Lue keskustelun säännöt.
Ystävän outo arvomaailman muutos ruokaostoksilla
30.08.2020 |
Olemme käyneet usein yhdessä kaupassa ja syöneet toisillamme. Molemmat olemme pitäneet ruuanlaitosta ja reseptien vaihdosta, tykänneet laittaa ja suunnitella juhlia ja arkiruokia ym. Kun ystävän lapset olivat pieniä, hän oli todella tarkka, että ruoka oli puhdasta, lisäaineetonta, itse tehtyä ja terveellistä. Herkkuja ei saaneet kuin juhlapäivinä. Itsekin olin tuolloin tarkka omien lasten ruokailusta, mutta en suhtautunut siihen yhtä fanaattisesti, maailmani ei kaatunut harvoin tarjottuun purkkiruokaan tai valmisateriaan, mutta ystävällä oli nollalinja eineksiin. Usein kuulin, kuinka hän ei ymmärrä kuka niitä edes ostaa, että ovatko ihmiset tosiaan niin avuttomia, että perunamuussia eivät osaa tehdä perunoista. Nyt lapset ovat jo teini-ikäisiä ja minä laitan edelleen kotiruokaa, mutta ystävä ei. Hän ostaa valmispyöryköitä, lettuja, pihvejä, hampurilaisia,pizzoja ja muuta prosessoitua ruokaa. Eihän se minulle tietenkään kuulu, jokainen saa ostaa mitä tykkää, mutta mietin mistä johtuu totaalinen täyskäännös arvoissa. Miksi einekset olisivat yhtään terveellisempiä teinille kuin alakouluikäisellekään? Miksi lopettaa ruuan laadusta välittäminen yhtäkkiä, kun lasten kasvu ja kehitys on kiihkeimmillään? Mistään masennuksesta ei ole kyse ja aikaakin on.
Pohdin syitä ja haluan virittää keskustelua, en kuulla miksi en kysy ystävältä suoraan tai saada vastauksia, mitä se minulle kuuluu, olen surkea ystävä kun ystävääni arvostelen. Täällä olemme anonyymeja ja haluan keskustella ilmiöstä, en ruotia ystäväni asioita.
Kommentit (38)
Arvatenkin hänellä on pari teinipoikaa, jotka ovat hyvää vauhtia kasvamassa yli 180cm pitkiksi ja sinulla teinityttö, joka on nyt kasvanut täyteen mittaansa. Jos näin, niin voi olla ehkä vaikeaa ymmärtää, miksi kaverisi aika ei riitä kokkaamaan 24/7. Minulla itselläni on kaksi veljeä, hoikkaa ja pitkää, ja muistan kyllä kuinka teinivuosina ei mikään määrä päivällistä riittänyt niin että olisi ylikin jäänyt. Söin itse varmaan 1/4 siitä mitä he söivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uupumusta ja/tai masennusta?
Luitko aloituksen?
Olen seurannut muutaman ihmisen fanaattista suhtautumista asioihin, kuka minkäkin suhteen on ollut ehdoton, fanaattinen, ja hyvin tuomitseva niitä kohtaan, jotka toimivat toisin. Kun tällainen ihminen väsyy siihen fanaattisuuteensa, tai hänen silmänsä aukeavat, tai mitä nyt kenenkin kohdalla tapahtuu, hän kääntyy aivan päinvastaiselle kannalle. Oli kyseessä sitten uskonto, ruoka, liikunta, musiikki, mikä tahansa elämäntapa tai elämänarvo.
Fanaattinen ääri-ihminen pysyy fanaattisena, kohde vain vaihtuu. Kiihkouskovaisesta tulee kiihkoateisti, tai päinvastoin. Kiihkovegaanista tulee kiihkolihansyöjä, tai päinvastoin. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupumusta ja/tai masennusta?
Luitko aloituksen?
Totta kai, mutta en usko sitä. Ystävät ei voi toisen masennuksesta aina tietää vrt. High functioning depression. Lääkärit diagnosoi.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset einekset ovat turvallisempia ja parempia kuin vielä 10 vuotta sitten. Eivät nykyään eroa mitenkään kotona tehdyn ruuan laadusta.
Ethän sä oikeasti usko tuohon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ruokaa kannattaa alkaa valmistelemaan jo ajoissa ennenkuin se nälkä tulee.
Pitääkin laittaa sisäfilee ja juurekset uuniin kohta.
Haittaako valmismarinadi?
En ostaisi sitä tököttiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ruokaa kannattaa alkaa valmistelemaan jo ajoissa ennenkuin se nälkä tulee.
Pitääkin laittaa sisäfilee ja juurekset uuniin kohta.
Haittaako valmismarinadi?En ostaisi sitä tököttiä.
Joo, en minäkään. Atrialla on kivoja liha-juures eineksiä valmiina annoksina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on väsynyt.
Niin. Varmaankin ap olisi ymmärtänyt päätellä tämän, jos aidosti olisi miettinyt. Nyt vaikuttaa vaihteeksi provolta.
Liian pitkästi kirjoitetulta sellaiselta.
Kyllä minäkin jaksoin kun lapset oli pieniä, ja itse olin kotona.
Jaksoin vielä silloinkin, kun kasvoivat.
Kun itse sairastuin, en enää jaksanut. Tärkeämpää oli, että on yleensä ruokaa, kuin se, että se on alusta asti pilkottua ja tuntikausia haudutettua.
Elämä muuttuu. Työ muuttui vastuullisemmaksi ja kuluttavammaksi, huomasin, että pysytään hengissä myös eineksillä. Keittiössä vietetyn illan sijaan voidaan tehdä jotain yhdessä. Jää aikaa itselle, kuka jaksaa olla kotiorjana ja unohtaa itsensä 18v ajaksi, en minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa jo se koronalihan syönti. Pysytään kaikki terveempinä.
Suurimmalle osalle ihmisistä arvot ovat päälleliimattuja ja siksi jaksetaan sitä luomulähiruokaa esim vain vähän aikaa, koska se on ulkopuolelta napattu arvo - ei oikeasti oma.
Toinen juttu on se, että siinä kohtaa kun oma lapsi on 190 cm mies ja syö puolikkaan lehmän päivässä, ei enää jaksa tehdä kaikkea alusta asti itse vaan ostaa iltapalaksi pakastepizzaa pojalle . Tämä omasta kokemuksesta. Pääosin kuitenkin kotiruoalla mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on karma joka on laittanut syömään omat sanansa.
Ihmiset voivat hyvinkin olla nipottajia joissain asioissa jossain elämänsä vaiheessa, ja muuttua sitten.
Ja sinä et voi masennuksesta tietää. Minullekin se on diagnosoitu vaikken itsekään sitä olisi myöntänyt. Siihen riittää moninaiset oireet. En osaa vieläkään sanoa olenko samaa mieltä lääkäreiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä outoa siinä sitten on? Itse olen joskus ollut vegaani, joskus sekasyöjä, joskus ollut jopa ääripään terveysintoilija (elävän ravinnon vegaani eli kaikki kypsennetty pannassa), nykyisin elän pelkillä eineksillä ja ravintolaruoalla. Ei vaan huvita yhtään enää ruoan kanssa "pelaaminen" kun kerran hyvin hengissä ja terveenä pysyy pienemmälläkin vaivalla. Aika aikaa kutakin. Eri aikoina elämässä haluaa keskiittyä eri juttuihin, ja minulla, kuten ilmeisesti myös ystävälläsi, se ei tällä hetkellä ole ruoanlaitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin keittelin luomuporkkanoista itse soseuta, kun lapset olivat pieniä, mutta nykyään ostan sujuvasti heille Mama-nuudeleita ja Kivikylän valmispullia silloin tällöin, koska niistä tykkäävät. Toki laitan myös monipuolista ruokaa ihan itsekin, mutta en ole niin ehdoton.
Jos on itse aina tehnyt lihapullat ja yrittää tarjota jotain kivikylää niin ei varmasti mene läpi!
Maistuu saippualle, sanoo teini.
Hah, hyvin uppoaa kivikylät ja mehukatit, vaikka itsetehdyt ovat paljon parempia. Kai se teollinen maku on meidän lapsosista hyvää.
Miksi et kysy ystävältäsi suoraan? Ja mitä se itseasiassa sinulle edes kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa Kivikylän eineksissä on lisäainetta E 321 eli natrumglutamaattia joka tekee sen että sitä einestä on syötävä koko ajan.
Kuinka pahaa se oikeasti onkaan?
Lisäksi vaikutus ihmiseen mitä se lisäaine tekee.
En koskaan osta.
E621, täytyy korjata. Migreeni siitä tulee.
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/micrococcus.htm
Kokee ehkä aikaa säästäväksi ja helpommaksi tarjota eineksiä. Varsinkin jos elämä on todella kiireellistä koko perheellä (tyyöt, koulut, harrastukset...)