Muistaako kukaan makkarakuppia?

Meillä ne tehtiin ihan lenkkimakkarasta. Ja emme täyttäneet kuppeja millään vaan niikseen syötiin ketsupin kanssa.

Hyi, mikä??!!!

berliininmakkarasta meillä tehtiin

Alkuperäiset makakrakupit tehtiin berliininmakkarasta.

Lauantaimakkarasta tai gouterista, ja sit oli sellaista mitä sanotiin teemakkaraksi, en muista edes millaista se oikein oli. Mun isä oli sellanen makkaramies, että monta kertaa viikossa oli jotain makkaraa, ja saunassa aina se kiuaslenkki.

Lauantaimakkarasta tai teemakkarasta tehtiin meillä.

Minäkin muistelen että olisi ollut joku teemakkara, en ole varma, kun meillä niitä syötiin 60-luvulla. Meillä ne täytettiin munavoilla, ai että olivat hyviä..täytyykin j0ku päivä tehdä!

Hyy. (Sipuli)teemakkara oli aivan kamalaa. Gouter sen sijaan hyvää. :)

En ole koskaan tavannut, mutta nuo aina mainitaan 70-luvun ruokana, joten käsite on tuttu!

No niin SIPULIteemakkarahan se oli! Mutt mikä se "tee" siinä mahtaa olla?

Berliininmakkarasta tehtiin meillä Länsi-Suomessa nuo makkarakupit ja täytettiin keitetyillä herneillä. Namssssssssss.

Lauantaimakkarasta. :) Jokunen vuosi sitten julkaistiin 70-luvun keittokirjakin, jossa makkarakupit oli itseoikeutetusti mukana. Olen itsekin muistavinani tämän ruuan lapsuudesta. Äiti väittää, ettei meillä ole sellaisia syöty. Jompi kumpi kai muistaa väärin... Minusta niitä ei täytetty, paistettiin vain ja paistuessaan muuttuivat kupin muotoisiksi. Peruna ja muu tarjottiin vain ohessa. Mahdottoman rasvainen ruoka. Menisköhän enää?

"Teemakkaran" nimitys tulee siitä, että makkaramaissa eri aterioille on omat makkaransa. On aamiaismakkaraa, lounasmakkaraa, välipalamakkaraa, yömakkaraa ja sitten tätä "tee"makkaraa, eli meikäläisittäin arkipäivällismakkaraa. Teemakkara on siis makkara, jota yleensä tarjotaan arkisin perheen päivällispöydässä Saksassa ja Itä-Euroopan makkaramaissa. Teemakkaraa saa kaupoista edelleen pötkönä suunnilleen sieltä, mistä salamipötköjä ja maksamakkaraakin.

Siiitä ei muuten ole montaa vuotta, kun useampi lihajalostamo Suomessa toi markkinoille grillikaudella valmiit "makkarapihvit", jotka siis olivat sellaisia noin hampurilaispihvin kokoisia makkaralättysiä. Eivät pahoja, jos tykkää tavallisesta a-luoka grillimakkarasta. Ilmeisesti ei kuitenkaan mikään myyntimenestys, koska katosivat parissa vuodessa. 

Itse olen enemmännkin ryynimakkaran ystävä, joten en itsekään noista niin piitannut. Ja se nostalginen makkararuoka, jonka minä 1970-luvulta muita oli lämpimät leivät:ruisleivän siivu, makkaraa, sinappia ja juustoa lämmitettiin uunissa. Joskus äiti šekoitti juustoraasteen kananmunaan, yleensä se vaan lätkäistiin leivälle sellainaan. Joskus mukaan laitettiin myös tomaattia tai ananasta. 

Me tehtiin noita köksäntunnilla. Lauantaita se taisi olla. Ei ole ollut ikävä.

Suomalaiset vois syödä vähän vähemmän sitä teollista, antibiooteilla myllästettyä jauhomakkaraa.

Vieläkö lauantai yms.makkaroita myydään? En muista nähneeni kuin lenkkimakkaroita ja nakkeja. 

Meillä syötiin kanssa makkarakuppeja ja ne täytettiin keitetyillä herneillä! Herkkua oli perunamuussin kanssa. :)

Oikeat makkarakupit täytettiin raa-alla kananmunalla ja kuppeja pidettiin lämpimässä niin että valkuainen hyytyi. Keltuaisen piti jäädä pehmeäksi.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:16"]

Me tehtiin noita köksäntunnilla. Lauantaita se taisi olla. Ei ole ollut ikävä.

[/quote]

Me teimme niitä joskus 1970-luvun loppupuolella kotitaloustunnilla. Taisi olla puuron jälkeen toinen ruokalaji, jonka valmistimme. Keitettyjä herneitä laitettiin täytteeksi. En ole valmistanut makkarakuppeja sen jälkeen eli yhteen kertaan jäi.

Oikeat makkarakupit tehdään Berliinimakkarasta.
Siinä on luonnonkuori joka pysyy paikallaan paiston aikana.
Berliiniä saa vaav nykyisin aika harvoin.
Tietysti jokin muukin paksu luonnonsuolimakkara käy.