Lue keskustelun säännöt.
Ystävän outo arvomaailman muutos ruokaostoksilla
30.08.2020 |
Olemme käyneet usein yhdessä kaupassa ja syöneet toisillamme. Molemmat olemme pitäneet ruuanlaitosta ja reseptien vaihdosta, tykänneet laittaa ja suunnitella juhlia ja arkiruokia ym. Kun ystävän lapset olivat pieniä, hän oli todella tarkka, että ruoka oli puhdasta, lisäaineetonta, itse tehtyä ja terveellistä. Herkkuja ei saaneet kuin juhlapäivinä. Itsekin olin tuolloin tarkka omien lasten ruokailusta, mutta en suhtautunut siihen yhtä fanaattisesti, maailmani ei kaatunut harvoin tarjottuun purkkiruokaan tai valmisateriaan, mutta ystävällä oli nollalinja eineksiin. Usein kuulin, kuinka hän ei ymmärrä kuka niitä edes ostaa, että ovatko ihmiset tosiaan niin avuttomia, että perunamuussia eivät osaa tehdä perunoista. Nyt lapset ovat jo teini-ikäisiä ja minä laitan edelleen kotiruokaa, mutta ystävä ei. Hän ostaa valmispyöryköitä, lettuja, pihvejä, hampurilaisia,pizzoja ja muuta prosessoitua ruokaa. Eihän se minulle tietenkään kuulu, jokainen saa ostaa mitä tykkää, mutta mietin mistä johtuu totaalinen täyskäännös arvoissa. Miksi einekset olisivat yhtään terveellisempiä teinille kuin alakouluikäisellekään? Miksi lopettaa ruuan laadusta välittäminen yhtäkkiä, kun lasten kasvu ja kehitys on kiihkeimmillään? Mistään masennuksesta ei ole kyse ja aikaakin on.
Pohdin syitä ja haluan virittää keskustelua, en kuulla miksi en kysy ystävältä suoraan tai saada vastauksia, mitä se minulle kuuluu, olen surkea ystävä kun ystävääni arvostelen. Täällä olemme anonyymeja ja haluan keskustella ilmiöstä, en ruotia ystäväni asioita.
Kommentit (38)
Olen nähnyt tuota samaa. Eräs tuttava oli fanaattinen imettäjä ja terveysintoilija, mutta vauvan kasvettua taaperoksi alkoi jatkuva einesmakkaran ja vaalean leivän syöttäminen. Huithapeli jaksoi pitää Täydellisen Äidin kulissia pystyssä onneksi edes sen vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyiset einekset ovat turvallisempia ja parempia kuin vielä 10 vuotta sitten. Eivät nykyään eroa mitenkään kotona tehdyn ruuan laadusta.
Kenties ystävälläsi on rahaongelmia?
No eihän kukaan suhtaudu kaikkiin asioihin samalla tavalla läpi elämänsä. Prioriteetit muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Kenties ystävälläsi on rahaongelmia?
Eihän rahaongelmat mitenkään einesten syömisellä parane, pikemminkin päinvastoin! Kalliiksi tulee, jos perheelle hankkii kaiken eineksinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän on väsynyt.
Niin. Varmaankin ap olisi ymmärtänyt päätellä tämän, jos aidosti olisi miettinyt. Nyt vaikuttaa vaihteeksi provolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaat että jos joskus on jaksanut värkätä kaiken alusta asti itse, niin sitä pitää sitten jaksaa hamaan tappiin asti, tai muuten on "jotenkin erikoista".
Mä säästin ennen vessapaperia ja talouspaperia, sekä kierrätin kaiken mitä pystyin. Nykyään en jaksa välittää enää, vaan paperia menee älyttömästi, ja vaattetkin saatan nakata energiajätteeseen, jos ovat rikki, enkä enää kuskaa matonkuteiksi ajalla ja vaivalla. Samoin vanhaksi mennyt jukurtti menee sellaisenaan roskiin, en ala valuttamaan pilalle mennyttä sisältöä toiseen pussiin ja kaapimaan ja pesemään roskaa puhtaaksi.
Kyllä minäkin keittelin luomuporkkanoista itse soseuta, kun lapset olivat pieniä, mutta nykyään ostan sujuvasti heille Mama-nuudeleita ja Kivikylän valmispullia silloin tällöin, koska niistä tykkäävät. Toki laitan myös monipuolista ruokaa ihan itsekin, mutta en ole niin ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin keksitty tällä kertaa.
Voimavarojen keskittämistä. Minullakin lipsuu einespuolelle, kun töissä oli raskaampi kausi menossa. Yleensä pyrin valmistamaan itse alusta loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin syy siinä, että on aiemmin ollut niin fanaattinen. Ei kukaan jaksa sellaista ikuisesti ja sitten kun "repsahdus" tulee, siirrytään helposti toiseen ääripäähän. Siksi kannattaakin säilyttää kohtuus kaikessa, myös terveellisissä elämäntavoissa ja hyväksyä ne eineksetkin silloin tällöin.
Olen huomannut myös saman ilmiön. Teini-ikäisten äidit ovat paljon leväperäisempiä ruokailun suhteen, kuin pienten lasten äidit. Teinit myös käyttävät jo omaa rahaa ostaakseen roskaruokaa ja jättävät mamman kalakeiton syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin keittelin luomuporkkanoista itse soseuta, kun lapset olivat pieniä, mutta nykyään ostan sujuvasti heille Mama-nuudeleita ja Kivikylän valmispullia silloin tällöin, koska niistä tykkäävät. Toki laitan myös monipuolista ruokaa ihan itsekin, mutta en ole niin ehdoton.
Jos on itse aina tehnyt lihapullat ja yrittää tarjota jotain kivikylää niin ei varmasti mene läpi!
Maistuu saippualle, sanoo teini.
Kaikissa Kivikylän eineksissä on lisäainetta E 321 eli natrumglutamaattia joka tekee sen että sitä einestä on syötävä koko ajan.
Kuinka pahaa se oikeasti onkaan?
Lisäksi vaikutus ihmiseen mitä se lisäaine tekee.
En koskaan osta.
Ja ruokaa kannattaa alkaa valmistelemaan jo ajoissa ennenkuin se nälkä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Ja ruokaa kannattaa alkaa valmistelemaan jo ajoissa ennenkuin se nälkä tulee.
Pitääkin laittaa sisäfilee ja juurekset uuniin kohta.
Haittaako valmismarinadi?
Ihmiset muuttuvat.