Miehen ajatusmaailma, normaaliko?
Nyt on pakko kääntyä teidän puoleen, koska oma ymmärrys ei enään riitä. Olen seurustellut mieheni kanssa kohta parisen vuotta, ja koko aika on ollut aika vuoristorataa. Uusin riita joka eilen saatiin aikaan tuli nukkumis kysymyksistä. Miehen mielestä pitäisi aina mennä nukkumaan samaan, huolimatta siitä miten paljon toista väsyttää. Totesin tähän että eikö se ole epäreilua sitä kohtaan, joka haluaa jo nukkumaan, toinen voi tulla perässä. Se ei ole kuulemma yhdessä nukkumista.
Toinen asia yhteinen peitto. Itse ehkä tarvitsisin oman peiton, mutta mies ei halua luopua tuplapeiton alla nukkumisesta. Jos nämä kaksi asiaa poistetaan parisuhteesta, kuten yhdessä nukkumaan meno ja sama peitto, on kuulemma sama asia kun ei edes asuisi yhdessä ! Onko vastaavia kokemuksia!? Tottakai ideaali tilanne on että mentäisiin yhdessä nukkumaan, mutta jos satun menemään aikaisin siitä seuraa vuorokauden mökötys !
Muutenkin miestä pitää pitää kuin kukkaa kämmenellä, varoa ettei vain sano takaisin liian tiukasti takaisin, tai ole huomioimatta juuri silloin kun hän sitä tahtoo.. Alkaa vähän tuntua ahdistavalta. Ja päätöksiä pitäisi tehdä koska hän asuu länsi naapurissa ja sinne muuttoa harkitsen. Vähän pitää puolustaa että tunnollinen, ahkera ja huolehtiva mies. Mutta välillä tuntuu että minä olisin suhteen mies.
Kommentteja, kokemuksia, anything!
Kommentit (35)
Miehesi on todella suora ja vähän mustavalkoinen. Olen itse samanlainen ja ylläri, minusta miehesi on ihan oikeassa. Tosin tuplapeittoa meillä ei ole käytössä, mutta ymmärrän kyllä miehesi pointin. Läheisyyttä kun ei meillä olekaan nimeksikään. Nukkumaanmenostakin ollaan tapeltu aina välillä, kun mies ei haluaisi tulla samaan aikaan nukkumaan juuri koskaan. Sitten ihmetellään kun ei ole seksiä tai sitä läheisyyttä... Juuri luin jonkun tutkimuksen jossa kerrottiin että nukkumaanmeno yhtä aikaa lisää parin onnellisuutta. Toki ei minusta sitä tarvi tehdä JOKA ilta, mutta jos pääsääntöisesti mentäisi yhdessä nukkumaan, niin se oli tosi hyvä.
Siis noinhan hän juuri ajattelee, jos ei mennä samaan aikaan "et rakasta minua". Jos en aina tee niinkuin hän haluaa " et halua nähdä tarpeeksi vaivaa eteeni, et välitä minusta"
Saako tällästä ihmistä ymmärtään mitään muuta kuin miten on koko elämänsä ajattelut 1
Ongelma ei ole siinä itse tuplapeitossa tai nukkumisessa. Vaan siinä ettei minulle anneta vaihtoehtoja. Kun mies on sanonut että se on näin, näin sen haluaa ja muuten hön voi elää vaikka yksin ja sama kun ei parisuhdetta olisikaan.
[quote author="hippiäinen" time="20.09.2013 klo 09:07"]
Siis noinhan hän juuri ajattelee, jos ei mennä samaan aikaan "et rakasta minua". Jos en aina tee niinkuin hän haluaa " et halua nähdä tarpeeksi vaivaa eteeni, et välitä minusta"
Saako tällästä ihmistä ymmärtään mitään muuta kuin miten on koko elämänsä ajattelut 1
[/quote]
Jos koko ajan odottaa ja laskee, näkeekö toinen tarpeeksi vaivaa, ei voi saada mitenkään onnellista suhdetta... Mä jättäisin tollaisen miehen.
Näin mä olen yrittänyt hänelle sanoa, että jos vaatimukset kokoajan kasvaa ja kokoajan toisen pitää yrittämällä yrittää tehdä toinen iloiseksi se alkaa ahdistaa. Mutta samat asiat tulee esiin uudestaan ja uudestaan vaikka asioista on yritetty puhua.
Enköhän itsekin tiedä mikä on oikea ratkaisu kaikesta rakkaudesta huolimatta Vaikka on ihana, huomaavainen, ja perhekeskeinen, ja kaikkea hyvää, niin nämä luonteenpirteet ja vaatimukset eivät kohtaa itseni kanssa. Ja riidat tosiaan näistä näkemyseroista paisuvat järjettömän suuriksi. huoh :(
Meillä mies halusi myös suhteen alussa nukkua tuplapeiton alla, mutta en vaan pystynyt. Vaikka olisi kuinka rakas ihminen, niin peittoa en vaan suostu jakamaan. Tein sen selväksi miehelle ja hommattiin molemmille omat peitot. Ei se läheisyyttä mihinkään ole vienyt!
Niin ja arvatenkin siis nimenomaan niin, että SINUN tulee mennä nukkumaan miehen kanssa samaan aikaan? Miksi HÄN ei voisi joustaa omassa nukkumaanmenoajassaan, jos se on nimenomaan HÄNELLE niin tärkeää?
Mutta joo, ei tuo nyt ihan normaalia ole. Kuulostaa sellaiselta tyypiltä, jonka takia ei kyllä kannata muuttaa muualle! Yleensä tuollainen vain pahenee ajan myötä ja tosiaan, jos ette vielä edes asu vakituisesti yhdessä ja vaatii tuollaisia, niin kyllä jo hälytyskellot soivat ja kovasti!
Ymmärrän sinänsä sen, jos joku tykkää käpertyä tuplapeiton alle, tai tykkää mennä nukkumaan samaan aikaan jne. Mutta niitä voi TOIVOA puolisolta, ei vaatia tuolla tavalla. Ja tuollainen käytös, että heittäytyy "uhriksi" jostain pikkujutuista, on aivan helvetin rasittavaa pitemmän päälle!
En usko että tää mun mies ymmärtää toivomisen ja vaatimisen eron. Koska jos hän toivoo, enkä tee niinkuin hän toivoo hän ei silti hyväksy mun ratkaisua vaan alkaa mököttää edellä mainituilla fraaseilla ja tavoilla. Hän sanoo antavansa minulle 100%, mutta kuitenkaan hän ei ole valmis muuttamaan tänne, eikä tekemään suurempia uhrauksia. Parisuhde ei ole oikeanlainen jos joutuu tekemään uhrauksia. Minähän teen uhrauksen jos sinne muutan. Jätän omat asiani taka-alalle ja panostan häneen ja elämään siellä. Hän sanoo ettei tarvitse muita kun perheen ja partnerin. Ja kaikki tehdään yhdessä. Olen myös tässä erimieltä. Kyllä minä tarvitsen oman tilani ja oman aikani kavereideni kanssa jotta pääsee jutustelemaan mistä tahansa.
Tottakai parisuhde laitetaan edelle, mutta itseäni en halua kadottaa.
Oon tullut kyllä siihen tulokseen, että hän on jollain tavalla läheisriippuvainen, ja tarvitsee kokoajan vakuuttelua että rakastan häntä jne jne.. Olen myös sanonut ettei kenenkään kuulu kokoajan vakuutella toista. Ja että kukaan muu kuin hän itse ei voi itsetuntoaan parantaa... paljon asiaa ja sekaisin mutta ehkä ymmärrätte :)
[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 09:07"]
Miehesi on todella suora ja vähän mustavalkoinen. Olen itse samanlainen ja ylläri, minusta miehesi on ihan oikeassa. Tosin tuplapeittoa meillä ei ole käytössä, mutta ymmärrän kyllä miehesi pointin. Läheisyyttä kun ei meillä olekaan nimeksikään. Nukkumaanmenostakin ollaan tapeltu aina välillä, kun mies ei haluaisi tulla samaan aikaan nukkumaan juuri koskaan. Sitten ihmetellään kun ei ole seksiä tai sitä läheisyyttä... Juuri luin jonkun tutkimuksen jossa kerrottiin että nukkumaanmeno yhtä aikaa lisää parin onnellisuutta. Toki ei minusta sitä tarvi tehdä JOKA ilta, mutta jos pääsääntöisesti mentäisi yhdessä nukkumaan, niin se oli tosi hyvä.
[/quote]
Oletko tosiaan sitä mieltä ettei miehesi ei saa mennä ennen sinua nukkumaan vaikka häntä väsyttäisi kuinka?
Mä en voi nukkua miesystäväni kanssa saman täkin alla enkä olla edes mm. lusikka-asennossa tai kainalossa kovinkaan pitkään, koska mun miesystäväni on tosi kuuma muhun verrattuna. Siis ihan oikeasti kuuma. Meidän ruumiin peruslämpötiloissa on lähes asteen ero.
Toisekseen menemme useinkin nukkumaan eri aikoihin siitä syystä, että hän on selkeästi aamu- ja minä iltaihminen.
Eivät nämä asiat ole suhdettamme mitenkään huonontaneet. Läheisyyttä ja seksiä on sitten silloin, kun ollaan molemmat hereillä, mihin aikaan vaan. Eivät ne liity mitenkään sänkyyn, nukkumaan menoon ja täkkiin.
Jos aiemmin iltapäivällä ei ole ollut yhteistä aikaa, ja mieheni haluaa mennä nukkumaan minua aikaisemmin, hän useinkin pyytää mut viereensä, halitaan ja harrastetaan siinä sitten seksiä, jutellaan jotain. Tämän jälkeen mies alkaa nukkua, minä jään sänkyyn lukemaan, menen olkkariin katsomaan leffaa/kuuntelemaan musaa tai vaikka tekemään kotitöitä.
Ap.lle sanoisin, että suhteenne kuulostaa jotenkin "työläältä" sinulle. Itse en vastaavassa tilanteessa miehen mukana muuttaisi. Sun tehtäväksesi jäisi miehen kannattelu, hyvällä tuulella pitäminen.
Kieltämättä työläältä alkaa tuntua... Sitten tulee vielä päinvastainen ongelma. Jos hän haluaisi mennä nukkumaan, mutta minua ei nukuta, en voi jäädä katselemaan telkkaria tai lukemaan, koska hän ei saa unta jos joku on hereillä. Miettii kuulemma vain mitä toinen tekee. Kerran sain kauhean mökötys puuskan osakseni, kun raavin ihoani aamulla, ( en voi sille aina mtn kärsin atooppisesta ihosta) , ja hän heräsi. Meni sohvavalle ja kun menin perässä sanoi etten kunnioita häntä yhtään kun jatkoin raapimista. Voi kultapieni lopettaisin kyllä jos voisin :( Todella herkkä.
Voi ei ap! Jos hän nyt mököttää jo raapimisestakin, niin mistähän kaikesta mökötetään vuoden päästä?
Epäilen, ettei miehesi tule muuttumaan, tilanne todennäköisesti vain pahenee.
Ja jos sinä järjestät elämäsi hänen toiveidensa mukaan, esim. muutat ulkomaille perässä, hankitte lapsia ym. olet ansassa, josta pois pääseminen onkin jo tosi hankalaa.
Itse en muuttaisi.
Älä muuta tuollaisen miehen luokse. Nyt hän säätelee jo puhumisen tapaasi ja sitä, milloin menet nukkumaan - mieti, millaiseksi kontrollointi kasvaa, kun asutte yhdessä, saati kun teillä on lapsia. Tuollainen kontrollifriikki säätelee nyt sinua mökötyksellä, mutta koska henkisen väkivallan rinnalle astuu fyysinen väkivalta - sekin on hyvin mahdollista, jopa todennäköistä!
Parisuhteessa ei pitäisi joutua kävelemaan varpaillaan koko ajan. Pitäisi voida olla oma itsensä ja luottaa siihen, että kelpaa sellaisenaan, eikä koko ajan joudu varomaan miehen yllättäviä suuttumisia.
Vaikuttaa siltä, että MIES haluaa päättää, koska mennään nukkumaan. Eli jos sinä haluat mennä aikaisemmin, et saisi mennä - miksei mies tule aikaisemmin kanssasi nukkumaan, miksi se olet sinä, jonka pitää joustaa?
Minuakin ahdistaisi, ja hyvästä syystä.
Aivan jostain tuollaisesta on varmasti kyse.. Hän haluaisi olla aina ohjaksissa ja jos etukäteen mietityt asiat menevät mönkään häneen iskee älytön paniikki ja stressi. Jollain tasolla kontrollifriikki kyllä.