Te jotka olette olleet joskus kauniita
mutta ette enää. Miten kestätte asian ja miten suhtaudutte siihen, että ei tule enää katseita miehiltä?
Kommentit (47)
Olen onnellisempi nyt kuin nuorena ja kauniina.
En toki 37 vuotiaana vielä ole kovin vanha ja fyysisestikin olen paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Ulkonäöllä ei kuitenkaan ole enää niin merkitystä, terveydellä on.
Mä haluaisin olla kyllä kaunis, mutta en haluaisi että mua katseltaisi, ainakaan että miehet sillä lailla katsoisi. Haluaisin olla kaunis omaksi iloksi, ja puolisolleni.
N30
Noin 20-vuotiaana oli kiva saada huomiota vastakkaiselta sukupuolelta ja siinä iässä ulkonäkö oli ainakin minulle tärkeä asia. Nykyään olen 45-vuotias ja elämässä muut asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin joku ulkonäkö. En edes muista, koska olisin viimeksi miettinyt, että näytänkö viehättävältä. Se ei ole enää tärkeää.
Näin 50-vuotiaana sitä miettii lähinnä, että toivottavasti terveyttä tulee riittämään myös tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kutakin, kuten joku sanoi. En edes jaksaisi enää sitä kaikkea mikä nuorempana liittyi ulkonäköön. Kauneus toi mukanaan myös paljon energiaa vievää ongelmaa, oli kaiken maailman stalkkereita ja muuta epämiellyttävää. Töissäkään ei saanut olla rauhassa ja oli myös vaikea olla vakavasti otettava tai koin että jouduin tekemään enemmän töitä sen eteen.
Kyllä näin on tässä iässä just hyvä.
Ja siis yhä vieläkin saan kyllä kiinnostuneita katseita jos olen laittautunut. Ikäiseltäni kai näytän, mutta huolehdin itsestäni. En laittaudu mitenkään ylinuorekkaasti.
N49
Kyllä juuri näin. Oli vaarallisia tilanteita nuorena todella paljon, mua seurattiin kadulla öisin, tultiin soittelemaan ovikelloa ja alusvaatteetkin pöllittiin pesutuvasta. Oli vielä sitä aikaa että setämiehet saattoivat tehdä kaikenlaista.... ihme ettei tapahtunut mitään kauheampaa. Nyt saa ihan rauhassa onneksi kävellä kadulla, mitä nyt joskus vieläkin jostain tis seistä ollaan huudeltu. Voitteko kuvitella minulle 51-vuotiaalle!
N51
Moni kouluaikojen hottis on 30 vuotiaana rupsahtanut pahasti.
Jos oma onnellisuus ja hyvä olo on riippuvainen miesten katseista ja huomiosta, niin kyllä siinä nyt joku mättää ja pahasti.
Minusta on ihanaa kun on kauniit tyttäret, jotka ovat perineet piirteitäni. Toki ovat myös muilla tavoin ihania.
Ihan mielelläni annan tilaa jo nuoremmille, jotka elävät nyt kukoistustaan. Itse keskityn muihin kauniisiin asioihin, sisustamiseen, taiteeseen jne.
Ihanteeni on nykyään olla ikäisekseni kaunis, hyvinvoivan ja hoidetun näköinen keski-ikäinen. Ja harvoinpa se kauneus kokonaan häviää. Äitini ja tätini saivat 60v asti huomiota ja ihailua ihan riittämiin.
Inspiraationa katson vanhempia malleja ja näyttelijättäriä jotka ovat ikääntyneet upeasti.
Olin 46 tai 47 kun joku nainen sanoi että onpa siinä komea mies. Siitä on pari vuotta aikaa ja mietin hiljaa mielessäni että joku tarvitsee silmälasit. Olihan se nainen juonut taikajuomaa että sillä tavoin voi kuka vaan olla hyvännäköinen.
Menkää Pariisiin, Roomaan ja Madridiin niin saatte tuntea miesten vilkkusilmiä;)
Giant the Boredom
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei kauneus tee onnelliseksi. tämän opin. olen vieläin nuori ja kaunis mutta aina masentunut
Ellet pääse masennuksestasi, masennut vielä hitosti lisää sitten kun olet vanha ja ruma. Aina on helpompi näyttää hyvältä kuin huonolta.
Kuule vanhana on ihan sama miltä näyttää. Olen vanha ja ruma, mutta en masentunut. Nuorempana olin kaunis ja masentunut ihan totaalisesti mistään syystä.
Onko oikeasti jonkun mielestä jotenkin imartelevaa, että randomit ukot kyylää ja huomioi? Sellaiset kamalatkin niin itsetuntoa kohottaa ja on kivaa? Faktahan on, että eivät kaikki vahtaajat ole mitään komeita ja varakkaita brädpittejä.
Vierailija kirjoitti:
No mä oon 51 v mutta kyllä sitten kun olen meikannut ja pukeutunut hameisiin mua katsellaan ihan pikkaisen vieläkin. Ei sillain kuin 20 vuotta sitten mutta kuitenkin jotkut vanhemmat miehet vilkuilevat. Kyllä mulle on ollut silti aika kova paikka tämä ulkonäön asteittainen menetys koska olen sinkku.
Siis pitäisi kilpailla parisuhdemarkkinoilla joidenkin instabeibien kanssa.
Jos olisin varattu tuskin se harmittaisi enää.
Kauneus avasi mulle kyllä aikoinaan sellaisen maailman että onhan sitä vähän haikea muistella. Mulla on ollut romansseja mm. eräidenkin julkkisten kanssa ihan vain siksi että olin kaunis. Muuten tuskin olisivat olleet juuri minusta kiinnostuneita.
Mutta aika aikansa kutakin.
Täällä myös 51 v.
Painoa tuli 30 kg lisää. Naamasta huomaa heti vanhenemisen.
Oltiin talvella tilaisuudessa, jossa istuin vastapäätä yhtä miestä. Illan lopuksi sanoi olen ollut varmaan tosi kaunis nuorena.
Kauneus on hävinnyt.
He was on the ball = hän oli pallolla.
Vierailija kirjoitti:
He was on the ball = hän oli pallolla.
Häh?
Väärä keskustelu ehkä :D
Parempi ollut edes joskus kaunis kuin ei koskaan.
Aika heikosti kestän. Eniten harmittaa, että en enää saa hämmentyneitä "hitz, pikkarit kastu enkä saa sanaakaan ulos" -katseita tytöiltä. Byy hyy. Hirvee kriisi. Toisaalta hyvä, voi vaan olla näkymätön vanha ukkeli ja vaikka lompsia Prismaan pieruverkkareissa, linnunpaskaa tukassa ja hammasharja perseestä törröttäen.
Aika vapauttavaa, mutta surullista. Kohta kuolen. Shit. Helpottaa kyllä ajatella, että olipahan hyvä elämä ja sai seikkailla, mutta olisi silti kiva jos kaikki ei loppuisi nöyryyttävään kuihtumiseen. Ymmärrän tavallaan niitä rokkareita, jotka päättävät poistua kun ovat vielä voitolla, mutta onhan vanhuudessakin kait jotain kivaa. Hedelmäpelit, kauppaan jonotus ja nuorisosta motkotus. Kukaan ei kyl kuuntele, mutta ainahan sen voi kuvitella johonkin vaikuttavan.
En nyt tiedä. Itseäni ei lähes kukaan katsonut nuorempanakaan.
Mutta eihän kukaan kaunis/nuorempana kaunis nainen voi koskaan sitä täysin ymmärtää, mitä on olla rumahko ja kuin täysi haamu miehille.