Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Duunareiden palkat

Vierailija
27.08.2020 |

Nyt on kaksi ketjua joissa kauhistellaan paperimiesten kovia palkkoja.
Nopeasti keskustelu muuttuu kisaksi kenen työ on rankinta ja kenellä pienin palkka.
Luuleeko joku, että jossain on joku "työelämän oikeudenmukaisuus" virasto joka jakaa palkat työn rankkuuden mukaan.
Suurimpien alojen työehdoista, ja näin ollen myös palkkauksesta, päätetään työehtosopimuksessa. Neuvotteluissa vastakkain ovat työntekijöidä edustava ammattiliitto ja työnantajia edustava ammattiliitto.
Kuinka paljon luulette neuvotteluissa painavan "oikeudenmukaisuuden"? Työnanataja teettä niin halvalla ja niin vähillä velvotteilla kuin mahdollista, aina.
Jos siis oma palkka ei miellytä, ei syynä ole toinen duunari. Korkeintaa sitä kautta että duunarien yhteinen rintama on viime vuosikymmeninä alkanut rakoilla ja tämä näkyykin työmaalla palkkojen/työolojen heikentymisenä.
Lopettakaa duunarit toisianne vastaan taistelu. Perhehtykää missä ne palkkanne päätetään ja vaikuttaa siellä missä se auttaa.

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Vierailija
2/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä, julkisella puolella palkat eivät päätä huimaa.

Ja sen ymmärtää, sehän ei ole mitään tuottavaa työtä, jolla tehtäisiin rahaa yhteiskunnalle.

Vaan yhteiskunta itse maksaa noille työntekijöille.

On vaan niin, että lähes kaikki julkinen työ on lakisääteistä, eli ne palvelut joita jokainen saa valtiolta ja kunnaltaan ja kaupungiltaan, on laissa määrätty pakolliseksi.

Kuten terveydenhuolto, koulut, varhaiskasvatus, pelastuslaitos, sähkö, vesi, tiestö, virastot jne, jne.

Hyvin menestyvä suuryritys pystyy maksamaan korkeita palkkoja, koska yrityksellä on varaa siihen, koska yritys kannattaa niin hyvin.  Tälläisia ovat etupäässä suuret vientiyritykset.

Joten tottahan työehtosopimuksissa myös duunarit haluavat kunnon osuuden tuosta menestyksestä, paremmilla palkoilla.

Ja hyvä niin, miksi työantajan pitäisi yksin saada kaikki voitto, kun duunarit ovat sen eteen myös töitä painaneet yötä päivää?

Vierailija
4/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi duunarit ovat usein kateellisia toisille duunareille? Miksi eivät ole kateellisia firmojen pomoille? Siellähän ne oikeasti isot palkat (+muut edut) maksetaan.

Vierailija
5/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Vierailija
6/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Juuri näin. Paperimiesten maksamilla veroilla kustannetaan hoitajien palkat ja keskimäärin neljännesvuosisadan ajan eläkkettä nauttivien naisten toimeentulo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Vierailija
8/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, julkisella puolella palkat eivät päätä huimaa.

Ja sen ymmärtää, sehän ei ole mitään tuottavaa työtä, jolla tehtäisiin rahaa yhteiskunnalle.

Vaan yhteiskunta itse maksaa noille työntekijöille.

On vaan niin, että lähes kaikki julkinen työ on lakisääteistä, eli ne palvelut joita jokainen saa valtiolta ja kunnaltaan ja kaupungiltaan, on laissa määrätty pakolliseksi.

Kuten terveydenhuolto, koulut, varhaiskasvatus, pelastuslaitos, sähkö, vesi, tiestö, virastot jne, jne.

Hyvin menestyvä suuryritys pystyy maksamaan korkeita palkkoja, koska yrityksellä on varaa siihen, koska yritys kannattaa niin hyvin.  Tälläisia ovat etupäässä suuret vientiyritykset.

Joten tottahan työehtosopimuksissa myös duunarit haluavat kunnon osuuden tuosta menestyksestä, paremmilla palkoilla.

Ja hyvä niin, miksi työantajan pitäisi yksin saada kaikki voitto, kun duunarit ovat sen eteen myös töitä painaneet yötä päivää?

 Se on kyllä totuus ettei kunnallisen työt tuota mitään. Firmat ne vaan takoo rahaa. Mihin kukaan ikinä on tarvinnut lääkäri/hoitajaa/sairaalaa? Nimetkään yksikin firma jossa tarvitaan terveitä ihmisiä töihin. Odotan innolla.

Sama juttu joku päiväkoti. Kaikki muistaa miten korona aikana oli kätevää tehdä töitä kun kaikki hoiti kersat kotona. Mihin tätäkään rahanhukkaa on kukaan firma ikinä tarvinnut?

Koulut kanssa yks rahan reikä. Sama se on yritykselle osaako insinööri lukea vai ei. Parasta olisi jos vain rikkailla olisi varaa kouluttautua insinööreiksi niin ne muutama sata valmistunutta olisi halpoja palkata ja kaikille riittäisi.

Kyllä se niin on että kaikki firmat ovat syntyneet ilman ympäröivää yhteiskuntaa ja takovat vaan rahaa. Koskaan taustalla ei ole esimerkiksi yliopistotutkimuksen mahdollistamaa teknologiaa, vaan aina kaikki on itse keksitty.

On kumma kun tätä ei tajuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Miksi ammattitaitoinen manuaalisorvari sitten harvoin saa yli 2500€ bruttokuukausipalkkaa?

Vierailija
10/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Miksi ammattitaitoinen manuaalisorvari sitten harvoin saa yli 2500€ bruttokuukausipalkkaa?

Nykyään on cnc koneet käytössä, koneistamoissa ei edes pahemmin manuaalisorveja ole.

Ammattitaitoisille cnc koneistajille maksetaan +2500e/kk, jotkut vaativia koneistuksia tekevät saattaa saada jopa lähemmäs 5000e/kk.

Olen itse cnc koneistaja.

M30

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Miksi ammattitaitoinen manuaalisorvari sitten harvoin saa yli 2500€ bruttokuukausipalkkaa?

Tai työluvan menettäneet Uzbekistanin tasoitemiehet joiden puuttuminen työmailta uhkasi kaataa useita urakoita pääkaupunkiseudulla rakennusalan työnantajien mielestä. Jos lähin ammattimies on Uzbekistanissa, niin markkinatalouden lakien mukaan palkan pitäisi olla jo vähintään miljooonia.

Vierailija
12/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Tässä taas unohtuu se, että siellä sairaalassa naiset hoitavat pääasiassa toisia naisia. Ja tämä kustannetaan pääasiassa miesten maksamilla veroilla. Naisten kannalta erittäin hyvä diili, mutta miesten kannalta ei niinkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Tässä taas unohtuu se, että siellä sairaalassa naiset hoitavat pääasiassa toisia naisia. Ja tämä kustannetaan pääasiassa miesten maksamilla veroilla. Naisten kannalta erittäin hyvä diili, mutta miesten kannalta ei niinkään.

Sulta unohtuu se tosiasia, että jos ei ne naiset hoida sitä paperimiestä myös niin paperimiehen työnantaja on ongelmissa. Ei siis käännetä aihetta muualle, vaan käsitellään eka ensin loppuun.

Vierailija
14/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, julkisella puolella palkat eivät päätä huimaa.

Ja sen ymmärtää, sehän ei ole mitään tuottavaa työtä, jolla tehtäisiin rahaa yhteiskunnalle.

Vaan yhteiskunta itse maksaa noille työntekijöille.

On vaan niin, että lähes kaikki julkinen työ on lakisääteistä, eli ne palvelut joita jokainen saa valtiolta ja kunnaltaan ja kaupungiltaan, on laissa määrätty pakolliseksi.

Kuten terveydenhuolto, koulut, varhaiskasvatus, pelastuslaitos, sähkö, vesi, tiestö, virastot jne, jne.

Hyvin menestyvä suuryritys pystyy maksamaan korkeita palkkoja, koska yrityksellä on varaa siihen, koska yritys kannattaa niin hyvin.  Tälläisia ovat etupäässä suuret vientiyritykset.

Joten tottahan työehtosopimuksissa myös duunarit haluavat kunnon osuuden tuosta menestyksestä, paremmilla palkoilla.

Ja hyvä niin, miksi työantajan pitäisi yksin saada kaikki voitto, kun duunarit ovat sen eteen myös töitä painaneet yötä päivää?

 Se on kyllä totuus ettei kunnallisen työt tuota mitään. Firmat ne vaan takoo rahaa. Mihin kukaan ikinä on tarvinnut lääkäri/hoitajaa/sairaalaa? Nimetkään yksikin firma jossa tarvitaan terveitä ihmisiä töihin. Odotan innolla.

Sama juttu joku päiväkoti. Kaikki muistaa miten korona aikana oli kätevää tehdä töitä kun kaikki hoiti kersat kotona. Mihin tätäkään rahanhukkaa on kukaan firma ikinä tarvinnut?

Koulut kanssa yks rahan reikä. Sama se on yritykselle osaako insinööri lukea vai ei. Parasta olisi jos vain rikkailla olisi varaa kouluttautua insinööreiksi niin ne muutama sata valmistunutta olisi halpoja palkata ja kaikille riittäisi.

Kyllä se niin on että kaikki firmat ovat syntyneet ilman ympäröivää yhteiskuntaa ja takovat vaan rahaa. Koskaan taustalla ei ole esimerkiksi yliopistotutkimuksen mahdollistamaa teknologiaa, vaan aina kaikki on itse keksitty.

On kumma kun tätä ei tajuta.

Yritä nyt itse tajuta, että ne sairaanhoitajien, päiväkodintätien ja opettajien palkat maksetaan nimenomaan niiden tuottavien yritysten tuloksella. Yritykset maksavat näiden tuottamattomien alojen palkan, kokonaisuudessaan. Ne ovat tukitoimia, joilla varmistetaan se, että talous pyörii. Ja jos et vieläkään ymmärrä, niin tukitoimille ei tietenkään voida maksaa enempää, kuin mitä se saa, joka jo maksaa ne palkat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Tässä taas unohtuu se, että siellä sairaalassa naiset hoitavat pääasiassa toisia naisia. Ja tämä kustannetaan pääasiassa miesten maksamilla veroilla. Naisten kannalta erittäin hyvä diili, mutta miesten kannalta ei niinkään.

Sulta unohtuu se tosiasia, että jos ei ne naiset hoida sitä paperimiestä myös niin paperimiehen työnantaja on ongelmissa. Ei siis käännetä aihetta muualle, vaan käsitellään eka ensin loppuun.

Vastasin jo kerran, mutta näin vajaalla talouden ymmärryksellä tarvittaneen toistoa. Se paperimiehen työnantaja maksaa 100% sen sairaanhoitajan palkan. Sairaanhoitaja on tukitoimi.

Vierailija
16/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Tässä taas unohtuu se, että siellä sairaalassa naiset hoitavat pääasiassa toisia naisia. Ja tämä kustannetaan pääasiassa miesten maksamilla veroilla. Naisten kannalta erittäin hyvä diili, mutta miesten kannalta ei niinkään.

Sulta unohtuu se tosiasia, että jos ei ne naiset hoida sitä paperimiestä myös niin paperimiehen työnantaja on ongelmissa. Ei siis käännetä aihetta muualle, vaan käsitellään eka ensin loppuun.

Ei ollenkaan. Yksityinen puoli hoitaa asian tarvittaessa. Julkinen sektori on naisten etu. Naiset saavat ilmaiset koulutukset ja hoidot ja eläkkeet, mutta miehet ovat maksajan roolissa.

Vierailija
17/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, julkisella puolella palkat eivät päätä huimaa.

Ja sen ymmärtää, sehän ei ole mitään tuottavaa työtä, jolla tehtäisiin rahaa yhteiskunnalle.

Vaan yhteiskunta itse maksaa noille työntekijöille.

On vaan niin, että lähes kaikki julkinen työ on lakisääteistä, eli ne palvelut joita jokainen saa valtiolta ja kunnaltaan ja kaupungiltaan, on laissa määrätty pakolliseksi.

Kuten terveydenhuolto, koulut, varhaiskasvatus, pelastuslaitos, sähkö, vesi, tiestö, virastot jne, jne.

Hyvin menestyvä suuryritys pystyy maksamaan korkeita palkkoja, koska yrityksellä on varaa siihen, koska yritys kannattaa niin hyvin.  Tälläisia ovat etupäässä suuret vientiyritykset.

Joten tottahan työehtosopimuksissa myös duunarit haluavat kunnon osuuden tuosta menestyksestä,

paremmilla palkoilla.

Ja hyvä niin, miksi työantajan pitäisi yksin saada kaikki voitto, kun duunarit ovat sen eteen myös töitä painaneet yötä päivää?

 Se on kyllä totuus ettei kunnallisen työt tuota mitään. Firmat ne vaan takoo rahaa. Mihin kukaan ikinä on tarvinnut lääkäri/hoitajaa/sairaalaa? Nimetkään yksikin firma jossa tarvitaan terveitä ihmisiä töihin. Odotan innolla.

Sama juttu joku päiväkoti. Kaikki muistaa miten korona aikana oli kätevää tehdä töitä kun kaikki hoiti kersat kotona. Mihin tätäkään rahanhukkaa on kukaan firma ikinä tarvinnut?

Koulut kanssa yks rahan reikä. Sama se on yritykselle osaako insinööri lukea vai ei. Parasta olisi jos vain rikkailla olisi varaa kouluttautua insinööreiksi niin ne muutama sata valmistunutta olisi halpoja palkata ja kaikille riittäisi.

Kyllä se niin on että kaikki firmat ovat syntyneet ilman ympäröivää yhteiskuntaa ja takovat vaan rahaa. Koskaan taustalla ei ole esimerkiksi yliopistotutkimuksen mahdollistamaa teknologiaa, vaan aina kaikki on itse keksitty.

On kumma kun tätä ei tajuta.

Tosiasiahan tuo on että julkinen sektori ei tuota suoraan rahaa yhteiskunnalle

Mutta tietenkin välillisesti.  Vaikkapa nyt nuorisotyö tai jokin vastaava.  Siitä on hyötyä vasta myöhemmin, pitkällä tähtäimellä.

Eli se siis se pitää paikkansa, ettei julkinen tuota yhteiskunnalle puhdasta rahaa, vaan kuluttaa sitä joka päivä mielettömiä määriä.

Mutta mistä tämä raha yhteiskunnalle tulee. Se tulee vain ja ainoastaaan yrityksiltä.

Esimerkiksi paperitehtaiden suurin työntekijämäärä koostuu duunareista, joilla ei aikaisemmin ollut mitään pohjakoulutusta eikä edes vaatimuksia siihen. Vain kansakoulu tai peruskoulu.

Heistä tuli erittäin tuottavia yksilöitä yhteiskunnassa, suurten vientiyritysten työntekijöinä.

Ja yhteiskuntahan se maksaa lähes kokonaan myös koulutuksen, itse opiskelu on yliopistoissa ilmaista, vain eläminen ja kirjat maksetaan itse.

Ja tutkimuksia ja innovaatioita rahoittavat erittäin paljon ja suuressa määrin erilaiset yritykset itse.

Se on sitä nykyaikaista investointia. Enää ei investoida niinkään tehtaisiin ja koneisiin, vaan ihmisten aivoihin.

Vierailija
18/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä, julkisella puolella palkat eivät päätä huimaa.

Ja sen ymmärtää, sehän ei ole mitään tuottavaa työtä, jolla tehtäisiin rahaa yhteiskunnalle.

Vaan yhteiskunta itse maksaa noille työntekijöille.

On vaan niin, että lähes kaikki julkinen työ on lakisääteistä, eli ne palvelut joita jokainen saa valtiolta ja kunnaltaan ja kaupungiltaan, on laissa määrätty pakolliseksi.

Kuten terveydenhuolto, koulut, varhaiskasvatus, pelastuslaitos, sähkö, vesi, tiestö, virastot jne, jne.

Hyvin menestyvä suuryritys pystyy maksamaan korkeita palkkoja, koska yrityksellä on varaa siihen, koska yritys kannattaa niin hyvin.  Tälläisia ovat etupäässä suuret vientiyritykset.

Joten tottahan työehtosopimuksissa myös duunarit haluavat kunnon osuuden tuosta menestyksestä, paremmilla palkoilla.

Ja hyvä niin, miksi työantajan pitäisi yksin saada kaikki voitto, kun duunarit ovat sen eteen myös töitä painaneet yötä päivää?

 Se on kyllä totuus ettei kunnallisen työt tuota mitään. Firmat ne vaan takoo rahaa. Mihin kukaan ikinä on tarvinnut lääkäri/hoitajaa/sairaalaa? Nimetkään yksikin firma jossa tarvitaan terveitä ihmisiä töihin. Odotan innolla.

Sama juttu joku päiväkoti. Kaikki muistaa miten korona aikana oli kätevää tehdä töitä kun kaikki hoiti kersat kotona. Mihin tätäkään rahanhukkaa on kukaan firma ikinä tarvinnut?

Koulut kanssa yks rahan reikä. Sama se on yritykselle osaako insinööri lukea vai ei. Parasta olisi jos vain rikkailla olisi varaa kouluttautua insinööreiksi niin ne muutama sata valmistunutta olisi halpoja palkata ja kaikille riittäisi.

Kyllä se niin on että kaikki firmat ovat syntyneet ilman ympäröivää yhteiskuntaa ja takovat vaan rahaa. Koskaan taustalla ei ole esimerkiksi yliopistotutkimuksen mahdollistamaa teknologiaa, vaan aina kaikki on itse keksitty.

On kumma kun tätä ei tajuta.

Yritä nyt itse tajuta, että ne sairaanhoitajien, päiväkodintätien ja opettajien palkat maksetaan nimenomaan niiden tuottavien yritysten tuloksella. Yritykset maksavat näiden tuottamattomien alojen palkan, kokonaisuudessaan. Ne ovat tukitoimia, joilla varmistetaan se, että talous pyörii. Ja jos et vieläkään ymmärrä, niin tukitoimille ei tietenkään voida maksaa enempää, kuin mitä se saa, joka jo maksaa ne palkat.

Ja yritykset voivat tehdä tulosta koska muu yhteiskunta tuottaa heille ihmiset/osaajat/materiaalit/infran/turvan/lait/kuluttajat. Ei yritys synny ja ole kuplassa josta sitten raha jotenkin syntyy. Suurimmat yritykset ovat valtioiden kanssa naimisissa lakien/luonnonvarojen/ihmismassojen/kansainvälistensopimusten takia. Pienemmät yritykset taas ovat riippuvaisia kuluttajien ostovoimasta.

Jos valtio ei synnytä yritystoimintaa, niin pitäisi Afrikan olla yritysten paratiisi. Siellä ei ole valtio haittaamassa toimintaa, eikä verottaja.

Palkat maksaa aina kokonaisuudessaan työnsynnyttämä lisäarvo. Lisäarvoa yksin synnyttää korkeintaan taiteilija ja hänkin hyvin harvoin ilman esikuvia.

Vierailija
19/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Eli jos paperimies joutuu sairaalaan ja se sairaanhoitaja on omalta osaltaan vastaamassa siitä, että se paperimies saadaan terveenä sinne tehtaaseen takaisin, niin sinun mielestäsi se sairaanhoitaja ei tuota mitään?

Tässä taas unohtuu se, että siellä sairaalassa naiset hoitavat pääasiassa toisia naisia. Ja tämä kustannetaan pääasiassa miesten maksamilla veroilla. Naisten kannalta erittäin hyvä diili, mutta miesten kannalta ei niinkään.

Sulta unohtuu se tosiasia, että jos ei ne naiset hoida sitä paperimiestä myös niin paperimiehen työnantaja on ongelmissa. Ei siis käännetä aihetta muualle, vaan käsitellään eka ensin loppuun.

Vastasin jo kerran, mutta näin vajaalla talouden ymmärryksellä tarvittaneen toistoa. Se paperimiehen työnantaja maksaa 100% sen sairaanhoitajan palkan. Sairaanhoitaja on tukitoimi.

Eli jos sairaanhoitaja on osa tehtaantoimintoja ja tehtaan toiminta hänen työpanostaan vaatii, niin eiköö silloin siitä kuulukkin maksaa?

Vierailija
20/24 |
27.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työstä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon on ihmisiä, jotka osaavat ko. työn tehdä.

Siksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä, koska naisvaltaiset alas lähes poikkeuksetta ovat aloja, jotka kuka tahansa osaa tehdä viikon-parin perehdytyksellä ja lisäksi naisvaltaiset alat hyvin usein ovat kunnan/valtion hommia, missä ei tietenkään päästä huippupalkoille.

Totta kai ammattitaidon harvinaisuus on yksi tekijä palkan määräytymisessä, mutta ei tietysti ainao selittävä tekijä.

Naisvaltaisia aloja vaivaa lakkojen organisoimisen vaikeus ja oikeistolaiset voimat ammattiliitoissa.

Ei paperimies sen harvinaisempi ole kuin sairaanhoitaja.

Niin, unohdit vaan sen, että paperimies tekee työtä, joka tuottaa voittoa. Sairaanhoitaja tekee työtä, joka ei tuota mitään. Eli tuokin oli huomioitu siinä, miksi naisvaltaisilla aloilla palkat on pienempiä.

Toisaalta sairaanhoitaja, päiväkodit, opettajat, infran ylläpitäjät ja muut mahdollistavat sen, että vientialojen edustajat voivat tehdä töitään, sitä tuottoa, ja että työnantaja saa koulutettua työväkeä. Ilman heitä Suomessa ei olisi yhtään tehdasta.

Näin voidaan perustellusti sanoa, että iso osa julkisen sektorin työntekijöistä tekee tuottavaa työtä.

Ellei heitä olisi, joutuisi työnantaja itse kouluttamaan työväkensä omissa kouluissa, rakentamaan heille asunnot, järjestämään sairaanhoidon, päiväkodit, vanhustenhoidon, pitämään omaa kauppaa, tekemään tiet ja rautatiet.

Näinhän se itseasiassa oli silloin vanhaan hyvään patruuna-aikaan kun Jämsän ympäristöä (Kaipola, Jämsänkoski, Vilppula ja mitä lieneekään) teolistettiin. Koskapa patruuna käytti merkittävän rahamäärän tällaiseen sekundaariseen tuottamattomaan (ap:n ajatusmallilla) puuhasteluun, niin hän ilmeisesti koki sen tarpeelliseksi, ehkä jopa välttämättömäksi.

Nyt tuo kaikki on sysätty yhteiskunnan tehtäväksi ja ns. tuottavaa työtä vientialoilla tekevät pitävät heitä syöppöinä loisina, joiden tekemisesestä ei ole mitään merkitystä, ainoastaan haittaa.

Aika putkinäköistä ajattelua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan yksi