Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Huijarisyndrooma vai tyhmentyminen?

Vierailija
30.08.2020 |

Olisi mukava saada ajatuksia ja kenties vertaistukeakin tilanteeseeni. Minulla on vahvasti olo, että olen "tyhmentynyt". Järjellä ajateltuna se ei liene mahdollista tai pidä paikkaansa, vaan kyseessä on ennemminkin huijarisyndrooma tai jokin sen tapainen.

Taustaa: Minulla on kaksi maisterintutkintoa. Ikää +30, ei lapsia. Oman alan töissä jo useamman vuoden, olen saanut kiitosta ja muutenkin pärjäillyt hyvin. Noin puoli vuotta sitten vaihdoin uuteen työpaikkaan, alallani varsin arvostettuun. Työ sinänsä ei ole mitään huippuvaikeaa ja olen siitä näin aloittelijanakin selviytynyt mielestäni ihan ok. En olen mitenkään masentunut tai uupunut mielestäni, vaikka mikään huippuintohimoinen suhde minulla ei ole työhön.

Silti viime kuukausina on alkanut vaivata olo siitä, että olen tyhmä. Jotenkin muiden tietämys ja yleissivistys vaikuttaa niin paljon laajemmalta. Minäkin kyllä luen lehtiä ja seuraan ajankohtaisia asioita, mutta en ehkä niin paljoa kuin olisi tarpeen. Lisäksi tuntuu siltä, että olen unohtanut opinnoistani aivan kaiken. Kun tarvitsisin työssäni jotain opinnoissa läpikäytyä asiaa, joudun poikkeuksetta googlailemaan tai palaamaan johonkin alan kirjallisuuteen. Monet yliopistossa opiskellut asiat tulevat kuin uusina nyt, kun työssä niitä tarvitsisin ja etsin tietoa.

Onko kellään kokemusta vastaavasta? Mikä tähän auttaa?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaa se että lopetat sen vatvomisen oletko tyhmä vai et vaan vain hoidat hommat. Googlen avulla tai miten vaan, ihan sama. Useimmat käyttää ainakin asiantuntijatöissä Googlea koko ajan, ei siinä mitään tyhmää tai hävettävää ole.

Itse olen koodari ja minulla on niin huono muisti, etten osaisi ilman Googlea kirjoittaa ensimmäistäkään ohjelmaa 20 vuoden kokemuksesta huolimatta. En silti pidä itseäni mitenkään tyhmänä tai huonona työssäni, päinvastoin saan kiitoksia ja olen nopea.

Vierailija
2/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on toistuvasti sama tunne. Ja kyllähän se tyhmeneminen ON ihan rationaalisesti ajateltunakin mahdollista: monet asiat rapauttvat kognitiivista toimintaa ravinnosta (puutostaudit, diabetes, alkoholi) kasvaimiin ja onnettomuuksiin. Ja dementiaan, joka VOI tulla nuorillekin. On mahdollista myös, että olen oalunperinkin ollut tyhmä ja vain jotenkin onnistunut huijaamaan tähän asti - ihan oikeasti, eikä kyse ole pelkästä huijarisyndroomasta. Ja vielä mahdollista on että kohdallani toteutuu Peterin periaate ja olen nyt lopulta ylennyt pisteeseen, johon kykyni eivät enää riitä.

Toisaalta on myös tutkimuksia, joiden mukaan ne ihmiset, joiden kyvyt eivät riitä, tai jotka tyhmenevät, eivät yleensä itse tajua sitä, vaan luulevat selviävänsä ihan hyvin. Vain ympäristö tajuaa. Siksi luulen, että sinä olet turvassa. Sun riittämättömyyden tunne on todenäköisesti vain tietosuutta siitä, että VOISIT tietää enemmänkin, muttet tiedä. Se varmidtaa, että jatkat asioiden oppimista ja selvittämistä ja et tyhmene vielä lähitulevaisuudessakaan.

Minä en valitettavasti ole yhtä turvassa, koska osan ajasta kuvittelen, että tämä sujuu hienosti ja epätoivoinen tietoisuus omasta riittämättömyydestä iskee vain välillä. Silloin kyllä aika pahana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aliarvioimme olosuhteiden merkityksen. Kun tunnemme työssä olevamme osaavia ja tehokkaita, onko se meidän ansiotamme, vai oliko töitä vain sopivasti ja ilmapiiri inhimillinen? Kun tunnemme työssä itsemme huonoksi, olemmeko oikeasti sitä, vai onko työtä yksinkertaisesti liikaa ja ilmapiiri lannistava? Sitä kannattaa pohtia. Ihminen voi katsoa itseään peiliin ja miettiä, onko itselleen liian ankara. Et voi tietenkään tietää asiaa, jos toinen on tehnyt sitä työtä 20v kauemmin. Jokainen uusi työpaikka on erilainen, vaikka titteli olisi sama. Jokaisessa työpaikassa on erilainen ihmiscocktaili, joka voi vaikuttaa itseemme eri tavoin.

Voin kuitenkin lohduttaa, että itselläni "organisointiongelmat" helpottivat työpaikan vaihdolla...

Vierailija
4/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohan selittyy ihan sillä, että unohdat asiat mitä et ole tarvinnut. Nyt kun olet vaihtanut työpaikkaa niin tarvitset taas niitä tietoja, mitä et edellisessä työpaikassa ole tarvinnut. Vertaa vaikka ruotsin kieleen, kaikki sen oppivat mutta kuinka moni muistaa enää vuosien jälkeen? Eli ihan rauhassa vaan googlettele asioita ja kysy kollegoilta jos et jotain tiedä. Kun käyt asiat uudelleen läpi niin ne palautuu mieleen ja ennen pitkään taas osaat kaiken.

Vierailija
5/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinhän sitä aina sanotaan, että nuoret luulevat tietävänsä kaiken. Sitten kun tulee vanhemmaksi huomaa omat vajavaisuutensa tai rajansa. Ei kaikkea voi tietää.