Tekevätkö ihmiset teistä johtopäätöksiä ulkonäkönne perusteella? Ärsyttääkö se teitä?
Itse olen meikannut 12-vuotiaasta asti. Meikkaaminen on aina ollut minulle sekä tyyliasia että taiteellisen ilmaisun muoto. Silti minua ei kiinnosta keskustella meikeistä muiden kanssa. Monet naiset kuitenkin päättelevät meikattujen kasvojeni perusteella, että olen ulkonäkökeskeinen ja minua kiinnostaa höpistä meikkijuttuja. Mutta mikään ei ole mielestäni tylsempää kuin jutella ulkonäköhömppää. Se ei ole millään lailla kehittävää. Jokainen näyttää miltä näyttää/miltä haluaa näyttää ja se hänelle suotakoon, siitä EI tarvitse tehdä numeroa. Se on useimmille jopa epämiellyttävää ja kiusallista, että joku aina ottaa esille toisen meikit/lävistykset/tatuoinnit jne.
Minun siis oletetaan ulkonäköni perusteella olevan pinnallinen tyhjäpää, vaikka todellisuudessa minua kiinnostaa psykologia, henkinen kasvu, buddhalaisuus eli mm. karma (teoillamme on aina seuraus) jne.
Onko teistä tehty/tehdäänkö teistä virhepäätelmiä ulkonäkönne perusteella? Ja miltä sitten näytätte?
Ja ihmiset, minä pyydän, älkää tehkö muista johtopäätöksiä pelkän ulkonäön perusteella!
Kommentit (62)
Lähiössäni asuu paljon muualta tulleita ja ei päivää jolloin joku vakikalustosta ei marmattaisi asiasta bussipysäkillä. Kerran sitten odottelin pysäkillä erään näistä kanssa kahdestaan kun pysäkille tuli muualta kotoisin oleva henkilö. Kun tämä vakikaluste oli aikansa marmattanut, kysyin kuka hänen mielestään on suomalainen. Vastaus oli tyyliin että sinä ja minä ollaan mutta tuo muualta tullut ei ole. Kerroin sitten että äitini suku on tullut tähän maahan vain muutama vuosikymmen sitten ja että äitini on sukunsa ensimmäinen, joka ei ole avioitunut toisen muualta tulleen kanssa. Jostain syystä marmattaja ei halunnut enää puhua kanssani.
Ei voi kun miettiä mikä se suomalaisuuden määritelmä oikein on loppujen lopuksi joidenkin mielestä.
Pureskelen kynsiäni ja mua luullaan mt-ongelmista kärsiväksi sosiaalitapaukseksi. Olen älykäs, kaunis ja korkeakoulutettu nainen ja tosi tyytyväinen elämääni. Voisin jopa sanoa, että voin paremmin kuin suurin osa tuntemistani ihmisistä. Kynsiä olen purrut lapsuudesta lähtien ja on tosi vaikeaa lopettaa, joten oon luovuttanut. Ihmiset saavat ajatella mitä lystää!
T. Onnellinen kynsienpureksija