Nuorisotyöttömyys räjähtää 2014 korkeakouluhaun takia

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:24"]

Tossa uudistuksessa sanotaan kirjaimellisesti, että osa paikoista _voidaan_ varata uusille ylioppilaille, mutta  myös alanvaihtajien mahdollisuudet turvataan. Kaikki yliopistot eivät edes ole tekemässä noita kiintiöitä. Laki antaa ensi vuodesta alkaen mahdollisuuden suosia uusia ylioppilaita, mutta ei pakota tekemään niin. Siinä on ero. 

[/quote]

Mutta yliopisto/korkeakoulu saa rahoituksensa sen mukaan, paljonko siellä on "uusia aloittajia" eli jos kiintiö uusille on pieni => ei tule valtiolta rahaa.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:24"]

Miten olisi opiskelun jälkeinen pakkotyövelvoite? Tutkinnon jälkeen tai vaikkapa viiden vuoden opiskelun jälkeen ihminen olisi pakotettu työskentelemään seuraavat pari vuotta, jotta saisi oikeuden opiskella takaisin. Jutta ja Jyrki, saa käyttää!

[/quote]

Ilmaiseksiko?
Kyllä me kaikki valmistuneet tekisimme töitä ihan vapaaehtoisesti, kun vaan onnistuisimme saamaan jotain. Mutta kuulemma pyritään nostamaan eläkeikää.

Niin, palkkaa tietenkin myös työstämme haluaisimme, kun opiskelu on kuitenkin sijoitus.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:50"]

Uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku toteutuu syksystä 2014 alkaen. Tämän jälkeen yhteishaussa voivat hakea vain ne, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa tai ottaneet opiskelupaikkaa vastaan kevään 2014 jälkeen.

Lisäksi muutettiin opintotukijärjestelmää: tukikuukausien määrää laskettiin, opintotukea saa jatkossa 5 opiskeluvuodelta. Lisäksi jos valmistuu määräajassa, saa anteeksi 30% ottamistaan opintolainoista. 

Jatkossa nuoren ei siis missään tapauksessa kannata ottaa vastaan mitä tahansa opiskelupaikkaa, vaan olla ennemmin työttömänä, jos ei pääse 1. hakuvaihtoehtoonsa.

Nuorisotyöttömyys sekä peräkammarin poikien ja tyttöjen määrä tulee räjähtämään käsiin!

Kannattaa myös kertoa omille nuorilleen, ettei kannata ottaa vastaan mitään opiskelupaikkaa ennen kuin on varma siitä, mitä haluaa opiskella.

Aiemmin joku viestinnän opiskelusta haaveileva saattoi opiskella ensin vuoden suomen kieltä tai lääkiksestä haaveileva kemiaa. Jatkossa tätä ei kannata tehdä, jos ei 1. hakuvaihtoehtoon pääse. 

Onko tässä uudistuksessa mitään järkeä? Nämä välivuotta pitävät nuoret ovat kuitenkin oikeutettuja työttömyys-, asumis- ja toimeentulotukeen, jotka ovat kaiken lisäksi isommat kuin opintotuki.

[/quote]

Paitsi että tuet ovat täysin minimaallisia. Heillä on myös pakko ottaa työ vastaan jos sitä hänelle tarjotaan. Tuo on aivan oikea päätös. Yhteiskunta ei tarvitse koulutusvaihtajia. Koulutuspaikat pitää antaa niille jotka oikeasti haluavat opiskella sitä alaa

Mutta se on oikeesti ihan perseestä, että jotkut hakee opiskelemaan ja jättää kesken heti, näin ei sellainen saa paikkaa joka sen ois oikeesti halunnut. Enkä minä ainakaan halua maksamillani verorahoilla tukea ikuisesti opiskelevaa lähäriä, se koulutus nyt kun ei oikeesti kestä mitenkään yli 3 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:16"]

Mielestäni tässä ei ole ollenkaan otettu huomioon sitäkään, että nuoret aikuistuvat ainakin 24-vuotiaiksi, eivät heidän ammattihaaveensa useinkaan ole kovin selviä vielä 18-19 vuoden iässä. Kaikilla ei edes ole palavaa intohimoa tietylle alalle. Jos nuori ohjataan "putkeen" kovin aikaisin, saattaa seurauksena olla inhimillinen katastrofi, jonka seurauksia korjataan pitkään. Tietty itsensä etsiskely, joka kuuluu nuoruuteen, koitetaan nyt kitkeä kokonaan pois. Tuloksena loppuunpalaneita keski-ikäisiä.

Käykö tässä samalla niin, että nämä nuoret putoavat samalla kaikkien tukien ulottumattomiin, sillä nuorisotakuu ymmärtääkseni sisältää velvoitteen hakeutua koulutukseen? Jos tämän velvoitteen laiminlyö, saattaa kai menettää työttömyyskorvauksenkin. Käytännössä siis vanhemmat joutuvat elättämään nuorensa entistä pidempään, jos mitään työpaikkaa ei irtoa. Isojen kaupunkien ulkopuolella tämä voi olla ihan oikea ongelma.

Toinen seuraus, joka uudistuksella voi olla, että nuoret yrittävät entistä enemmän rynniä isoihin yliopistoihin ja opiskelevat mahdollisimman laajan tutkinnon, jotta saisivat ilman erillistä pyrkimistä sisällytettyä opintoihinsa myös toisen tutkinnon osia. Arvaukseni on, että tätä opiskeluoikeuden laajuutta aletaan suitsia seuraavaksi. Ei käy nuoria kateeksi!

[/quote]

Monissa muissa maissa jokainen joutuu itse maksamaan koulutuksensa. Se olisi oikein. Järjetöntä tämä vastuuttomuus missä vaan halutaan kaikkea eikä kanneta sitä vastuuta. Korkeakoulutus on todella kallista. Yhteiskunnalla ei ole varaa kouluttaa ihmisiä jotka eivät sitten menekkään alalle. 

Itse hain alaani niinkin pitkään kuin 26-vuotiaaksi asti. Pääsin sisään toisella yrittämällä. Tätä odotellessa olen lukenut itselleni ylioppilastutkinnon ja toisen asteen koulutuksen, joka olennaisesti liittyy alaani. Sen jälkeen olen opiskellut kahdessa alaani liittyvässä korkeakoulussa, mutta en ole voinut lukea hyväksi aikaisempia korkeakouluopintoja tämänhetkiseen opiskelupaikkaan. Opiskelen siis Sibelius-Akatemialla, olisi sääli jos en olisi voinut tulla opiskelemaan nykyiseen oppilaitokseeni koska en tiennyt vielä 19-vuotiaana mitä haluan tehdä elämälläni. Ei minulla sitäpaitsi olisi todellakaan riittänyt pohjataidot Siballe vielä tuon ikäisenä. 

[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:12"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:24"]

Miten olisi opiskelun jälkeinen pakkotyövelvoite? Tutkinnon jälkeen tai vaikkapa viiden vuoden opiskelun jälkeen ihminen olisi pakotettu työskentelemään seuraavat pari vuotta, jotta saisi oikeuden opiskella takaisin. Jutta ja Jyrki, saa käyttää!

[/quote]

Ilmaiseksiko?
Kyllä me kaikki valmistuneet tekisimme töitä ihan vapaaehtoisesti, kun vaan onnistuisimme saamaan jotain. Mutta kuulemma pyritään nostamaan eläkeikää.

Niin, palkkaa tietenkin myös työstämme haluaisimme, kun opiskelu on kuitenkin sijoitus.

[/quote]

Sijoitus? Montako tonnia olet maksanut koulutuksestasi? Suurin syy siihen miksi korkeakoulusta valmistuneet eivät saa töitä on naurettavat palkka vaatimukset ja työstä kieltäytyminen. Töitä kyllä saa, mutta kun ei kelpaa

[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 11:43"]

KOko ketju on ihan paskaa. On totta, että korkeakoulujen YHTEISHAKUUN suunnitellaan sellaista rajoitusta, että vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat voivat siinä hakea. Tämän lisäksi korkeakouluihin on kuitenkin noin neljä muuta toimivaa väylää, joiden paikkoja lisätään kokoajan. Näitä ovat esimerkiksi avoimen väylä ja täydennyskoulutusväylä. Käytännössä niitä pitkin on jo parivuotta ollut helpompi saada toinen tutkinto kuin pääsykokeita myöten sisään yrittämällä.

[/quote]

Paitsi että ne muut väylät ollaan supistamassa muutamaan opiskelijapaikkaan/vuosi ja tilalle tulee ulkomaalaiskiintiöt. Käytännössä alanvaihto onnistuu vain silloin, kun osaa pääsykokeissa ainoana koko materiaalin ulkoa.

Voiko joku vääntää tyhmälle rautalangasta!?!? Eli pääsin opiskelemaan kemiaa vuonna 2012 ja en ole paljoa siellä viihtynyt, mutta kirjoilla kuitenkin (lähinnä pätkätöitä tehnyt). Aikomuksenani on 2015 hakea lääkikseen. KYSYMYS kuuluukin: kannattaako mun edelleen olla kirjoilla yo:ssa vai keskeyttää opinnot ja sitten hakea lääkikseen??? Kiitoksia jos joku jaksaa selittää tän mulle....

[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:57"]

Voiko joku vääntää tyhmälle rautalangasta!?!? Eli pääsin opiskelemaan kemiaa vuonna 2012 ja en ole paljoa siellä viihtynyt, mutta kirjoilla kuitenkin (lähinnä pätkätöitä tehnyt). Aikomuksenani on 2015 hakea lääkikseen. KYSYMYS kuuluukin: kannattaako mun edelleen olla kirjoilla yo:ssa vai keskeyttää opinnot ja sitten hakea lääkikseen??? Kiitoksia jos joku jaksaa selittää tän mulle....

[/quote]

Sillä, että sinulla on jo opiskelupaikka, ei ole periaatteessa väliä tuon korkeakouluhaun uudistuksen kanssa. Mikäli haet lääkikseen niin olit hakiessasi läsnäoleva tai et, niin sinulla on jo vastaanotettuna yksi korkeakoulupaikka. Eli ei ole väliä keskeytätkö kemian opintosi ennen lääkikseen hakua tai opiskelupaikan saadessasi. 

[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:16"]

Mielestäni tässä ei ole ollenkaan otettu huomioon sitäkään, että nuoret aikuistuvat ainakin 24-vuotiaiksi, eivät heidän ammattihaaveensa useinkaan ole kovin selviä vielä 18-19 vuoden iässä. Kaikilla ei edes ole palavaa intohimoa tietylle alalle. Jos nuori ohjataan "putkeen" kovin aikaisin, saattaa seurauksena olla inhimillinen katastrofi, jonka seurauksia korjataan pitkään. Tietty itsensä etsiskely, joka kuuluu nuoruuteen, koitetaan nyt kitkeä kokonaan pois. Tuloksena loppuunpalaneita keski-ikäisiä.

Käykö tässä samalla niin, että nämä nuoret putoavat samalla kaikkien tukien ulottumattomiin, sillä nuorisotakuu ymmärtääkseni sisältää velvoitteen hakeutua koulutukseen? Jos tämän velvoitteen laiminlyö, saattaa kai menettää työttömyyskorvauksenkin. Käytännössä siis vanhemmat joutuvat elättämään nuorensa entistä pidempään, jos mitään työpaikkaa ei irtoa. Isojen kaupunkien ulkopuolella tämä voi olla ihan oikea ongelma.

Toinen seuraus, joka uudistuksella voi olla, että nuoret yrittävät entistä enemmän rynniä isoihin yliopistoihin ja opiskelevat mahdollisimman laajan tutkinnon, jotta saisivat ilman erillistä pyrkimistä sisällytettyä opintoihinsa myös toisen tutkinnon osia. Arvaukseni on, että tätä opiskeluoikeuden laajuutta aletaan suitsia seuraavaksi. Ei käy nuoria kateeksi!

[/quote]

Monissa muissa maissa jokainen joutuu itse maksamaan koulutuksensa. Se olisi oikein. Järjetöntä tämä vastuuttomuus missä vaan halutaan kaikkea eikä kanneta sitä vastuuta. Korkeakoulutus on todella kallista. Yhteiskunnalla ei ole varaa kouluttaa ihmisiä jotka eivät sitten menekkään alalle. 

[/quote]

Monissa muissa maissa myös korkeakoulutus takaa oikeasti korkeat tulot. Suomessa yliopistokoulutetut ovat lähinnä keskituloisia tai sitten hieman paremmin tienaavia. Ja tietysti Suomessa keskituloistakin rankaistaan yhdellä maailman korkeimmista veroasteista. 

Kyllä korkeasti koulutetut ovat verojen maksun muodossa ilmaisen koulutuksensa ansainneet. Mikäli korkeakoulutus tulisi maksulliseksi Suomessa, se johtaisi siihen, että yhä useampi nuori akateeminen osaava työvoima valuisi ulkomaille parempien tulojen perässä, joko jo opiskeluvaiheessa tai sitten valmistumisen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:26"] [quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 12:50"] Uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku toteutuu syksystä 2014 alkaen. Tämän jälkeen yhteishaussa voivat hakea vain ne, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa tai ottaneet opiskelupaikkaa vastaan kevään 2014 jälkeen. Lisäksi muutettiin opintotukijärjestelmää: tukikuukausien määrää laskettiin, opintotukea saa jatkossa 5 opiskeluvuodelta. Lisäksi jos valmistuu määräajassa, saa anteeksi 30% ottamistaan opintolainoista. Jatkossa nuoren ei siis missään tapauksessa kannata ottaa vastaan mitä tahansa opiskelupaikkaa, vaan olla ennemmin työttömänä, jos ei pääse 1. hakuvaihtoehtoonsa. Nuorisotyöttömyys sekä peräkammarin poikien ja tyttöjen määrä tulee räjähtämään käsiin! Kannattaa myös kertoa omille nuorilleen, ettei kannata ottaa vastaan mitään opiskelupaikkaa ennen kuin on varma siitä, mitä haluaa opiskella. Aiemmin joku viestinnän opiskelusta haaveileva saattoi opiskella ensin vuoden suomen kieltä tai lääkiksestä haaveileva kemiaa. Jatkossa tätä ei kannata tehdä, jos ei 1. hakuvaihtoehtoon pääse. Onko tässä uudistuksessa mitään järkeä? Nämä välivuotta pitävät nuoret ovat kuitenkin oikeutettuja työttömyys-, asumis- ja toimeentulotukeen, jotka ovat kaiken lisäksi isommat kuin opintotuki. [/quote]

Paitsi että tuet ovat täysin minimaallisia. Heillä on myös pakko ottaa työ vastaan jos sitä hänelle tarjotaan. Tuo on aivan oikea päätös. Yhteiskunta ei tarvitse koulutusvaihtajia. Koulutuspaikat pitää antaa niille jotka oikeasti haluavat opiskella sitä alaa [/quote]

Fasismia harrastat. Koulutuslinjan vaihto on pakko sallia inhimillisistä ja myös taloudellisista syistä, jotka on täälläkin esitetty. Miksi et niitä käsitä?

Jos nuoriso ei uskalla hakeutua koulutukseen, koska ei vielä tiedä mitä haluaa opiskella eikä vaihtomahdollisuutta reaalisesti ole, valmistumisikä ei ainakaan laske. Jos joutuu valmistumaan sopimattomalle alalle, kärsii ihminen, perhe, suku ja työpaikka. Vastaavasti joku toinen jää paitsi sitä itselleen sopivampaa alaa, koska tämä väärälle alalle joutunut vei hänen paikkansa.

Eräille aloille lahjakkaimmat hakijat löytyvät nimenomaan vaihtajista - jos heitä ei tule, taso kärsii. Jos amerikkalaisessa yliopistojärjestelmässä on mahdollista vaihtaa ainetta melkoisen vapaasti maisteritutkintovaiheessa, sitä voitaisiin kai kokeilla täälläkin, jos ei aiempaa vaihtamista haluta mahdollistaa. Mutta suomalainen mentaliteetti on aina pyrkinyt vastakkaiseen suuntaan, ja nyt aletaan olla perusoikeuksien vastaisella ristiretkellä jo vähintään puolivälissä. Ihmisellä ei ole enää mahdollisuutta valita ammattiaan, jos lopullinen valinta pitää tehdä iässä, jossa se perustuu arvailuun.

Jos olisin tuore ylioppilas, lähtisin ulkomaille ottamaan selvää, kuka olen, mitä haluan elämältä, ja mitkä ovat vaihtoehdot. Olisi aika iso riski, että jäisin sille tielleni ja maksaisin veroni sitten sinne myös. Minusta olisi siis kasvattimaalleni pelkästään kuluja.

Aristoteleen mielestä alle kolmikymppiselle oli turha opettaa valtio-oppia ollenkaan, kun käsityskykyä ei vielä riitä. Meillä on moninkertaisesta elinajanodotteesta huolimatta katsottu, ettei sellaiseen odotteluun ole varaa, vaikka kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten oli. Jostain syystä on alettu politiikassakin suosia broilerikasvatusta, ja nämä tipuset haluavat kasvattaa joka alan täyteen itsensä kopioita luomalla mahdollisimman kapean putkitutkintokoneen.

Nelikymppisinä ollaankin sitten valmista kauraa. Terveiset vaan Jyrkille ja Jutalle - saatte kohta satojatuhansia seuraajia. Kiva sitten järjestää uranvaihtokoulutusta paljon kalliimmalla hinnalla keski-iässä, ja epävarmoin tuloksin, kun koulutettavat ovat katkeria, masentuneita ja loppuunpalaneita.