli hyviä ystäviä ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Kumpikin olemme liitossa tahoillamme ja kummallakin on perhettä, joten ystävyydestä ei annettu tulla mitään sen suurempaa.

Miehestä tuli paitsi ystäväni, myös tukeni ja turvani. Oli ihanaa kun sain itsekunnioitukseni takaisin ja uskalsin taas alkaa elämään täysillä. Oma mieheni on ns. hyvä mies, mutta olen liitossamme ollut aina se huonompi ( huono ihmisenä, äitinä, huonommassa ammatissa jne.)

Viime keväänä ystäväni muutti perheineen pois samasta kaupungista ja yhteydenpito on välimatkasta johtuen jäänyt puheluiden ja sähköpostien varaan. Kumpainenkin kärsii myös ikävästä, minä meistä ehkä eniten. Miten tästä ikävästä voi päästä yli?