Näin olen välttänyt turhat raskauskilot
Kommentit (66)
Luulenpa, että äidin ruokailutottumukset ja taipumus lihoa ovat jokseenkin samat. Ainakin ystäväpiirissäni ne helposti muutenkin lihovat keräävät raskausaikanakin massaa enemmän. Hoikkelit taas pysyvät hoikkeleina raskaanakin. Samapa tuo toisaalta, paljonko kiloja tulee. Puolen vuoden imettämisen jälkeen sitä on entisissä mitoissa ja valitettavasti me hoikkelit liiankin kuivahtaneita.
Iso kiitos Kaisa sinulle tästä kirjoituksesta! Ihailen elämäntapaasi, itse en ihan samaan pysty, mutta paljon kirjoittelin ruokavaliostasi ylös ja olen paljon innokkaampi noudattamaan tervettä ja monipuolista ruokavaliota, onhan se tulevan lapseni parhaaksi kuten sanoit. :) Kiitoskiitoskiitos!!
Mullakin on raskauden aikana tullut noin 10kg painoa, esikoisesta en muista ja kuopuksesta tuli 8kg. Jälkitarkastuksessa painoin tasan saman verran kuin ennen raskautta. En minä seuraillut painoa raskausaikana, olin aina ollut hoikka, joten ei ollut sellaista tarvetta edes. Herkuttelin myös raskausaikana, mutta ruokaa söin normaalisti ja olen raskausaikana liikkunut myös, käynyt paljon kävelyllä ja kuopuksen aikana tuli toki liikuttua kun oli isompi lapsi, jota tuli vietyä puistoon, pyöräretkille jne.
Kävin vielä sinä päivänä, jolloin kuopus syntyi niin pitkällä pyörälenkillä isomman lapsen kanssa. Siitä' sitten parin tunnin kuluttua alkoi supistelut.
Nyt olen raskaana (ihan alussa) ja tässä raskaudessa kiloja tulee luultavasti seurailtua enemmän. Muutama vuosi sitten lihoin pienessä ajassa aika paljon ja nyt olen taas takaisin normaalipainossani (160cm/58kg) ja ehkä tässä raskaudessa tulee seurattua sitten sitä painoa, mitä en tosiaan aiemmin ollut tehnyt ollenkaan.
Syön terveellisesti ja käyn päivittäin kävelylenkillä sekä pyöräillen kunnes tulee liukkaat kelit.Kuitenkin toivon, ettei ainakaan yli 15kg tulisi painoa, paras olisi pysytellä tuossa kymmenen kilon tietämillä. Mutta laihduttamaan en ala. En kyllä syömään kahdenkaan edestä ja lopettamaan liikkumista
Millä raskausviikolla palasit Kaisa salille alun tauon jälkeen ja miten usein ja paljon treenaat? Itse laitoin salijäsenyyden jäähylle vuodeksi raskauden takia, tarkoituksena treenata vaihteeksi kotona ja vähän salitreeniä iisimmin kehonpainolla, kahvakuulalla ja käsipainoilla n. 3 kertaa viikossa heti kun taas jaksaisi jotain.Pelkäisin nimittäin telovani itseni salilla nivelten löystymisen myötä, enkä tykkää treenata ihmisten ilmoilla, jos en voi treenata täysillä, joten raha tuntuisi menevän hukkaan.
Nyt kun 11 raskausviikkoa täynnä, pahoinvointia on yhä ja pulssi ja verenpainekin nousevat hetkessä liikaa (kävin juuri neuvolassa, jossa mitattiin) kuntoilua ajatellen, mikä alkaa kyllä ottaa päähän! Liikkumattomuus kun todella vaikuttaa mielialaa laskevasti ja lisäksi niska menee jumiin ja päätä alkaa särkeä.
Mä en ymmärrä miten ihmiset voivat edes lihoa ylimääräistä raskausaikana? Mulle on tasan tullut lapsen paino ja hirveät turvotukset, kun turvotuksetkin ovat laskeneet pois, vaaka näyttää samaa mitä ennen raskautta.
Kiitos Kaisa tästä kirjoituksestasi! Minua kiinnostaisi lukea, oleetko käyttänyt raskauden aikana lisäravinteita samalla tavalla kuin ennen raskautta? Voisitko myös tehdä jostain päivästäsi ruokapäiväkirja-tyyppisen postauksen?
No täällä ilmoittautuu yksi raskauden aikana syömisellä itsensä lihottanut. Lopetin toki tupakoinnin alkuraskaudessa ja muutenkin aineenvaihdunta kävi heti alusta alkaen hitaammalla, mutta keräämistäni 23 kilosta vain 10 jäi laitokselle tai lähti nesteenä pian synnytyksen jälkeen. Keräsin siis painon syömällä "ihan tavallista kotiruokaa" mutta myös paljon karkkia, roskaruokaa ja suklaata koska kaikki herkut yksinkertaisesti maistuivat niin hyvälle raskausaikana. En harrastanut lainkaan liikuntaa ennen raskautta enkä aloittanut sitä raskausaikana ihan vaan laiskuuttani (sitä estäviä vaivoja ei ollut), ja olin rapakunnossa loppuraskaudesta ja synnytyksen jälkeen (parikymppisenä!). 13 kiloa ihan silkkaa läskiä ei myöskään sulanut itsestään pois vaikka imetin vuoden, vaan imetysaikana kroppa piti tiukasti kiinni vararavinnosta - ja herkkuhimo oli valtava.
Nyt synnytyksestä on 3.5 vuotta ja olen vihdoin lähellä alkuperäistä painoani ja paljon paremmassa kunnossa kuin ennen raskautta. Töitä olen saanut tehdä joka kilon eteen... Olen myös aloittanut monipuolisen liikunnan ja painoharjoittelun. Jos nyt tulisin uudestaan raskaaksi, niin ihan varmasti harrastaisin niin paljon liikuntaa kuin vain kykenisin, ja vahtisin syömisiäni (erityisesti hiilarimääriä, koska liika hiilihydraatti johtaa verensokeriongelmiin, turhaan naposteluun ja kropan yleiseen turpoamiseen omalla kohdallani) niin paljon kuin vain pystyisin. Minun kohdallani lihominen ei ollut lapsen etu, sillä söin todella epäterveellisesti, olin huonossa kunnossa ja verensokeri- sekä väsymysongelmien vuoksi olin synnytyksenkin jälkeen epävakaa tai suorastaan hieman masentunut (nämä onneksi korjaantuivat pian, kun muutin ruokavaliotani, mutta paino ei silti imetysaikana ottanut laskeakseen). Uskoisin, että Kaisan blogissa viitataan juuri edellä kuvaillun kaltaiseen lihomiseen raskausaikana - ja minun kokemukseni kaltainen lihominen todella on sitä "epätoivottavaa painonnousua" raskausaikana.
Ei ongelma ole mielestäni painonnousu raskauden aikana, enkä ymmärrä miksi siihen kiinnitetään eniten huomiota. Tai miksi usein vain siihen kiinnitetään huomiota. Tärkeintä olisi ymmärtää, että kilot ovat vain tekninen asia ja seuraus siitä syödäänkö liikaa/liian vähän. Tämän lisäksi tulee ymmärtää mitä eroa on painonousulla ja lihomisella. Jälkimmäistä ei tarvitse raskauden aikana tavoitella juuri ollenkaan.
Ongelma on siinä, ettei ymmärretä mitä syödään. Raskauden aikana saadut kilot eivät ole mielestäni läheskään niin vaarallisia, kuin se mikä niihin johtaa. Ruoka, ja tarkemmin sanottuna ruoan laatu. Raskauden aikana annetaan itselle "lupa" syödä kaikenlaista, ja vaikka paino ei nousisikaan, niin silti vedetään paljon suolaa, tärkkelystä, sokeria, fruktoosia (teollista kamaa, hedelmät ok) ja huonolaatuisia rasvoja. Näiden ainesten negatiiviset vaikutukset elimistölle saattavat olla paljon haitallisempia, kuin hieman normaalia suurempi painonnousu. Liika suola voi kuormittaa raskauden aikana munuaisia, sokeri ja rasvat vahingoittavat verisuonistoa ja sotkevat hormonitoimintaa entisestään, fruktoosi sotkee elimistön rasva-aineenvaihduntaa ja sitä kautta hormonitoimintaa. Nämä ruoka-aineet saattavat lisätä elimistön matala-asteista tulehdusta ja alentaa immuunipuolustuksen toimintaa. Raskaana ollessa taudit ovat aina riski.
Sanoisinkin siis, että unohtakaa se painosta puhuminen ja syökää vain terveellisiä ruokia. Niitä syömällä ei yleensä onnistu lihomaan liikaa. Ja vaikka muutama lisäkilo toivotun päälle tulisikin, niin se on vain muutama viikko lisää, että imettävä äiti on takaisin normaalissa painossa. Mutta siinä on se ero, että tässä vaiheessa kroppa on pysynyt terveenä ja hormonitoiminta suht normaalina, koska elimistöä ei ole rasitettu väärillä ruoka-aineilla.
- Timo Kettunen / Terveysmyrsky
Hyvä kirjoitus Kaisa ja hyviä ruokavinkkejä! :)
Olen varmaan jokin fysiikan outolintu, ekan raskauden alussa painoin n.10kg enemmän kuin synnytettyäni, lisäpaino tuli siis vain kohdun sisällöstä ja omasta painosta oli hävinnyt tuo 10kiloa. Lapsi oli 3,9kg. En missään vaiheessa kärsinyt pahoinvoinneista, söin kuten aikaisemminkin, toisinaan aika epäterveellisestikin. Liikuin vain perusarkiliikuntaa. Vuoden imetys taas ei laihduttanut yhtään, paino pysyi vain tiukasti samassa vaikka olisi syönyt mitä.
Nyt olen uudelleen raskaana, rv19, oma paino pudonnut noin kilon ja hemoglobiiniarvo vain noussut. Pelkäsin että raskausaikoina lihon jätiksi, joudun rautakuurille ja olin käsityksessä että imetys laihduttaa tehokkaasti, omalla kohdalla kaikki kuitenkin ollut päinvastoin.
Onko se nyt sitten niin, että jos painoa kertyy kymmeniä kiloja raskaana, vaikka ei mässäile, kyse on jostakin pahemman luokan häiriötilasta elimistössä?!
Täytyy muistaa, että ihmisiä, raskauksia ja vauvoja on erilaisia. Itselläni ei raskaanakaan verensokeri juuri noussut, söin sitten mitä tahansa (usein ongelma on juuri päinvastainen eli sokeri nousee liikaa). Vauva kasvoi todella vähän, niin vähän, että puolestavälistä raskautta vauvan kasvua seurattiin jatkuvasti koko loppuraskauden ajan. Äidin verensokerin taso vaikuttaa vauvan painonnousuun ja yleensä mm. siitä syystä pitäisi välttää liikaa sokerinsyöntiä, ettei tulisi yli-isoa ns. sokerivauvaa (toki myös oman terveyden takia). No, itsehän kuitenkin jouduin syömään nimenomaan sokeria (päivittäin karkkia, jäätelöä, tai leivonnaisia...), jotta verensokeri nousisi sen verran että vauva kasvaisi edes jollain lailla. Vauvan kasvua seurattiin lähes viikottain, ja sen huomasi ultramittauksissa heti jos olin syönyt normaalisti eli terveellisesti - silloin vauva ei ollut kasvanut juuri lainkaan. Yritin muutamankin kerran jättää ylimääräisen herkuttelun ja tulos oli vauvan kasvun kannalta aina sama. Ilmeisesti terveillä elintavoilla ja runsaalla ja monipuolisella liikunnalla hankittu hyvä insuliiniherkkyys hoiti homman vähän liiankin tehokkaasti.
En ole hetkeäkään katunut runsasta sokerinsyöntiäni, vaikka toki mieluummin olisin syönyt terveellisemmin. Vauva kasvoi "normaalisti" alakäyrää hipoen niinä jaksoina, kun itse panostin sokerin syöntiin. Vauvan syntymäpaino oli juuri yli riskirajan ja niin ei luultavasti olisi käynyt, ellen olisi aktiivisesti syömisilläni hänen kasvuaan edistänyt. Toki siinä samalla itselleni tuli raskauskiloja muutama enemmän kuin alunperin olisin toivonut, mutta sitähän se äidin elämä on - lapsen hyvinvointi menee automaattisesti omien halujen ohi.
Imettäessänikin minun piti panostaa epätervelliseen herkutteluun (:D), koska maidon tulo hyytyi heti, kun söin terveellisemmin. Eli viimeisiä raskauskiloja pääsin pudottamaan urakalla vasta imetyksen päätyttyä.
Harmittaa tämäntyyppiset asiat, joita mututuntumalla heitellään. Myös rinnat kasvavat. Normaaliin painonnousuun luetaan myös muutama kilo rasvakudoksen kertymistä. Lapsi pitäisi pystyä myös imettämään, tai se olisi luonnon tahto, mutta kun ei ole mistä ottaa, niin monilla maitoakaan ei välttämättä sitten erity riittävästi. Imetys vie valtavasti energiaa. Lisäksi suurin osa raskaanaolevista kerää nestettä. Kohtulihas jo itsesssään voi kasvaa reilun kilonkin. Liikaa näkynyt näivettyneitä äitejä ja kärsiviä lapsia. Lisäksi äidin perussairaudet ja aineenvaihdunta vaikuttavat tilanteeseen. Niin kauan kuin ei elä toisen elämää ei ole oikeutta sanella, mikä on kenenkin kehon tarkoituksenmukainen toiminta.
No jos raskauskiloja on viikolle 34 mennessä saanut kerättyä melkein 10, niin kyllähän siinä niitä turhiakin on jo mukana. :)
Normaalipainoisen naisen ei tarvitse saada kuin se 10 kiloa yhteensä (eikä välttämättä sitäkään).
Vinkkinä bloggaajalle ja muillekin, sen vauvan takia ei tarvitse syödä käytännössä yhtään enempää kuin muulloinkaan. Toki kannattaa syödä terveellisesti ellei sitä muuten tee. Vauva ei tarvitse ylimääräistä energiaa kuin parin omenan verran loppupuolella raskautta, ja koska moni joutuu raskausaikana vähentämään liikuntaa jolloin kulutus vähenee, ei käytännössä ole tarpeen syödä yhtään enempää.
Todella hyvä postaus!
Kunpa olisin itsekin syönyt yhtä terveelisesti ja monipuolisesti odotusaikana kuin sinä. Itselläni paino nousi odotusaikana 15kg ja se ahdisti minua aivan suunnattomasti, vaikka heti sairaalaan jäikin sitten jo 5kg ja kahta kiloa vaille kaikki muut ovat karisseet imettämällä. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa tsemppasin ja jaksoin syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta sitten tuli lievä väsymys ja kyllä, meidänkin perheen ostoskärryistä löytyi eineksiä ja muuta ei niin fiksua syötävää. Vasta kun vauva oli noin 4kk, hoksasin, että ehkä tähän omaankin hyvinvointiin (ja varsinkin ruokavalioon) kannattaisi panostaa enemmän ja pakko sanoa, että fiilikseni ovat kohonneet huomattavasti ja jaksan paremmin kuin ennen. Tyttöni on nyt 5kk vanha ja vauhtia riittää joka päivä, joten äidinkin energian täytyy riittää...
Tsemppiä vielä loppuodotukseen, uusia postauksia odotellessa :)
Kiva postaus, kiitos siitä! Mistä tuo raakapatukka on ostettu? Olen tuollaisia yrittänyt etsiä kiireisiä päiviä varten, mutta toistaiseksi olen joutunut pettymään.
Nyt on pakko ihmetellä että mitä kamalaa siinä on että tulee kiloja raskaana? Se on tutkittu että jos ei liho tarpeeksi on vaara että lapsesta tulee aikuisena ylipainoinen ja sairastuu 2.tyypin diabetekseen. Ihme trendi menossa että mitä vähemmän lihoo raskaana niin sitä hienompi juttu se on...
No en minä ainakaan halua lihoa turhaa raskaana. Kamala työ ottaa kilot pois raskauden jälkeen. En ole koskaan kuullut tuollaisesta tutkimuksesta. Päinvastoin,ylipainoiset saavat helpommin raskausdiabeteksen ja synnyttävät isompia vauvoja.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 15:51"]
Varmaan helppoa syödä noin, jos mies ei syö kotona, mutta meillä ei tulisi muuta kuin sanomista, jos yrittäisin syöttää miehellekin tuollaisia kevytannoksia. Tuo Hullun Poron "lounas" on paras esimerkki. Mielestäni se on salaattilautanen. Sen lisäksi pitäisi vielä olla se lautanen, missä on sitä ruokaa!
Itse voisin kuvitella syöväni juuri noin, jos olisin yh. Mutta kun taloudessa asuu myös mies, ei tuollainen ruokavalio ole mitenkän mahdollinen, enkä minä tosiaan ole sitä tyyppiä, joka käy vääntämään itselle ja miehelle eri sapuskat.
[/quote]
Hä? Gluteeniako se miehes vaatisi, vai eikö liha ja voi maistuisi? Meillä syödään aika lailla tuohon tapaan ja hyvin ruuat kelpaavat sekä miehelle että lapselle. Juuri tein gluteenittomia pinaattilättyjä (pinaatti, luomumunat, luomumaito, riisi- ja tattarijauho, perunakuitu, oliiviöljy, ruususuola) jotka paistoin luomuvoissa. Kaikki meni ja loppuivat kesken :D Niinpä lupasin tehdä vielä gluteenitonta pitsaa (muna-rahkapohjalla) ja eiköhän sekin kaikki syödyksi tule. Huomenna lounaaksi kookoskermaista kasvissosekeittoa ja pähkinöitä, illalla ehkä bataatti-luomunaudanlihalaatikkoa TAI uunijuureksia ja lihapullia.