Pelottaa yksin kotona :(

Mä olen samanlainen, mutta sen takia mulla on koira. Se auttaa hieman, kun tietää jonkun puolustavan mua henkensä kaupalla.

Muakin aina välillä pelottaa vaikka asun kerrostalossa Espoon vilkkaimmassa (?) kaupunginosassa. Oon vaan niin hermoheikko tyyppi kai.

Monia naisia pelottaa tuollainen. Sama lenkillä ollessa pimeään aikaan.

Joo lenkit pimeällä on ihan nounou. 

Minua ei pelota kotona kerrostalossa. Mutta omakotitalossa tai rivarissa pelkäisin, että joku tulee sisään, eihän ikkunat ketään pitele jos sisälle haluaa päästä.

Meillä ei tavallisesti yöllä lukita ovia, mutta kun mies on jossain yön yli, lukitsen visusti kaikki ovet. Täytyy vielä laittaa kaikki valot päälle ja tutkia kaapit ennen nukkumaan menoa, ettei missään ole mitään mörkömiehiä valmiina hyökkäämään kimppuun heti, kun valot sammuu. Hirveä pelkuri olen, ja sentään aikaihminen jo. Eteiseen jätän valot, ettei koti ole niin pilkkopimeä, ja uskokaa tai älkää, otan nallen viereeni sänkyyn :)

Asun vanhassa omakotitalossa. Ihan hanurista. :(

Mitä muut pelokkaat teette auttaaksenne itseänne?

-ap

Oletko koskaan asunut yksin? Kun asuin vielä eksän kanssa, pelkäsin myös olla öitä yksin. Nyt kun olen sitten eronnut ja asun ensimmäistä kertaa ihan itsekseni ilman miestä tai kämppistä (ei siis ole lapsia mulla), niin olen joutunut opettelemaan olemaan yksin. On ollut ihanaa huomata, että en enää pelkää yksinoloa. Tunnen itseni ensimmäistä kertaa koskaan oikeasti itsenäiseksi.

Kyllä minuakin pelottaa, mitäpä sille mahtaa. Meillä iso omakotitalo, monta ovea ja sellaisella alueella, vaikkakin ihan isossa kaupungissa että iltaisin kadut on ihan autiot, heti havahtuu jos harvoin kuuluu auton ääniä. Koira meilläkin on joka ilmoittelee ihan turhaankin joka risahduksesta.

Mä laitan ajoissa kaikki verhot kiinni ja katsot, että ovet ovat lukossa ja turvalukossa. Pidän valoja päällä, joku radio päällä koko ajan ja yleensä katson telkkaria tai touhuan kotiaskareita. Puhelin on myös koko ajan saatavilla.

Uskomatonta. Ja olette kuitenkin aikuisia? Onko teillä mielenterveysongelmia vai miksi pelkäätte?

Itsenäistykää hyvät naiset!

Njooh, no nähtävästi köyhyydellä ja homeloukkuoikeudenkäynneillä on yksi hyvä puoli ja se on se että tosielämä peittoaa kaikki kauhuelokuvat ja joku sisään tunkeva rosmo tai zombie on osastoa bring it on!!!! Tuliskin. Käyttelisin mielellään mitä käteen sattuu, mielellään hakkua tai pesäpallomailaa.

Myynnissä on hälytyslaitteita, miksei teillä ole sellaista. Meillä on ja lisäksi eräs muu turva oven suussa.

t. ulkosuomalainen

[quote author="Vierailija" time="30.09.2013 klo 00:17"]

Jos on porukkaa, ei pelota mutta kyllä ystäväni kanssa ja yksinäni jossain korven keskellä vähän ehkä pelottaa. Kun on ollut niitä tapauksia että jalanjäljet näkyvät ikkunan alla yms. muuta kivaa ja kun nuorena ukkosella on joku ollut ikkunan takana silloin kun sitä ei odottanut ja on säikähtänyt... Kaipa sitä sitten traumatisoituu vähän ja antaa peloille vallan, johtuisiko nuoruuden kauhuleffoistakin... Esimerkiksi ollessani ystäväni kanssa korvessa vanhassa isossa talossa, kyllä se vähän pelottaa varsinkin kun aiemmin piti käydä ulkovessassa siellä pimeässä...hui. Miehen kanssa en pelkää missään korvessakaan. Pitäisi varmaan hankkia joku rottweiler, tähän asti tullut nukuttua pehmonallen kanssa:D Jonkin sortin fobia tämä varmasti on, vaikeaa sitä on muuttaa sillä pimeä metsä jos mikä on mielestäni pelottava, ei ole auttanut siedätyshoitokaan... Ihminen kait se pelottavin vaihtoehto on, ei eläin tai kummitus:)

[/quote]

Mitä tapauksia? :O

Minä olen asunut yksin jotain vuosikymmenen nyt. Yleensä ei pelota, paitsi joskus jos kuuluu auton ääntä yöllä liian läheltä, tai kuistilta outoja ääniä jotka tuntuvat mahdottomilta eläinten aiheuttamiksi.

Mutta se on kyllä hassua että ihan vieressä on toinen rakennus, jossa yöllä ei olekaan niin rento olo. Ehkäpä se on vain tottumiskysymys, toisaalta mulla ei siinä toisessa rakennuksessa alussakaan käyneet pelot mielessäkään.

Hrrr, en ikinä uskaltaiis asua missään haja-asutusalueella okt-talossa.

Pienenä olin silloin kahdeksankymppisellä yksin asuvalla mummollani lomalla yötä. Välillä öisin joku koputti oveen. Kerran kuulin, kun mummo meni avaamaan ja sulki oven äkkiä heti. Onneksi ovessa oli haka. Mummo ei koskaan saanut tietää, että olin hereillä ja kuulin tuon eikä asiasta puhuttu. Mummolle myös soitteli joku öisin ja sulki heti puhelimen mummon vastatessa. Myös tuona yönä aiemmin. Tästä puhuttiin ja mummo sanoi, että kylän baarissa olevat miehet humalapäissään soittavat väärään numeroon...

Noista on jäänyt kammo pimeällä kaupungin ulkopuolella olemista kohtaan. Mummolta oli lähimpään naapuriin 1,5km ja kylälle vajaa kolme.

Hrrr, en ikinä uskaltaiis asua missään haja-asutusalueella okt-talossa.

Pienenä olin silloin kahdeksankymppisellä yksin asuvalla mummollani lomalla yötä. Välillä öisin joku koputti oveen. Kerran kuulin, kun mummo meni avaamaan ja sulki oven äkkiä heti. Onneksi ovessa oli haka. Mummo ei koskaan saanut tietää, että olin hereillä ja kuulin tuon eikä asiasta puhuttu. Mummolle myös soitteli joku öisin ja sulki heti puhelimen mummon vastatessa. Myös tuona yönä aiemmin. Tästä puhuttiin ja mummo sanoi, että kylän baarissa olevat miehet humalapäissään soittavat väärään numeroon...

Noista on jäänyt kammo pimeällä kaupungin ulkopuolella olemista kohtaan. Mummolta oli lähimpään naapuriin 1,5km ja kylälle vajaa kolme.

Asuinpaikkaan voi useimmiten itse vaikuttaa ;)

:D En mä osaa kotona pelätä mitään, miksi pitäisi? Olen asunut yksin ennen miestä ja nyt asutaan omakotitalossa enkä tiedä mitä täällä pitäisi pelätä. saati että haluaisin lapsille opettaa pelkäämistä omassa kodissa. Ette kai te aikuiset naiset kummitusjuttuihin usko?

Itsenäisty. Ei ole normaalia, että aikuinen pelkää olla yksin. Äitini juuri tuollainen: 50-luvun kasvatuksen tuote, joka ei ole koskaan asunut yksin ja elää elämäänsä lähinnä lastensa kautta.