Lue keskustelun säännöt.
Nuorisotyöttömyys räjähtää 2014 korkeakouluhaun takia
20.09.2013 |
Uusi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku toteutuu syksystä 2014 alkaen. Tämän jälkeen yhteishaussa voivat hakea vain ne, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa tai ottaneet opiskelupaikkaa vastaan kevään 2014 jälkeen.
Lisäksi muutettiin opintotukijärjestelmää: tukikuukausien määrää laskettiin, opintotukea saa jatkossa 5 opiskeluvuodelta. Lisäksi jos valmistuu määräajassa, saa anteeksi 30% ottamistaan opintolainoista.
Jatkossa nuoren ei siis missään tapauksessa kannata ottaa vastaan mitä tahansa opiskelupaikkaa, vaan olla ennemmin työttömänä, jos ei pääse 1. hakuvaihtoehtoonsa.
Nuorisotyöttömyys sekä peräkammarin poikien ja tyttöjen määrä tulee räjähtämään käsiin!
Kannattaa myös kertoa omille nuorilleen, ettei kannata ottaa vastaan mitään opiskelupaikkaa ennen kuin on varma siitä, mitä haluaa opiskella.
Aiemmin joku viestinnän opiskelusta haaveileva saattoi opiskella ensin vuoden suomen kieltä tai lääkiksestä haaveileva kemiaa. Jatkossa tätä ei kannata tehdä, jos ei 1. hakuvaihtoehtoon pääse.
Onko tässä uudistuksessa mitään järkeä? Nämä välivuotta pitävät nuoret ovat kuitenkin oikeutettuja työttömyys-, asumis- ja toimeentulotukeen, jotka ovat kaiken lisäksi isommat kuin opintotuki.
Kommentit (72)
Olen hakemassa ensi keväänä yliopistoon. Opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa ja olisin valmistunut tänä syksynä.
Jos en pääse yliopistoon vielä ensi keväänä, haen uudestaan 2015. Jos minulla on silloin tämä AMK-tutkinto suoritettu, en voikaan enää hakea normaalissa yhteishaussa.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on ottanut paikan vastaan 2014 tai sen jälkeen.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota myöskään sellaista henkilöä, joska on joskus siis esim. 2013 tai 1995 suorittanut tutkinnon.
Tästä syystä en aiokaan valmistua vielä vaan jätän tutkinnon roikkumaan vähintään ensi syksyyn asti. Jos en ensi keväänä saa opiskelupaikkaa yliopistosta, AMK-tutkintoni jää roikkumaan ainakin kahdeksi vuodeksi :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kun nuoriso tuppaa olemaan sellaista, että itsetuntemus ei ole ihan parhaalla tasolla (minunkin tuntemistani ihmisistä 90 % on vaihtanut alaa ihan jo kolmekymppisenä), ja tämä tuskin tulee jatkossakaan muuttumaan mutta sitten sitä ollaan kai 50 vuotta töissä alalla jota inhoaa..
"Olen hakemassa ensi keväänä yliopistoon. Opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa ja olisin valmistunut tänä syksynä.
Jos en pääse yliopistoon vielä ensi keväänä, haen uudestaan 2015. Jos minulla on silloin tämä AMK-tutkinto suoritettu, en voikaan enää hakea normaalissa yhteishaussa.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on ottanut paikan vastaan 2014 tai sen jälkeen.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota myöskään sellaista henkilöä, joska on joskus siis esim. 2013 tai 1995 suorittanut tutkinnon.
Tästä syystä en aiokaan valmistua vielä vaan jätän tutkinnon roikkumaan vähintään ensi syksyyn asti. Jos en ensi keväänä saa opiskelupaikkaa yliopistosta, AMK-tutkintoni jää roikkumaan ainakin kahdeksi vuodeksi :/"
Ymmärrän periatteessa pointtisi, MUTTA kannattaa nyt ensin ainakin selvittää, minkälaisia mahdolliset kiintiöt hakemassasi paikassa tulevat olemaan. Vaikka kiintiö saattaisi olla hieman vaikeutettu verrattuna niihin hakijoihin, joilla ei mitään paikkaa entuudestaan ole, kyllä varmasti sisään pääsee kovalla motivaatiolla ja hyvällä valmistumisella pääsykokeeseen. Voihan käydä niinkin, että jo opiskelupaikan omaavien kiintiöön ei olekaan niin paljon tunkua, jos moni näkee kiintiön niin negatiivisena asiana.
Että ärsyttää tällainen ihmisten elämällä pelleily! Opiskeluaika on pitkä aika elämästä varsinkin jos sen joutuu viettämään väärää alaa opiskellen. Myös työura kestää monta vuotta ihmisten elämästä ja näyttää siltä että moni joutuu viettämään sen väärissä hommissa eduskunnan typerän pelleilyn takia. Sanompa vaan, että tuskin olisivat tällaista muutosta tehneet mikäli itse olisivat hakijan tai opiskelijan asemassa.
41 on oikeassa. Koulutusnetin mukaan viime vuonna yhteishaussa haki nuorisoasteelle 5000 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensi keväänä hakijamäärät varmasti vielä kasvavat, kun tieto siitä, kun irtisanottujen ja alanvaihtajien kesken leviää tietoa että on tavallaan viimeinen mahdollisuus hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 17:22"]
Ymmärrän periatteessa pointtisi, MUTTA kannattaa nyt ensin ainakin selvittää, minkälaisia mahdolliset kiintiöt hakemassasi paikassa tulevat olemaan.
[/quote]
Niin, juuri sitä itse asiassa tässä teen :) En siis ota tutkintoa ulos ennen kuin tiedän, millainen tuo uusi hakujärjestelmä tulee olemaan. Toistaiseksihan siitä ei ole juuri mitään tietoa.
Nykytilanne on todella hankala sekä korkeakouluopiskelijoille että ihan lukiolaisillekin. Tällä hetkellä kaikkien on vaikeaa varautua tuleviin pääsykokeisiin. Nyt lukiossa olevat eivät tiedä, miten ylioppilaskirjoitukset ja korkeakouluhaku muuttuu seuraavien 2-4 vuoden aikana.
Mitä aineita kannattaa kirjoittaa? Kannattako mennä korottamaan arvosanojaan tai täydentämään uusilla kirjoitusaineilla?
Lukion opintosuunnitelma ja koko yliopiston tutkintorakenne muuttui 2005. Pakkoruotsi yo-kokeissa poistui. Yo-tutkinnon ainereaalikoe tuli 2006. Matematiikan ja äidinkielen kokeet muuttuivat 2007.
Ensi keväänä muuttuu YO-kokeiden pisteytys jollakin tavalla, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millainen tämä muutos tulee olemaan.
2016 mennessä tehdään ilmeisesti isoja uudistuksia yo-tutkintoon. Ehkä tulee pakollinen lopputyö tai yleissivistystä mittaava koe?
Samaan aikaan ammattikorkeakouluista ja yliopistoista on kokonaan lopetettu joitakin tutkinto-ohjelmia tai yhdistetty niitä ja hakuvaatimuksia on muutettu.
Aika vaikeaa tässä on kenenkään tehdä järkeviä ratkaisuja opiskelujensa suhteen, kun jatkuvasti tehdään muutoksia, joista ei saa edes riittävästi tietoa.
Huono esimerkki kirjoittaa:
Tulen taloudellisesti köyhästä perheestä, äitini oli yksinhuoltaja ja käynyt aikanaan vaan ammattiopiston. Sukulaisissa ei myöskään montaa akateemista ihmistä. Alakoulusta alkaen halusin opettajaksi ja kaikki muut ympärilläni olivat sitä mieltä, että sovellun siihen hommaan täydellisesti. Hain lukion jälkeen opettajankoulutukseen, mutta en päässyt sisälle (kirjallisen kokeen pisteet eivät ihan riittäneet). Ajattelin, että haen seuraavana vuonna uudestaan. Kuinka ollakaan syksyn yhteyshaussa oli pakko hakea myös ammattikorkeakouluihin. Minua alkoi pelottamaan, että pääsenköhän okl:ään vielä seuraaavanakaan vuonna. Luin kirjat tosissani ja kirjallinen meni hyvin. Haastatteluun mennessäni mietin, että sanonko heille, että haen tänne vain siksi että pakko. En kuitenkaan sanonut, koska halusin tietää pääsenkö sisälle ja saada lisää miettimisaikaa siihen onko minusta oikeasti opettajaksi vai olisiko amk koulutus kuitenkin niin kiinnosta, että kävisin sen loppuun. Pääsin sisälle ja päätin mennä vuodeksi katsomaan, onko amk:n ala minua varten. Koulu sujui hyvin, mutta mietin koko ajan sitä onko minusta opettajaksi. Ja haenko okl:ään uudelleen. Juttelin asioista lähelläni olevien ihmisten kanssa (perhe, ystävät, opinto-ohjaajat jne) ja kaikki tsemppasivat minua tekemään amk tutkinnon loppuun. Pitivät hulluna jos aloin edes ehdottaakaan, että jätän koulutuksen kesken. Kävin sitten koulun loppuun ja työskentelin alalla n. 10 vuotta. Kävin okl:ään hyväksi luettavia opintoja avoimessa töiden ohessa ja tulin siihen tulokseen, että haen opettajaksi. Sain siis siellä käsiteltyä sen onko minusta opettajaksi ja sain käytyä omat "kipupisteeni" läpi: kyllä on.
Juuri tuon tulevan hakuuutoksen pelon vuoksi hain okl:ään nyt 30 vuotiaana ja pääsin sisään. Jätin entisen työni/alani, koska henkilökohtaiset arvoni ja persoonani sopivat paremmin lasten kanssa työskentelyyn kuin talouden edistämiseen ja katteiden miettimiseen.
Minua ärsyttää edelleen aivan suunnattomasti tuo nuorten pakko hakea jonnekin! Vaikka opettajuus oli unelmani jo pienenä, minulle teki hyvää tehdä muuta nuo vuodet, miettiä mitä haluan elämältäni ja saada identiteettini, jota kuinkin "valmiiksi". Säälien katson noita parikymppisiä opiskelijatovereitani, joilla ei riitä intoa opiskella lapsen kehitysvaiheita ym juttuja, vaan haluavat vaan opettaa. Eivät siis näe sitä kasvatuksellista puolta ollenkaan hommassa. Itselleni se taas nousi tärkeimmäksi vuosien/oman lapsen myötä. Kaikki tuntuu kiinnostavammalta kuin mitä olisi parikymppisenä tuntunut!
Vanhemmat:
ottakaa tosiaan huomioon, että jos lapsi kieltäytyy vastaanottamasta paikka, joka hänelle on siis myönnetty, seuraa siitä karensseja.
Sen vuoksi pakollisissa pääsykokeissa on parempi sanoa, en halua tänne, jolloin ei tule valituksi.
Noiden opintotuki ym muutosten vuoksi ei kannata ottaa vastaan paikkaa, jonne ei oikeasti halua (oma kokemukseni)...
Kuunnelkaa lastanne ja tukekaa häntä! Omalla kohdallani esim. minua pelotti yliopisto-opiskelu (silloin parikymppisenä), koska minulla ei ollut lähipiirissä ihmistä, jolla olisi siitä kokemusta, tai joka olisi minulle sanonut, että kyllä sinä siitä selviät! Vasta tuon amk-tutkinnon jälkeen aloin luottaa itseeni ja omiin opiskelukykyihini.
Ikävä systeemi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 13:16"]
Mielestäni tässä ei ole ollenkaan otettu huomioon sitäkään, että nuoret aikuistuvat ainakin 24-vuotiaiksi, eivät heidän ammattihaaveensa useinkaan ole kovin selviä vielä 18-19 vuoden iässä. Kaikilla ei edes ole palavaa intohimoa tietylle alalle. Jos nuori ohjataan "putkeen" kovin aikaisin, saattaa seurauksena olla inhimillinen katastrofi, jonka seurauksia korjataan pitkään. Tietty itsensä etsiskely, joka kuuluu nuoruuteen, koitetaan nyt kitkeä kokonaan pois. Tuloksena loppuunpalaneita keski-ikäisiä.
Käykö tässä samalla niin, että nämä nuoret putoavat samalla kaikkien tukien ulottumattomiin, sillä nuorisotakuu ymmärtääkseni sisältää velvoitteen hakeutua koulutukseen? Jos tämän velvoitteen laiminlyö, saattaa kai menettää työttömyyskorvauksenkin. Käytännössä siis vanhemmat joutuvat elättämään nuorensa entistä pidempään, jos mitään työpaikkaa ei irtoa. Isojen kaupunkien ulkopuolella tämä voi olla ihan oikea ongelma.
Toinen seuraus, joka uudistuksella voi olla, että nuoret yrittävät entistä enemmän rynniä isoihin yliopistoihin ja opiskelevat mahdollisimman laajan tutkinnon, jotta saisivat ilman erillistä pyrkimistä sisällytettyä opintoihinsa myös toisen tutkinnon osia. Arvaukseni on, että tätä opiskeluoikeuden laajuutta aletaan suitsia seuraavaksi. Ei käy nuoria kateeksi!
[/quote]
Opiskeluoikeuden laajuus kapautuu käytännössä sillä, että opintotukea saat vain 5 vuodelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kaikkea nyt uudistetaan... Niin eikö voitaisi uudistaa tuota vaalijärjestelmääkin? Jos on kerran ollut eduskunnassa 4 vuotta, ei voi enää hakea uudestaan sellaisten kiintiössä, jotka ei ole eduskunnassa vielä olleet. Näille eduskunnassa 4 vuotta suurta palkkaa ja kohtuuttomia etuisuuksia nauttineille voisi olla sitten oma kiintiö, jonka kautta olisi vaikeampi päästä uudelleen eduskuntaan nauttimaan isoa palkkaa ja painamaan poissa-nappia.
Tämä olisi hyvä uudistus. Poliitikot pysyisi jyvällä tavallisen ihmisen elämästä, kun olisi pakko tehdä jotain oikeitakin töitä. Ja takaisi vaihtuvuuden eduskunnassa.
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 17:16"]
Olen hakemassa ensi keväänä yliopistoon. Opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa ja olisin valmistunut tänä syksynä.
Jos en pääse yliopistoon vielä ensi keväänä, haen uudestaan 2015. Jos minulla on silloin tämä AMK-tutkinto suoritettu, en voikaan enää hakea normaalissa yhteishaussa.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on ottanut paikan vastaan 2014 tai sen jälkeen.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota myöskään sellaista henkilöä, joska on joskus siis esim. 2013 tai 1995 suorittanut tutkinnon.
Tästä syystä en aiokaan valmistua vielä vaan jätän tutkinnon roikkumaan vähintään ensi syksyyn asti. Jos en ensi keväänä saa opiskelupaikkaa yliopistosta, AMK-tutkintoni jää roikkumaan ainakin kahdeksi vuodeksi :/
[/quote]
Onko tosi, että voisit uudessa systeemissä hakea yliopistoon, vaikka sinulla on jo yksi korkeakouluopiskelupaikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 17:16"]
Olen hakemassa ensi keväänä yliopistoon. Opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa ja olisin valmistunut tänä syksynä.
Jos en pääse yliopistoon vielä ensi keväänä, haen uudestaan 2015. Jos minulla on silloin tämä AMK-tutkinto suoritettu, en voikaan enää hakea normaalissa yhteishaussa.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on ottanut paikan vastaan 2014 tai sen jälkeen.
1. opintopaikkaa hakevaksi ei katsota myöskään sellaista henkilöä, joska on joskus siis esim. 2013 tai 1995 suorittanut tutkinnon.
Tästä syystä en aiokaan valmistua vielä vaan jätän tutkinnon roikkumaan vähintään ensi syksyyn asti. Jos en ensi keväänä saa opiskelupaikkaa yliopistosta, AMK-tutkintoni jää roikkumaan ainakin kahdeksi vuodeksi :/
[/quote]
Onko tosi, että voisit uudessa systeemissä hakea yliopistoon, vaikka sinulla on jo yksi korkeakouluopiskelupaikka?
[/quote]
Jos korkeakoulupaikka on otettu vastaan aiemmin kuin vuonna 2014, niin voi hakea normaalisti yhteishaussa edellyttäen, että opinnot ovat kesken. Jos tutkinto on suoritettu valmiiksi, joutuu hakemaan erilliskiintiössä.
Jos taas paikka on otettu vastaan 2014 tai sen jälkeen, joutuu hakemaan erilliskiintiössä riippumatta siitä, onko tutkintoa suoritettu vai ei.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="03.06.2014 klo 12:57"]
Voiko joku vääntää tyhmälle rautalangasta!?!? Eli pääsin opiskelemaan kemiaa vuonna 2012 ja en ole paljoa siellä viihtynyt, mutta kirjoilla kuitenkin (lähinnä pätkätöitä tehnyt). Aikomuksenani on 2015 hakea lääkikseen. KYSYMYS kuuluukin: kannattaako mun edelleen olla kirjoilla yo:ssa vai keskeyttää opinnot ja sitten hakea lääkikseen??? Kiitoksia jos joku jaksaa selittää tän mulle....
[/quote]
Sillä, että sinulla on jo opiskelupaikka, ei ole periaatteessa väliä tuon korkeakouluhaun uudistuksen kanssa. Mikäli haet lääkikseen niin olit hakiessasi läsnäoleva tai et, niin sinulla on jo vastaanotettuna yksi korkeakoulupaikka. Eli ei ole väliä keskeytätkö kemian opintosi ennen lääkikseen hakua tai opiskelupaikan saadessasi.
[/quote]
Okei kiitos selvennyksestä!;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusia ylioppilaita pitää ehdottomasti suosia eli heillä etuoikeus päästä opiskelemaan ja toisessa karsinassa ne joilla on jo koulutus tai opiskelevat parhaillaan. Onko tämä se uudistus. En ole niin perehtynyt. Poika ens vuonna yrittää yliopistoon, en tiedä minne mutta lukio menee loistavasti, yksi kasi vaan.
Minäkin olen miettinyt tätä samaa, ja ihmetellyt ettei tästä asiasta uutisoida enemmän.
Tässä ei kyllä ole mitään järkeä! :(
Lisäksi kun useampi nuori jää kotiin odottelemaan pääsyä haluamalleen alalle, voikin olla että huomaa miten mukavasti Kelan/sossun rahoilla elää eikä edes tahdo lähteä opiskelemaan jatkossa. Jos sisäänpääsy on hankalaa muutenkin, niin...
Ihan naurettavia uudistuksia. En tajua miksi koulutusjärjestelmää ja opintotukea pitää muokata koko ajan. Etenkin kun opintoaikojen rajaaminenkaan ei auttanut nopeuttamaan valmistumista. Käyttäisivät energiaa työttömien töihin saamiseksi välillä.
on siellä muutakin tarjontaa eli muu kuin yhteishaku.
opintotukimahdollisuus on myös muille kunhan opintopistemäärä täyttyy ja samoin tuo 30% verohelpotuksia ajoissa valmistuneille.
koulussa työskennelleenä voin sanoa että tämä pistää niihin reppanoihin vähän vauhtia. ne ketkä oikeasti opiskelee ja suorittaa tämä ei ole mikään ongelma. ne ketkä lusmuaa ja istuu krapulassa tunnilla saavat mitä tilaavatkin.
Uudistuksen aikataulun kanssa on myös ollut ihme sähläystä. Alunperinhän sen piti tulla jo kevään 2014 yhteishakuun voimaan. Sen takia tämän vuoden kevään (2013) yhteishaussa haki huomattavasti enemmän porukkaa kuin vaikka vuonna 2012 - esim. kaveripiiristä usea sellainen, jolla on jo ollut joku opiskelupaikka mutta on miettinyt toista alaa rinnakkain, haki nyt keväällä opiskelemaan toiseen paikkaan, koska tämän vuoden kevään piti olla viimeinen kevät, jolloin tuollaisille hakijoille hakeminen on "helpompaa" verrattuna tulevaan. Ihme sähläystä! Opiskelu on kuitenkin iso osa ihmisen elämää ja kyllä noi uudistuksetkin hakemiseen vaikuttaa ja paljon. Toisaalta kyllä olen itse tyytyväinen, että olen jo muutaman kerran hakenut oikikseen ja vaikka en ole päässyt, en ole ottanut varavaihtoehtoakaan vastaan, kun ei yksinkertaisesti ole kiinnostanut. Töitä olen tehnyt koko lukionjälkeisen ajan enkä missään vaiheessa ole nostanut mitään tukia yhtään mistään. Sitähän kukaan ei tiedä, miten kiintiöt missäkin koulussa määrittyvät. Esimerkiksi juuri oikiksessa ylioppilastodistuksen perusteella määräytyvät lähtöpisteetkin ovat ihan olemattoman pienessä merkityksessä verrattuna vaikkapa lääkikseen, jonne hakiessa hyvistä papereista on huomattavakin etu.