Uusi miesystävä avautui suhteestaan lastensa äitiin, mielipiteitä?
Hän oli viime viikonloppuna hieman hiprakassa ja sanoi ettei halua lastensa äitistä mitään pahaa sanoa, mutta parempi olisi jos he eivät olisi koskaan tavanneetkaan. Ainoa mistä hän on lasten äitille kiitollinen on lapset, joista hän ei olisi halunnut ensimmäistäkään.
Olen nyt tässä viikon ajan makustellut näitä sanoja, enkä vieläkään tiedä miten suhtautuisin. Onko lapset siis tehty vastoin miehen tahtoa, toisaalta lapsia on useampi niin itse ajattelisin sen olevan kuitenkin osittain miehenkin vastuulla.
Äh, en tiedä. Mielipiteitä tosiaan kaipaisin..
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 18:59"]
Ainoa mistä hän on lasten äitille kiitollinen on lapset, joista hän ei olisi halunnut ensimmäistäkään.
[/quote]
Pikku ristiriita mielestäni tässä...?
No mitäpä tähän on mitään sanomista. Itsesäälissään (ja jotkut ovat heti alkoholia saatuaan oikein orgastisia oman navan kaivelijoita) tuommoisia ajattelee varmaan monikin, oikein korostaakseen sitä katumustaan niistä omista valinnoistaan. Ja syyttääkseen muita kaikesta mitä heille on tapahtunut. He vaan saavat siitä tyydytystä, varsinkin jos tämä asia on sellainen, joka ihan oikeasti, jollain syvällä tasolla on kuitenkin etuoikeus elämässä (kuten lapset ovat).
En minä osaa analysoida miestä tuon enempää. Voi olla, että hän vaan haki huomiota ja sympatiaa, kuten suomalaiset miehet yleensä pikkupäissään aina hakevat. Tai voi olla, että hän on sellaista tyyppiä, ettei osaa purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan, eikä halua ottaa vastuuta omista tekemisistään. On sellaista itsekeskeistä mököttäjätyyppiä siis, joka ei kestä yhtään kritiikkiä omasta itsestään. Jos mies on tätä jälkimmäistä tyyppiä, hän on oikeasti todella raskas kumppani, jonka kanssa on vaikea vuorovaikuttaa ja joka odottaa, että nainen on häntä varten, tekemässä hänet onnelliseksi. Siinä hommassa ei voi kuin epäonnistua....
Joten mies voi olla ihan ok-tyyppi tai olla olematta. Hieman kylmän kuvan toki itsestään antaa, mut se voi olla aika pitkälle viety johtopäätös.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 18:59"]
Ainoa mistä hän on lasten äitille kiitollinen on lapset, joista hän ei olisi halunnut ensimmäistäkään.
[/quote]
Pikku ristiriita mielestäni tässä...?
[/quote]
No nimenomaan? Ymmärsin siis että lapset ovat hänelle tärkeitä ja elämän keskipiste vaikka ei varsinaisesti ole ensimmäistäkään halunnut. Mutta mitä tämä taas kertoo miehestä? Olen ihan ulalla mitä ajatella.ap
Humalaisen puheista ei oikeasti voi päätellä paljoa, silloin herkästi sanoo asioita ajattelemattaan ja ilmaisee ne vielä aivan väärin. Siinä hetkessä hänestä on voinut vaikka siltä tuntuakin, mutta selvin päin ollessaan voikin ajatella ja tuntea toisin.
mutta se mitä itselleni tuosta tulee mieleen on se, ettei
1) hän halua lapsi enää ikinä
2) haikaile exäänsä tai entistä perhe-elämäänsä
Kuuliasta tietty kiinno nämä, samoin se onko nämä positiivisia asioita vai ei.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:15"]
No mitäpä tähän on mitään sanomista. Itsesäälissään (ja jotkut ovat heti alkoholia saatuaan oikein orgastisia oman navan kaivelijoita) tuommoisia ajattelee varmaan monikin, oikein korostaakseen sitä katumustaan niistä omista valinnoistaan. Ja syyttääkseen muita kaikesta mitä heille on tapahtunut. He vaan saavat siitä tyydytystä, varsinkin jos tämä asia on sellainen, joka ihan oikeasti, jollain syvällä tasolla on kuitenkin etuoikeus elämässä (kuten lapset ovat).
En minä osaa analysoida miestä tuon enempää. Voi olla, että hän vaan haki huomiota ja sympatiaa, kuten suomalaiset miehet yleensä pikkupäissään aina hakevat. Tai voi olla, että hän on sellaista tyyppiä, ettei osaa purkaa tunteitaan ja ajatuksiaan, eikä halua ottaa vastuuta omista tekemisistään. On sellaista itsekeskeistä mököttäjätyyppiä siis, joka ei kestä yhtään kritiikkiä omasta itsestään. Jos mies on tätä jälkimmäistä tyyppiä, hän on oikeasti todella raskas kumppani, jonka kanssa on vaikea vuorovaikuttaa ja joka odottaa, että nainen on häntä varten, tekemässä hänet onnelliseksi. Siinä hommassa ei voi kuin epäonnistua....
Joten mies voi olla ihan ok-tyyppi tai olla olematta. Hieman kylmän kuvan toki itsestään antaa, mut se voi olla aika pitkälle viety johtopäätös.
[/quote]
Kiitos loistavasta ja tyhjentävästä vastauksesta! Hieman pelottaa, että mies saattaisi tuollaista kuvailemaasi mököttäjätyyppiä olla. Toki hän on aivan ihana, mutta välillä hänellä tuntuu olevan niin "vaikeaa" ettei mikään tahdo onnistua. Nämäkin asiat ovat aina vain organisointikysymyksiä, tuntuu että mies saattaa tehdä pienestäkin asiasta vaikean vain ja ainoastaan itselleen.
Tosiaan vastauksesi oli hyvä, tosin olen nyt vain entistä enemmän hukassa. ap
Mies kokee, että häntä painostettiin hankkimaan lapsia, vastoin omaa tahtoaan. Hän rakastaa kuitenkin lapsiaan, eikä kadu heidän hankkimistaan. Hän katuu kuitenkin sitä, että hän ihastui vääränlaiseen naiseen ja harmittelee, että edes tapasi tämän.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:20"]
Humalaisen puheista ei oikeasti voi päätellä paljoa, silloin herkästi sanoo asioita ajattelemattaan ja ilmaisee ne vielä aivan väärin. Siinä hetkessä hänestä on voinut vaikka siltä tuntuakin, mutta selvin päin ollessaan voikin ajatella ja tuntea toisin.
mutta se mitä itselleni tuosta tulee mieleen on se, ettei
1) hän halua lapsi enää ikinä
2) haikaile exäänsä tai entistä perhe-elämäänsä
Kuuliasta tietty kiinno nämä, samoin se onko nämä positiivisia asioita vai ei.
[/quote]
Minustakin tuntuu että hän kaipaa perhe-elämäänsä - ja miksei kaipaisi? Näkee lapsiaan ainoastaan joka toinen viikonloppu! Itsekin kuvittelin ettei mies halua enää lapsia, joka on minulle ok. Toisaalta hän on sanonut että kanssani monet asiat tuntuvat helpommilta ja jos kaikki menee hyvin, hän tahtoisi ajan kanssa perustaa kanssani perheen. Minulla itselläni ei ole lapsia, kärsin lapsettomuudesta (mies ei tätä vielä tiedä). Mutta miksi hän minun kanssani lapsia haluaisi jos ei niitä edellisen naisystävänsä kanssa halunnut tehdä? Olemme tapailleet vasta reilun vuoden, ja tiivistä seurustelua on ollut muutaman kuukauden ajan. Mies on jo suurinpiirtein valmis naimisiin kanssani, kun taasen itse en ole vielä varma - varsinkaan miehen agendasta. ap
5->ap; joo, toivotaan ettei ole mököttäjätyyppiä. Ottakaa nyt iisisti ja odottele rauhassa mitä muita puolia miehestä löytyy. Koska oikeasti, mököttäjän kanssa se oma elämisen ilo sammuu pikkuhiljaa vuosien kuluessa, kun kaikessa on aina jonkinlainen pettynyt pohjavire eikä toinen ole koskaan täysin tyytyväinen.
Kertoo, ettei mies ole kovin voimakastahtoinen ollut ainakaan edellisessä suhteessaan, ei ohjannut omaa elämäänsä, mutta ei se vielä hirviötä hänestä tee. :)
Siltä mieheltähän sun täytyy agenda selvittää, toivottavasti positiivisessa hengessä. Ja kerro ihmeessä, ettet voi saada lapsia.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 18:59"]
Ainoa mistä hän on lasten äitille kiitollinen on lapset, joista hän ei olisi halunnut ensimmäistäkään.
[/quote]
Pikku ristiriita mielestäni tässä...?
[/quote]
No nimenomaan? Ymmärsin siis että lapset ovat hänelle tärkeitä ja elämän keskipiste vaikka ei varsinaisesti ole ensimmäistäkään halunnut. Mutta mitä tämä taas kertoo miehestä? Olen ihan ulalla mitä ajatella.ap
[/quote]
On eri asia rakastaa olemassa olevia lapsia ja olla haluamatta lapsia, jotka eivät ole vielä syntyneet. Nyt, kun lapset ovat syntyneet, he voivat olla hyvin tärkeitä. Silloin, kun silloinen puoliso tuli raskaaksi, tilanne ei välttämättä ollut mieleinen. Ei siinä ole ristiriitaa.
Ihmiset, joilla on lapsia, eivät voi kuvitellakaan enää elävänsä ilman noita rakkaitaan. Heille lapsettomuus näyttäytyy kurjana tilana. Vapaaehtoisesti lapsettomat, jotka eivät ole lisääntyneet, voivat sen sijaan olla täydellisen onnellisia, niin oudolta kuin se saattaakin vaikuttaa. He kun eivät ole luopuneet mistään (kenestäkään) todellisesta ja konkreettisesta.
Ei siinä mielestäni ole ristiriitaa, ettei mies ole aikoinaan halunnut lapsia mutta on silti kiitollinen nyt siitä, että hänellä lapset on. On siis oppinut rakastamaan lapsiaan ja he ovat miehelle tärkeitä. Tilanteet muuttuu. Kyllähän yllätysraskauskin voi tuntua katastrofilta alkuun mutta harva kai lastaan lopulta vihaa sen vuoksi ettei ollut alkujaan suunniteltu tai toivottu.
Minusta ap:n mies kuulostaa ihan normaalilta ja terveeltä ihmiseltä, jolla ei kemiat menneet exänsä kanssa yksiin.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 19:24"]
Mies kokee, että häntä painostettiin hankkimaan lapsia, vastoin omaa tahtoaan. Hän rakastaa kuitenkin lapsiaan, eikä kadu heidän hankkimistaan. Hän katuu kuitenkin sitä, että hän ihastui vääränlaiseen naiseen ja harmittelee, että edes tapasi tämän.
[/quote]
Voisin muuten sanoa olevani melkein samaa mieltä omasta tilanteestani, mutta lapsemme olen erehdyksessä halunnut myös. Rakastan toki lastani, ja halusin lapsen. Äiti oli vaan väärä. Naisesta saattaa paljastua yhtä ja toista yllättävää lapsen synnyttyä, aivan samaan tapaan kuin miehestäkin.
Anna mä arvaan! Mies ei ole päässyt vielä erosta yli ja jaksaa puhua kännissä paskaa eksästään. Miehillä kun eron käsittely kestää kauemmin kuin naisilla ja miehet useammin ottaa laastarisuhteen.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:11"]
Anna mä arvaan! Mies ei ole päässyt vielä erosta yli ja jaksaa puhua kännissä paskaa eksästään. Miehillä kun eron käsittely kestää kauemmin kuin naisilla ja miehet useammin ottaa laastarisuhteen.
[/quote]
Erosta on jo viisi vuotta, ja lasten äitikin on jo uudessa liitossa uusine lapsineen. Mutta niin kai se on että ensimmäinen perhe se tuntuu ainoalta ja oikealta ja sitä aina kaipaa. Nojoo.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:11"]
Anna mä arvaan! Mies ei ole päässyt vielä erosta yli ja jaksaa puhua kännissä paskaa eksästään. Miehillä kun eron käsittely kestää kauemmin kuin naisilla ja miehet useammin ottaa laastarisuhteen.
[/quote]
Erosta on jo viisi vuotta, ja lasten äitikin on jo uudessa liitossa uusine lapsineen. Mutta niin kai se on että ensimmäinen perhe se tuntuu ainoalta ja oikealta ja sitä aina kaipaa. Nojoo.
[/quote]
Ihme tulkinta.
No hei, ero on aina vaikeaa. Mulla se just päällä ja miehestä vain pahaa sanottavaa, vaikkei oo koskaan mulle mitään pahaa tehnyt. On vaan vaikeeta
No hei, ero on aina vaikeaa. Mulla se just päällä ja miehestä vain pahaa sanottavaa, vaikkei oo koskaan mulle mitään pahaa tehnyt. On vaan vaikeeta
Hei siskot, heittäkäähän nyt edes jotain! :(