Paljonko pitää tienata, että maksaa veroissa sen, mitä on saanut yhteiskunnalta?
Otetaan esimerkiksi norminainen, joka elää 83-vuotiaaksi. Hän käy peruskoulun, lukion ja ammattikorkean ja nauttii eläkettä 20 vuotta ennen kuolemaansa. Oletetaan, ettei hänellä ole lapsia, niin ei tarvitse ottaa huomioon sitä 20 000 euroa mitä hän saa lapsestaan lapsilisiä, eikä yhteiskunnan tukemaan päivähoitoa (korkeimmassakin maksuluokassa yhteiskunnan tuki on 750 e/lapsi/kuukausi). Mietitään nyt vaan sitä, paljonko naisen pitää tienata kuussa valmistumisensa jälkeen, että maksaa yhteiskunnalle takaisin ne 40 vuotta jotka hän elämästään viettää käymättä töissä.
Nainen siis kuluttaa yhteiskunnan varoja
- peruskouluaikana reilu 7000 euroa vuodessa eli lähemmäs 70 000 euroa, kunnes ysiluokka päättyy
- lukiossa 6700 €/vuosi eli noin kymppitonnin
- ammattikorkeakoulussa 10 000 euroa vuodessa eli tutkinto maksaa yhteiskunnalle 35000 euroa.
Tuossa on reilu satatuhatta maksettavana jo pelkästään koulutuksen kuluja, eikä siihen kuulu terveydenhoito-ja hammashoitokulut. Eläkettä tulee tuohon päälle sitten pienilläkin tuloilla 20 000 euroa.
Eli kertokaapa viisaat, paljonko tässä pitää ihmisen tienata, että saa maksettua tuon pienen omakotitalon verran veroja työuransa aikana?
Kommentit (53)
Jos joku ei tiedä niin valtion tuloista vain noin 15% tulee ansiotuloveroista eli tuollaisia laskelmia ei voida tehdä ansiotulojen perusteella. Suurin potti valtion kassaan tulee erilaisista arvonlisäveroista.
Minä maksan toki veroja palkastani, mutta maksan myös autoveroa, kiinteistöveroa jne. Maksan joka kauppakäynnillä arvonlisäveroa ja joka kerta kun tankkaan autoni maksan polttoaineveroja. Maksan alvin myös käyttämästäni sähköstä ja kaikista muistakin ostoksistani ja laskuista. Säästötililtänikin maksan korkotulojen lähdeveroa. Yllättävän paljon se pienituloinenkin valtion kassaan tienaa, kun kaikki nämä lasketaan yhteen.
Lisäksi ei voida miettiä vain maksettuja veroja. Kun käyn lähikaupassa tuen heidän toimintaansa ja he maksavat taas osaltaan veroja. Kauppa taas tukee valiota, saarioista ja kaikkia muita pienempiä yrityksiä, jotka taas maksavat veroja... Suurin osa omista rahoistani menee kiertoon eli ei voida tuijottaa pelkkää palkan veroprosenttia.
42 jatkaa vielä...
Omien laskujeni mukaan maksoin viime kuussa veroja bensasta 150e ja ruoasta 110e. Myös autosta piti pulittaa 180e. Sähkölaskujen verojen osuus oli noin 30e. Lisäksi toki maksoin veroja ostamistani kengistä, elokuvalipuista jne. Vaikka näitä viimeksi mainittuja ylimääräisiä ostoksia ei oteta huomioon olen silti maksanut ansiotuloverojen lisäksi vähintäänkin 470e valtiolle. (Enemmänkin jos jaksaisin laskeskella muiden yksittäisten ostosteni alvin)
Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä paljonko niitä veroja on tullut makseltua.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 21:57"]
Keskituloinen maksaa sen mitä käyttää, eli raja on noin 3200€/kk.
Vähemmän tienaavat ovat nettosaajia ja enemmän tienaavat nettomaksajia.
[/quote]
Mihin tämä tieto perustuu?
[/quote]Tilastolliseen totuuteen. Valtion menot ovat saman verran kuin sen tulot ja keskiverto kansalainen maksaa keskimäärin oman osuutensa. Systeemiin ei tulee rahaa ulkoa.
[/quote]
Mites toi valtion velanotto?
Maksan esim autoon (+ dieseliin) liittyviä veroja reilusti enemmän kuin mitä ohjataan teiden korjaukseen tms. ja näin tekevät kaikki autoilijat. Kaikesta maksetaan veroa,tavaroista ja palveluista. Vain metsästäjä-keräilijä-nomadi voi välttyä pääasiallisesti veroista, mutta jossain hänenkin on talvella asuttava ja asumiseen liittyvistä menoista menee veroja.
Erittäin vaikea arvioida kumpaan suuntaan vaaka kallistuu omalla kohdallani kun yhteiskunta on tarjonnut mulle 2 korkeakoulututkintoa ns ilmaiseksi.
Mä olen ainakin selvästi saamapuolella etenkin ilmaisen korkeakouluopiskelun ja erikoissairaanhuollon takia, ja vielä pitkään. Kuukausipalkkani on jonkin verran korkeampi kuin palkansaajien keskiarvo, ja tuloveroprosenttiani voisi mielestäni hyvin nostaa ainakin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 11:43"]
Jos joku ei tiedä niin valtion tuloista vain noin 15% tulee ansiotuloveroista eli tuollaisia laskelmia ei voida tehdä ansiotulojen perusteella. Suurin potti valtion kassaan tulee erilaisista arvonlisäveroista.
Minä maksan toki veroja palkastani, mutta maksan myös autoveroa, kiinteistöveroa jne. Maksan joka kauppakäynnillä arvonlisäveroa ja joka kerta kun tankkaan autoni maksan polttoaineveroja. Maksan alvin myös käyttämästäni sähköstä ja kaikista muistakin ostoksistani ja laskuista. Säästötililtänikin maksan korkotulojen lähdeveroa. Yllättävän paljon se pienituloinenkin valtion kassaan tienaa, kun kaikki nämä lasketaan yhteen.
Lisäksi ei voida miettiä vain maksettuja veroja. Kun käyn lähikaupassa tuen heidän toimintaansa ja he maksavat taas osaltaan veroja. Kauppa taas tukee valiota, saarioista ja kaikkia muita pienempiä yrityksiä, jotka taas maksavat veroja... Suurin osa omista rahoistani menee kiertoon eli ei voida tuijottaa pelkkää palkan veroprosenttia.
[/quote]Palkansaajilla menee yleensä kaikki rahat mitä tienaa, joten kyllä sitä veroa maksetaan tulojen suhteessa, riippumatta siitä että onko vero otettu palkasta vai kulutuksesta.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2014 klo 11:43"]
Jos joku ei tiedä niin valtion tuloista vain noin 15% tulee ansiotuloveroista eli tuollaisia laskelmia ei voida tehdä ansiotulojen perusteella. Suurin potti valtion kassaan tulee erilaisista arvonlisäveroista.
Minä maksan toki veroja palkastani, mutta maksan myös autoveroa, kiinteistöveroa jne. Maksan joka kauppakäynnillä arvonlisäveroa ja joka kerta kun tankkaan autoni maksan polttoaineveroja. Maksan alvin myös käyttämästäni sähköstä ja kaikista muistakin ostoksistani ja laskuista. Säästötililtänikin maksan korkotulojen lähdeveroa. Yllättävän paljon se pienituloinenkin valtion kassaan tienaa, kun kaikki nämä lasketaan yhteen.
Lisäksi ei voida miettiä vain maksettuja veroja. Kun käyn lähikaupassa tuen heidän toimintaansa ja he maksavat taas osaltaan veroja. Kauppa taas tukee valiota, saarioista ja kaikkia muita pienempiä yrityksiä, jotka taas maksavat veroja... Suurin osa omista rahoistani menee kiertoon eli ei voida tuijottaa pelkkää palkan veroprosenttia.
[/quote]Palkansaajilla menee yleensä kaikki rahat mitä tienaa, joten kyllä sitä veroa maksetaan tulojen suhteessa, riippumatta siitä että onko vero otettu palkasta vai kulutuksesta.
[/quote]
Tietysti veroja maksetaan tulojen mukaan, suurituloinen maksaa toki enemmän veroja jos ei elä erityisen säästeliäästi tai vietä paljoa aikaa ulkomailla. Kysehän olikin siitä ettei pelkkää palkan veroprosenttia voi tuijottaa.
Mites sitten, jos olen ostanut sijoitusasuntoja, joissa asuva vuokralainen on saanut asumistukea, eli käytännössä olen valtiolla maksattanut omaisuuteni kerryttämisen? Mihin väliin tällaiset tulonsiirrot lasketaan?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:18"]
On väärin sanoa, että keskimäärin keskituloinen ihminen kustantaa omat kulunsa, koska valtio ja kunnat ovat konkurssin partaalla, velkaa tehdään miljardi kuussa, jotta nämä palvelut saadaan maksettua. Eli keskimäärin emme maksa niin paljon veroja, että saisimme omat kulumme maksettua takaisin yhteiskunnalle. Jonkun laskennallisen tuloverosumman laskeminen yhtä ihmistä kohti on täysin turhaa, koska ihmisen käyttämien palveluiden hinta ei ole suhteessa hänen omiin tuloveroihinsa. Joku pienituloinen joka maksaa suhteellisen vähän tuloveroa voi olla kustantanut omat kulunsa jos hän ei ole hankkinut pitkää koulutusta, ollut työttömänä tai sairastanut. Toisaalta paljon tuloveroja maksanut henkilö on voinut hankkia sata tuhatta eroa kalliimman koulutuksen, sairastanut syövän tai sydäninfarktin tai on tehnyt työuransa julkisella sektorilla ns. tuottamattomassa työssä, jolloin hän on itse asiassa maksanut valtiolle koko palkkansa, miinut verot. Lisäksi on muistettava, että moni suurituloinen on siirtänyt verotettavaa varallisuutta ulkomaille esim. vapaa-ajan asunnon tai muiden sijoitusten kautta, jolloin Suomen valtion kannalta tuo raha on hävinnyt taivaan tuuliin. Pienituloiset taas yleensä maksavat vähistä verotuksen jälkeisistä ansioistaan suhteellisesti suuren määrän kulutusveroja.
[/quote]
Juuri toisin päin. Eli voidaan sanoa, että keskimäärin keskituloinen on maksanut omat verovaroilla tuotetut palvelunsa. Painotus sanalla keskimäärin. Aina on poikkeustapauksia, joita nyt kaivoit tässä esiin. Yksittäisen ihmisen kohdalla noiden laskelmien tekeminen on aika mahdotonta, sillä on todella vaikea laskea esim. turvallisuuteen käytettyjen verovarojen jakoperustetta.
Rikkaat ihmiset maksavat enemmän veroja, vaikka olisivat jotain piilottaneetkin. Jos henkilö ansaitsee 100 000 euroa vuodessa ja maksaa siitä 20% veroja, on se enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa ansaitseman maksama 30% vero. Euroissa.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:18"]
On väärin sanoa, että keskimäärin keskituloinen ihminen kustantaa omat kulunsa, koska valtio ja kunnat ovat konkurssin partaalla, velkaa tehdään miljardi kuussa, jotta nämä palvelut saadaan maksettua. Eli keskimäärin emme maksa niin paljon veroja, että saisimme omat kulumme maksettua takaisin yhteiskunnalle. Jonkun laskennallisen tuloverosumman laskeminen yhtä ihmistä kohti on täysin turhaa, koska ihmisen käyttämien palveluiden hinta ei ole suhteessa hänen omiin tuloveroihinsa. Joku pienituloinen joka maksaa suhteellisen vähän tuloveroa voi olla kustantanut omat kulunsa jos hän ei ole hankkinut pitkää koulutusta, ollut työttömänä tai sairastanut. Toisaalta paljon tuloveroja maksanut henkilö on voinut hankkia sata tuhatta eroa kalliimman koulutuksen, sairastanut syövän tai sydäninfarktin tai on tehnyt työuransa julkisella sektorilla ns. tuottamattomassa työssä, jolloin hän on itse asiassa maksanut valtiolle koko palkkansa, miinut verot. Lisäksi on muistettava, että moni suurituloinen on siirtänyt verotettavaa varallisuutta ulkomaille esim. vapaa-ajan asunnon tai muiden sijoitusten kautta, jolloin Suomen valtion kannalta tuo raha on hävinnyt taivaan tuuliin. Pienituloiset taas yleensä maksavat vähistä verotuksen jälkeisistä ansioistaan suhteellisesti suuren määrän kulutusveroja.
[/quote]
Juuri toisin päin. Eli voidaan sanoa, että keskimäärin keskituloinen on maksanut omat verovaroilla tuotetut palvelunsa. Painotus sanalla keskimäärin. Aina on poikkeustapauksia, joita nyt kaivoit tässä esiin. Yksittäisen ihmisen kohdalla noiden laskelmien tekeminen on aika mahdotonta, sillä on todella vaikea laskea esim. turvallisuuteen käytettyjen verovarojen jakoperustetta.
Rikkaat ihmiset maksavat enemmän veroja, vaikka olisivat jotain piilottaneetkin. Jos henkilö ansaitsee 100 000 euroa vuodessa ja maksaa siitä 20% veroja, on se enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa ansaitseman maksama 30% vero. Euroissa.
[/quote]
Totta kai 40000 euroa on isompi summa kuin 1000 euroa (tosin tuskinpa Suomessakaan montaa työpaikkaa on, joista maksettaisiin vain 10000 euroa vuodessa), mutta keskimäärin keskituloinen ei maksa omia kustannuksiaan, koska absoluuttisesti maksamme tällä hetkellä käyttämistämme julkisista palveluista velkarahalla. Eli jotta julkiset palvelut tulisivat maksetuiksi, veronmaksajilta pitäisi nyhtää noin 10 miljardia euroa vuodessa enemmän veroja. Jos laskemme että keskuudessamme vaeltaa n. 2 miljoonaa veronmaksajaa, heiltä pitäisi vuodessa kerätä 5000 euroa enemmän veroja, jotta me kansakuntana pystyisimme maksamaan käyttämämme palvelut.
On älytöntä yrittää laskeskella joka ihmisen käyttämät palvelut ja niille joku hinta, ja sitten miettiä tuleeko kyseisen henkilön maksettua omat kulunsa, koska eliniän aikajanalla rahan arvo muuttuu merkittävästi muistakin kuin inflatoorisista syistä ja mitäpä hyötyä siitä on kenellekään jos tietää, että jipii, nyt 58-vuotiaana olen maksanut velkani yhteiskunnalle! Sitten seuraavana vuonna sama tyyppi saa sydänkohtauksen ja maksaa taas yhteiskunnalle uuden 100 000 euroa. Tai no, ehkä joku saa jotain iloa kun laskee omat yhteiskunnalle aiheuttamansa kulut vuodelta alkaen vuodesta keppi ja nakki samoin kuin kaikki maksamansa verot. Siinä onkin melkoinen urakka, mutta kyllä kai työtön ehtii.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 08:57"]
Suurimmat yhteiskunnan varoja kuluttuvat henkilöt, ovat niitä kyydistä pudonneita, jotka eivät edes kolmena elinaikanaan kykene maksamaan yhteiskunnalle elätystään.
Tätähän oli tutkittu, että millaiset ihmiset kuluttuvat suurimman osan näistä tukirahoista sun muista.
Eläkkeet eivät kuulu tähän, sen verran pitäisi työssäkäyvänkin tajuta mitä maksaa palkastaan.
On paljon ihmisiä, jotka eivät käytä kunnallista terveydenhuoltoa lainkaan ja päiväkotikin on heille täysin vieras.
Kaikki kun eivät elä samalla tavalla.
[/quote]
Nykyiset eläkeläiset eivät ole maksaneet eläkkeitään.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 09:34"]
Kuten tossa ylmpänä onkin jo viitattu, on tuo ap:n laskelma aika mahdotonta toteuttaa noilla tiedoilla. Ensinnäkin noiden esitettyjen kulujen lisäksi ko. henkilö on käyttänyt paljon muitakin verovaroilla tuotettuja palveluita kuten kirjastot, tiet, turvallisuus jne. Veroja maksetaan palkan lisäksi mm. kulutuksesta ja siksi pitäisi tietää, että miten ko. henkilö elää. Eläke taas kertyy palkasta, joten sitä ei makseta meidän veroista, mutta eläkkeellä oleva henkilö käyttää verovaroilla tuotettuja palveluita enemmän kuin perus työikäinen.
Joten ihan karkeasti sanottuna keskituloinen normaaleilla elintavoilla elävä ihminen maksaa omat kulunsa. Pienituloinen on saamapuolella ja suurituloinen nettomaksaja. Laskelmia vaikeuttaa myös se, että eri aikoina on ollut erilaiset palvelut eli nyt 80-vuotias ei ole lapsena saanyt läheskään samoja määriä tukea kuin nykylapset. Se, millaista tukea me saamme 80-vuotiaina, on vielä täysin arvoitus, mutta todennäköisesti saamme paljon paremmat palvelut kuin nykyvanhukset.
[/quote]
Paremmat??? Oliko tuo vitsi? Kai tajuat että nyt ollaan purkamassa koko järjestelmää? Olemme samassa tilanteessa Kreikan kanssa. Eli olemme konkurssi kypsiä
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 10:18"]
On väärin sanoa, että keskimäärin keskituloinen ihminen kustantaa omat kulunsa, koska valtio ja kunnat ovat konkurssin partaalla, velkaa tehdään miljardi kuussa, jotta nämä palvelut saadaan maksettua. Eli keskimäärin emme maksa niin paljon veroja, että saisimme omat kulumme maksettua takaisin yhteiskunnalle. Jonkun laskennallisen tuloverosumman laskeminen yhtä ihmistä kohti on täysin turhaa, koska ihmisen käyttämien palveluiden hinta ei ole suhteessa hänen omiin tuloveroihinsa. Joku pienituloinen joka maksaa suhteellisen vähän tuloveroa voi olla kustantanut omat kulunsa jos hän ei ole hankkinut pitkää koulutusta, ollut työttömänä tai sairastanut. Toisaalta paljon tuloveroja maksanut henkilö on voinut hankkia sata tuhatta eroa kalliimman koulutuksen, sairastanut syövän tai sydäninfarktin tai on tehnyt työuransa julkisella sektorilla ns. tuottamattomassa työssä, jolloin hän on itse asiassa maksanut valtiolle koko palkkansa, miinut verot. Lisäksi on muistettava, että moni suurituloinen on siirtänyt verotettavaa varallisuutta ulkomaille esim. vapaa-ajan asunnon tai muiden sijoitusten kautta, jolloin Suomen valtion kannalta tuo raha on hävinnyt taivaan tuuliin. Pienituloiset taas yleensä maksavat vähistä verotuksen jälkeisistä ansioistaan suhteellisesti suuren määrän kulutusveroja.
[/quote]
Juuri toisin päin. Eli voidaan sanoa, että keskimäärin keskituloinen on maksanut omat verovaroilla tuotetut palvelunsa. Painotus sanalla keskimäärin. Aina on poikkeustapauksia, joita nyt kaivoit tässä esiin. Yksittäisen ihmisen kohdalla noiden laskelmien tekeminen on aika mahdotonta, sillä on todella vaikea laskea esim. turvallisuuteen käytettyjen verovarojen jakoperustetta.
Rikkaat ihmiset maksavat enemmän veroja, vaikka olisivat jotain piilottaneetkin. Jos henkilö ansaitsee 100 000 euroa vuodessa ja maksaa siitä 20% veroja, on se enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa ansaitseman maksama 30% vero. Euroissa.
[/quote]
Rikkaat ihmiset ja yritykset tämän maan verot maksavat eivät keskituloiset.
Valtion propagandan mukaan yritykset ja rikkaat yksilöt voivat maksaa niitä verojaan vain ja ainoastaan, koska valtio hyvässä hyvyydessään on sen mahdollistanut.
Siksipä täältä lähtevät kaikki, jotka suinkin voivat.
Jollakin oli hyvä pointti tosiaan, että esimerkiksi moottoritiet ovat tosi kalliita, monta miljoonaa kilometriä kohti. Niiden käyttöä voi aivan hyvin verrata muihin yhteiskunnan verorahoilla kustannettuihin palveluihin.
Kyllä kai henkilö muutakin verorahoista saa. Tiet, katuvalot, julkinen liikenne, kirjastot, taiteet jne. Ja sitä eläkettä varmaan saa 20 vuoden aikana aika paljon enemmän kuin 20 000 euroa.
yleensähän ihmiset maksavat ison osan veroista jonain muuna kuin ansiotulon verotuksena. Esim arvonlisävero, energiaverot, varainsiirtovero jne.
Mun palkka on noin 70000 euroa vuodessa, maksan siitä noin 30000 euroa vuodessa veroa.
Karkeasti vosi laskea että verotuloissa jokainen maksaa keskimäärin omat menonsa yhteiskunnalle, eli keskitulon verran tienaavat on onmillaan (3200€/kk). Vähemmän tienaanavat ovat nettosaajia ja enemmän tienaavat nettomaksajia.
Henkilö maksaa koko ajan veroja esimerkiksi ostaessaan bensaa ja ruokaa. Lapsilisät eivät ole henkilölle vaan lapsille. Oliskohan hiukan arvoväritteinen yritelmä tämä laskuehdotus?
uppista