Miehen sisko ja äiti omivat esikoiseni...

Olet tyhmä ja kiittämätön tossukka!

Kyllä se muuttuu kunhan miehesi sisko saa lapsia, sitten kitiset täällä miten tyttösi ei pääse enää kummankaan tykö.

Höh, nyt kyllä otat kierroksia turhasta. :) Lapsi ei välitä sinusta yhtään vähemmän, vaikka viihtyy muidenkin parissa. Totta kai sinä näet arjesta myös ne kakkaisemmat puolet, raivarit ja itkut ja nuo toiset saavat vain kaikki kirsikat kakusta. Mutta lapsen kannalta on AINA parempi, että on paljon hänestä välittäviä aikuisia. Lapsi varmasti tykkää mennä, mikä on tosi hyvä juttu, mutta jos hän kävisi useammin, niin ei varmasti enää joka kerta viitsisikään lähteä. Nyt on juuri sopivan usein tuota ekstraa ja kaikki tykkäävät.

Anna lapsen mennä ja mummon ja tädin räpättää, lähde itse teatteriin tai leffaan tai tee jotain kivaa itsellesi! Tyttösi käy varmasti kierroksilla palatessaan ja se kuuluu asiaan, sinun ei todellakaan tarvitse yrittää lyödä peliin jotain vielä hienompaa tms., vaan kuuntelet horinat, katselet kierrokset ja sitten voittekin juoda iltakaakaot ja kömpiä oman kodin turvassa nukkumaan. Aamulla kun lapsi herää, on hän vallan tyytyväinen siihen että on kotona, mutta myös iloinen siitä että on saanut käydä jossain muuallakin.

Niin ja ei sillä että olisin katkera, mutta pienemmän lapsen synnyttyä ei olla saatu edes kerran VUODESSA vapaata iltaa, saati vapaata viikonloppua. Tämä pienin täytti nyt 4 vuotta...

Meillä oli vähän sama tilanne. Miehen siskolla jo isot lapset, mutta kun toinen sisko sai myös lapsia, tilanne tasaantui. Mutta se on aika ahdistavaa. En vaan tiedä mitä voi tehdä! Ehkä osoittaa ettei ole nyt niin kiitollinen showsta, pelkkä oleminen riittää... Tsemppiä,

Noin vuorokausi kerran kahdessa kuukaudessa ei todellakaan ole mitään omimista. Yritä päästää irti kateudesta ja iloitse siitä, että tyttärelläsi on rakkaita sukulaisia ja kivaa tekemistä.

Miksi en löytänyt kertomastasi mitään erityisen negatiivista? Paitsi ehkä tuo harmittava suhtautumisesi asiaan. Sehän on vain hyvä että lapsi (ja mummo sekä täti) viihtyvät, eihän tuo kerta kahdessa kuukaudessa herranjumala ole edes paljoa. 

Toki iloitsen, että lapsella kivaa tekemistä. Ehkä eniten häiritsee se, että koen olevani "ilmaa" - kun olen paikalla, kaikki kommunikaatio tapahtuu lapsen kautta... en tällaista ole koskaan kokenut kenekään kanssa ja onhan tyttöni joskus myös kummitädillään yökylässä! Mutta tämä tilanne varsinkin mieheni siskon kanssa, kun menen tyttöäni hakemaan... tuskin katsoo edes päin ja vaan se show jatkuu lapsen kanssa.... Tällä naisella on kaksi aikuista poikaa. ap

Ainoa oikea reagtio on katkaista välittömästi välit anoppiin ja kälyyn ja lopettaa kaikki kanssa käyminen noiden lasten ryystäjien kanssa kerta kaikkisesti.

Tyttärelläsi on ihana elämä! Sinun ap äitinä pitäisi olla vain onnellinen lastasi rakastavista ihmisistä.

Ongelma on nyt vain ja ainoastaan sinun. Ei mummon ja tädin eikä ainakaan lapsesi.

Lapsesi lienee jo eskarissakin? Miten koet sen, että lapsi viihtyy eskarissa eskariopen kehittelemissä ihanissa ja luovissa jutuissa, ja joka ikinen arkipäivä vieläpä?

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 23:36"]

Toki iloitsen, että lapsella kivaa tekemistä. Ehkä eniten häiritsee se, että koen olevani "ilmaa" - kun olen paikalla, kaikki kommunikaatio tapahtuu lapsen kautta... en tällaista ole koskaan kokenut kenekään kanssa ja onhan tyttöni joskus myös kummitädillään yökylässä! Mutta tämä tilanne varsinkin mieheni siskon kanssa, kun menen tyttöäni hakemaan... tuskin katsoo edes päin ja vaan se show jatkuu lapsen kanssa.... Tällä naisella on kaksi aikuista poikaa. ap

[/quote]

Voi kauhea! :D Sillä on KAKSI AIKUISTA POIKAA ja nyt ottaa ilon irti siitä, kun on ihana pikkuinen sukulaistyttö mukana elämässä! Anna show'n jatkua, ota vaikka kuppi kahvia tai nojaile ovenkarmiin, kunnes olette lähtövalmiita.

Voisit yrittää hakea ahdistukseesi apua. Tottakai kummitäti huomioi sinua enemmän, on luultavasti sinun ystäväsi. Jos tytär on tädille tärkeä, älä pilaa sitä mustasukkaisuudellasi. Ja ikäänkuin olisit tyttärellesi mustasukkainen, kun valitat, ettei sinua huomioida.