En enää edes yritä hankkia uusia ihmissuhteita. En jaksa sitä draama ja muuta.
Ennen tutustuin aina työpaikoilla edes päällisin puolin kaikkiin työntekijöihin mutta nykyään menen töihin, teen työt ja lähden kotiin. En vain jaksa enää sitä draamaa ja selän takana puhumista mitä niin monet ihmissuhteet pitää sisällään.
Alussa joku ihminen voi vaikuttaa vaikka miten kivalta mutta viime vuosina sieltä alta on paljastunut mm: rahankerjääjä tai kaikista paskaa puhuva valhetelija.
Tutustun uuteen ihmiseen ja yks kaks huomaan olevani keskellä jotain ihmissuhdedraamaa johon en edes ole osallinen.
Olenko vain törmännyt ikäviin tyyppeihin vai onko ihmiset oikeasti kieroja ja draamanhakuisia? Totta kai on myös ihania ja kivoja tyyppejä, mutta en enää jaksa ottaa selvää kuka sellainen sattuisi olemaan.
En enää jaksa enkä aio tuhlata elämääni ja energiaani ihmisiin tutustumiseen.
Kommentit (12)
Niihin joutuu vaikka ei tutustuisi ja ehkä jopa silloin etenkin. 😂
On minusta tosi omituista. Olen ollut kymmenissä eri työpaikoissa työurani aikana eikä missään ole syntynyt draamaa. Ei ole yritetty pummata rahaa, ei levietty juoruja, ei viritetty skandaaleja tai romansseja. Nyt jo eläkkeellä, työelämää takana 49 vuotta, jos kaikki lasketaan mukaan.
Tuttua. Minäkään en ollenkaan jaksa sellaista!
Ärsyttävää, kun yrittää vain elää rauhassa omaa elämäänsä, mutta silti sotketaan mukaan muiden kuvioihin. Tai joku vähintään epäilee, että olen jossain salaliitossa häntä vastaan, ja täten oikeuttaa itselleen puhua selkäni takaa pahaa minusta. Ihmiset, joiden ajatukset pyörivät muiden ihmisten ympärillä, kuvittelevat, että muidenkin ajatukset pyörivät heidän ympärillään.
Jos minä jätän ihmiset rauhaan, niin toivoisin, että he jättävät myös minut rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, kun yrittää vain elää rauhassa omaa elämäänsä, mutta silti sotketaan mukaan muiden kuvioihin. Tai joku vähintään epäilee, että olen jossain salaliitossa häntä vastaan, ja täten oikeuttaa itselleen puhua selkäni takaa pahaa minusta. Ihmiset, joiden ajatukset pyörivät muiden ihmisten ympärillä, kuvittelevat, että muidenkin ajatukset pyörivät heidän ympärillään.
Jos minä jätän ihmiset rauhaan, niin toivoisin, että he jättävät myös minut rauhaan.
Aamen tälle. Täysin turha luulo, että niin kävisi.
Sama! Vaikka ei niistä draamoista aina eroon pääse sittenkään, kuten joku jo edellä kommentoi. Unelma olis voittaa lotossa tai elää jollain säästöillä jossain omassa idyllissä metsän keskellä oman perheen kesken ja pitää yhteyttä vain muutamaan yksittäiseen ystävään, jotka ei aiheuta jatkuvaa päänvaivaa.
Ystäväpiirin suhteen on oikein olla valikova. Kukaan ei halua ylimääräistä draamaa ja myrkyllisiä ihmisiä lähelleen. Muutenkin jokaisen elämä on kiireistä ja arki vie voimavaroja. En anna kenekään enää ulkouolelta hallita ja ohjailla minun elämääni. En suostu enää kenekään henkiseksi kaatopaikaksi, enkä jatkuvaksi tukipuuksi. Kannattaa siivota ystäväpiiriä ja harkita tarkkaan, ovatko he kaikki sittenkään oikeita ystäviä.
Voi kyllä. Minä olen oikeasti kerran joutunut sairaslomalle sen jälkeen, kun ystävystyin ihmisen kanssa, joka vei multa kaikki energiat. Eikä ollut ainoa laatuaan... Nyt on onneksi vakiintunut, hyvä pieni ystäväpiiri, uusia en kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävää, kun yrittää vain elää rauhassa omaa elämäänsä, mutta silti sotketaan mukaan muiden kuvioihin. Tai joku vähintään epäilee, että olen jossain salaliitossa häntä vastaan, ja täten oikeuttaa itselleen puhua selkäni takaa pahaa minusta. Ihmiset, joiden ajatukset pyörivät muiden ihmisten ympärillä, kuvittelevat, että muidenkin ajatukset pyörivät heidän ympärillään.
Jos minä jätän ihmiset rauhaan, niin toivoisin, että he jättävät myös minut rauhaan.
Töitä pitäisi tehdä, mutta itsekin ollut monessa sopassa. Komppaan Ap:tä!
Leila Koo kirjoitti:
On minusta tosi omituista. Olen ollut kymmenissä eri työpaikoissa työurani aikana eikä missään ole syntynyt draamaa. Ei ole yritetty pummata rahaa, ei levietty juoruja, ei viritetty skandaaleja tai romansseja. Nyt jo eläkkeellä, työelämää takana 49 vuotta, jos kaikki lasketaan mukaan.
Voisiko olla, että sun sukupolven ihmiset oli erilaisia mitä nykypolvet? Varmaan työurasi loppupuolella sinut nähtiin työpaikan mummelina jonka kaikki halusi jättää rauhaan ja olla asiallisia?
Kyllä ne on kieroja ja draamahakuisia. Ihmiset on hirveitä. Kaikkein parasta on täysin erakoitua.