Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Naimisiin meno, sormuksista asiaa.. Onko kovinkin yleistä?

Vierailija
21.09.2013 |

Nimittäin se että, sulhanen valitsee morsiamelleen vihkisormuksen? Tuttavani menossa naimisiin ja jännittyneenä odottaa että minkälaisen sormuksen tuleva miehensä on hänelle valinnut!

En ollut aiemmin kuullutkaan, että sulhanen valitsee sormuksen... Itse aikoinani valitsin (ja maksoin!) oman sormukseni.

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
21.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisellä kerralla häät olivat 1980-luvun lopulla, toisella kerralla 2000-luvun alussa. Molemmilla kerroilla oli itsestään selvää, että mies valitsee ja ostaa vihkisormuksen minun tietämättäni. Kokohan hänellä oli tiedossa kihlasormuksen perusteella. Kihlat valitsimme yhdessä ja lahjoitimme toisillemme. Siihen aikaan oli vielä niin yhtenäiskulttuuri vallalla, ettei kaikkien tarvinnut miettiä otsa rypyssä, osaako nyt varmasti tehdä riittävän yksilöllisen ratkaisun joka yksityiskohdassa.

Vierailija
22/25 |
21.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mulla ollut nuorena morsmaikkuna aikaa eikä energiaa alkaa säätämään mitään keskiaikaisia hääetikettejä, enkä muista yhtään että kuka sormukset maksoi. Ei tajuttu ollenkaan, että siitäkin ois pitänyt stressiä repiä. Ollaankohan mekin oltu kaikki nämä toistakymmentä vuotta ihan väärällä tavalla naimisissa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
21.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 21:29"]

Olen ollut kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisellä kerralla häät olivat 1980-luvun lopulla, toisella kerralla 2000-luvun alussa. Molemmilla kerroilla oli itsestään selvää, että mies valitsee ja ostaa vihkisormuksen minun tietämättäni. Kokohan hänellä oli tiedossa kihlasormuksen perusteella. Kihlat valitsimme yhdessä ja lahjoitimme toisillemme. Siihen aikaan oli vielä niin yhtenäiskulttuuri vallalla, ettei kaikkien tarvinnut miettiä otsa rypyssä, osaako nyt varmasti tehdä riittävän yksilöllisen ratkaisun joka yksityiskohdassa.

[/quote]

 

Olisi varmaan kannattanut kiinnittää enemmän huomiota itse avioliittoon, kuin somukseen, ei tarvitisi elää uusioperseessä

 

Vierailija
24/25 |
21.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 18:42"]

Minua ei virallisesti kosittu, vaan jotenkin puhe kääntyi avioliittoon ja sovimme, että menisimme kihloihin. Sitten menimme ostamaan sormukset ja minä taisin muistaakseni maksaa ne, koska minulla oli juuri sillä hetkellä paremmin rahaa :)

[/quote]

 

Meillä meni aika lailla näin myös. Tosin kihlasormuksia emme ostaneet (häät olivat neljän kuukauden kuluttua) mutta minä ostin vihkisormukset koska minulla oli enemmän rahaa (mies oli lomautettuna tuolloin).

 

Ja kun noloudesta oli puhe niin minun sormukseni maksoi vain 40e ja miehen satasen. Ollaanpa vielä oltu hiton pihejäkin ;)

 

Vierailija
25/25 |
21.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

24, logiikkasi ontuu. Miten olisin voinut kiinnittää huomiota sormukseen, jota en itse valinnut? Ei minulla siihen ollut osaa eikä arpaa. En myöskään elä uusperheessä, eli perheessämme ei asu kummankaan puolison lapsia, joiden biologinen vanhempi asuisi muualla. Molemmat avioliittoni ovat olleet onnellisia ja miehet ovat olleet siihen tilanteeseen hyviä valintoja. Jäin leskeksi. Murhaaja en ole. t. 22