Lue keskustelun säännöt.
Psykopaattigeenit ja lasten hankinta
28.08.2020 |
Isäni on todennäköisesti psykopaatti, olen lukenut psykopatiasta, ja hänellä on kaikki piirteet. Lapsuuteni oli hirveä. Äiti taas täysi vastakohta kuten minäkin. Äidin vanhemmat ok, isäni vanhempia en koskaan tavannut. Isäni sisaruksilla kuitenkin myös vakavia mielenterveysongelmia, mm vakavaa vainoharhaisuutta yms.
Totta kai loisin mahdollisimman hyvän kasvuympäristön, mutta pelkään, että lapsi saa jotain piirteitä isältäni silti, jotka tekevät hänestä hirviömäisen. Onko oleellinen pelko?
Kommentit (9)
Varsinainen ongelma tässä on se, jos pelkäät ja mietit tuota asiaa liikaa. Ehkä alat etsimään lapsesta psykopaatin piirteitä, ja oikein etsien etsimällä sellaisia löytyy kaikilta. Valitettavasti siitä saattaa sitten tulla itseään toteuttava ennustus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se periytyvää.
Ota selvää, voiko hypätä sukupolven yli.
Moni perinnöllinen juttu voi.
Ei ole mitään yksittäistä tai edes monta tiettyä psykopatiaa aiheuttavaa geeniä, joten sukupolven yli hyppäämisestä ei voi tietää mitään.
Niin onhan se aivojen rakenteellinen ongelma ja varmasti jonkinverran periytyvä. Psykopaattejakin on monenlaista. Hyvän ja turvallisen kasvatuksen saanut voi päätyä ihan hyviin asemiin elämässä ja elää aivan tavallisen elämän ilman että kukaan ikinä saa tietää. Psykopaatillehan ei kannata opettaa eettisyyttä ja moraalia tunteisiin vedoten vaan selittää miten yhteiskunta siitä hyöytyy ja sitä kautta hänkin. Joten sosiaalisesti hyväksyttävän käytöksenkin pystyy istuttamaan järkiperustein. Se on paljon vanhemmista kiinni. Onhan yksi maailman tunnetuimmista psykopaattitutkijoistakin itse psykopaatti ja se selvisi hänelle vasta kun itse tarjoitui tutkimuksensa testimateriaaliksi. Löytö oli hänellekin täysi yllätys ja perheelle. Ei se mikään tuomio ole, mutta kasvattajalta vaatii osaamista.
Täällä on samat pohdinnat, tosin lapseni olen jo hankkinut. Isäni oli narsisti/sosiopaatti ja epäterve kasvuympäristö tietenkin jätti vakavia jälkiä minuun. Löysin kuitenkin ihanan miehen, jonka kanssa saimme kaksi poikaa. Vuosien kuluessa mies paljastui narsistiksi (tästä on ihan diagnoosi) ja olen elänyt jonkinlaisessa kuplassa. Nyt on välillä kova huoli ja hätä, mitä noista pojista kasvaa. Ei kai tässä voi kun yrittää parhaansa tukea ja antaa mitä pystyy.
Jos oikeasti kasvatat lapsen hyvin ja lapsi saa rakkautta, niin en huolehtisi turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon miettiny samaa. Olis aika hirveetä, jos lapsesta kuoriutuis narsisti, psykopaatti tms. Oon miettiny myös et ehkä välttääkseen tän vois mahollisesti adoptoida.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se periytyvää.
Ota selvää, voiko hypätä sukupolven yli.
Moni perinnöllinen juttu voi.
Tietenkin voi, jos ja kun ap ei ole psykopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen psykopaatti, mutta lapset ovat nähdäkseni melko normaalilla empatiakyvyllä varustettuja. En itsekään ole mikään hirviö, koska olen onneksi myös laiska.
Onhan se periytyvää.
Ota selvää, voiko hypätä sukupolven yli.
Moni perinnöllinen juttu voi.