Kerro jokin yliluonnolliselta tuntunut kokemus elämästäsi

Näin yöllä unta, että Kirka tuli minua polulla vastaan pitkä valkoinen kaapu päällä. Aamulla herättyäni kuulin uutisen, että Kirka oli kuollut yöllä.

Menin kerran iltakävelylle tuolla maalla. Päätin vilkaista tyhjää, vanhaa taloa joka oli aika lähellä tietä. 

 Käännyin tieltä kohti tonttia. En pystynyt jatkamaan, tuntui kuin näkymätön

 este olisi ollut edessä. 

 Jatkoin tietä eteenpäin. Kurkkuani alkoi kuristamaan muutaman sekunnin

 ajaksi.

  Talossa oli asukas hirttänyt itsensä aikoja sitten. 

Menin kerran iltakävelylle tuolla maalla. Päätin vilkaista tyhjää, vanhaa taloa joka oli aika lähellä tietä. 

 Käännyin tieltä kohti tonttia. En pystynyt jatkamaan, tuntui kuin näkymätön

 este olisi ollut edessä. 

 Jatkoin tietä eteenpäin. Kurkkuani alkoi kuristamaan muutaman sekunnin

 ajaksi.

  Talossa oli asukas hirttänyt itsensä aikoja sitten. 

Olin lapsena äidin mukana, joka oli kuskina ystävälleen (jonka auto oli korjaamolla) ja kävimme tämän ystävän äidin luona maalla. Muistan, kun katsoin pihasta aukeavan maisemaa ajatelleeni, että tämä näyttää kodilta.

Yli 10v myöhemmin tapaan miehen, jota en entuudestaan tuntenut lainkaan ja parin kk seurustelun jälkeen hän vei minut tapaamaan vanhempiaan. Ajaessamme pihaan minut valtasi sama tunne kuin silloin lapsena ja muistin silloiset ajatukseni. Myöhemmin selvisi, että olin lapsena käynyt mieheni "naapurissa", matkaa yli kilometri, mutta nähköyhteys ja maisema sama.

Tässä samaisessa mieheni kotitalossa, jossa nykyään asumme, minut valtasi keittiössä usein tunne, että joku tuijottaa ja monesti tiskatessa käännyin katsomaan onko siinä joku. Kerran puhuin tästä anopilleni ja hän sitten kertoi, että miehen mummo oli saanut sydänkohtauksen puuhellan luona ja kuollut siihen. Puuhella on juurikin siinä takanani, kun laitan tiskejä.

Tuleepas pitkä tarina...mutta usein olen saanut ns. pahan aavistuksen ja lähes samantien puhelin on soinut ja jokin ikävä uutinen on tullut. Anoppi näki unta minusta ja sitten pelkkää punaista, soitti heti aamulla, että olenko kunnossa? Vastasin totta kai, ei mitään hätää, mutta pari tuntia myöhemmin alkoi verenvuoto ja jouduin synnyttämään kuolleen lapseni viikolla 21.

Tästä kyllä saattaa joku tunnistaa minut, mutta kerronpa silläkin uhalla...

Tämä tapahtui oikeastaan äidilleni mutta kokemus liittyi minuun ja mieheeni.

Olimme käyneet katsomassa erästä asuntoa asuntoesittelyssä ja kiinnostuimme asunnosta. Teimme ostotarjouksen. Äitini kuuli unessaan samana yönä kahden erilaisen ovikellon soivan ja oven sulkeutuvan takanaan. Seuraavana päivänä ostotarjouksemme hylättiin ja arvaattekin varmaan, että kyseisessä asunnossa oli sattumoisin kaksi erilaista ovikelloa. Tilanne muuttui lopulta sikäli, että teimme uuden hieman korkeamman ostotarjouksen viikon päästä tuosta ja nyt asumme tuossa asunnossa, jossa on kaksi ovikelloa :)

Jatkan vielä sen verran, että anoppi ei kertonut unestaan silloin aamulla puhelimessa, kyseli muka muuten vain vointia. Vasta sairaalassa sanoi unestaan.

#24

24:lle: menin peukuttamaan tarinaasi ennen kuin sain luettua sen loppuun. Peukut siis alkuosalle, pahoitteluni vauvasi menettämisestä.

Opiskeluaikana tulin yöllä baarista, aloin valmistamaan ruokaa kaasuhellalla ja nukahdin kesken kaiken. Heräsin siihen, kuin joku olisi huutanut suoraa huutoa korvaan. Pieni yksiöni oli täynnä mustaa savua, joten jos olisin jatkanut nukkumista, todennäköisesti olisi käynyt huonosti.

No worries, siitä on jo monta vuotta ja olen sen jälkeen saanut kaksi syliin astikin :)

#24

Kerran mökiltä lähtiessä sanoin perheelle, että pitävät silmät auki, koska nyt on hassu tunne. Matkalla mökiltä isommalle tielle kohtasimme tiellä hirven, kissan, mäyrän, vinttikoiran ja jonkun isomman linnun. Eikä sekään vielä riittänyt, vaan tarvittiin vielä kolme hirveä hirviaidan vieressä, ennen kuin tunne helpotti.

Toisen kerran tuli tunne. että nyt pitää jarruttaa. Ja saman tien mutkan takaa kääntyi pikkutieltä mopoauto eteen. Jos en olisi hidastanut jo valmiiksi, olisi kolissut oikein kunnolla. Nopeusrajoitus oli tiellä 100 km/h.

Näitä on sattunut muitakin, mutta näille kaikille on yhteistä se, että ne liittyvät liikenteeseen. Joskus olen valinnut kummallisen reitin ja vasta myöhemmin kuullut, että se oikea reitti on ollut poikki onnettomuuden takia.

Kevättalvella heräsin keskellä yötä ja näin sängyn päädyssä 

hahmon, utuisen. Se viipyi vain hetken.

  Tunnistin hahmon tutuksi.

Se oli lapseni mummi, isänäiti siis.

Jokunen viikko sen jälkeen sain tietää mummin

kuolleen.

Mummoni nousi aamulla eräänä aamuna ja ilmoitti siskonsa kuolleen. Unessa oli kuulemma laiva noutanut. Sisko ei ollut sairas eikä ollut mitään syytä epäillä kuolemaa. Parin tunnin kuluttua puhelin soi ja ilmeni, että sisko oli kuollut äkilliseen sairaskohtaukseen.

Itse olen kokenut oudon kokemuksen eri maassa sukuni synnyinseudulla. Tiesin reitin paikkaan, jossa en ollut ikinä käynyt. 

Kerran yläasteella aijoin viimeisellä viikolla ennen kesälomaa koulusta kotiin skootterilla. Jossain risteyksessä sitten tuli sellanen tunne että mitä jos tuolta punasista just suhahtais auto täysiä päin kun lähen liikkeelle. Mietin sitä kolaria. Sitten kun pääsin jo ihan lähelle kotia, jouduin ajella hissuksiin semmosen asfalttia pesevän vesisäiliöauton (rekan?) perässä. Yhtäkkiä se pysähtyi risteykseen ja lähtikin peruuttamaan. Skootterissa kun ei ole pakkia, lähdin hädissäni potkuttelemaan karkuun ja kun tajusin etten ehdi, hyppäsin vaan pois kyydistä ja skootteri meni niin tuhannen muuskaksi.

Samanlaisia juttuja on käynnyt myöhemminkin. En sano olevani selvännäkijä tai mitään mutta välillä nää aavistukset vaan osuu nappiin. Yhtenä kesänä mietin useaan otteeseen olevani raskaana (mitään viitteitä siihen ei siis vielä ollut) ja mietin millaista elämä olisi erään vajaa kuukausi takaperin olleen yhden illan jutun kanssa. Mietiskelin usein miten kertoisin hänelle raskaudesta ja miten hän reagoisi. Ja sitten olinkin raskaana, ja juuri tälle kyseiselle miehelle :O

Sitten on kans pari kertaa käynnyt näitä että oon nähnyt unta jostain paikasta jossa en ole koskaan käynnyt, ainakin joku kerrostalojen sisäpiha ja sitten oli myös eräs urheiluhalli ihan toisessa kaupungissa. Sitten jonkin ajan kuluttua menen siihen paikkaan. Jännää miten kaikki oli pienintä yksityiskohtaa myöten juuri kuten unessani. Kysyin jopa vanhemmiltani onko kukaan tuttu koskaan asunut tai onko mulla ollut mitään syytä käydä lapsena siellä kerrostalojen pihalla, että jos vaikka jostain muistin syövereistä kumpuaisi uneen, mutta en kuulemma ole koskaan ollut siellä

90-luvulla olin eräässä tilaisuudessa ja sitten kävelin jalkakäytävällä kun

"näin" pienen tumman miehen (ei siis fyysinen hahmo).

Se käveli noin parin metrin päässä viistosti minusta. 

  Seuraavana päivänä kun olin keittokomerossani, satuin vilkaisemaan

   taakseni ja näin sen "miehen" istuvan sängylläni.

Käskin sen pois ja se lähti.

  Ainoa tällainen tapaus. En tiedä mikä se oli,  pieni mies-piru?

Opiskeluaikoina kävin muutamia kertoja helluntaiseurakunnan kokouksissa. Siellä Pyhä Henki kosketti, ihana tunne joka kesti pari tuntia, kotiikävellessäkin vielä tuntui kuin leijuisin... Suhtaudun "lahkojen" kielilläpuhumisiin ja kaatamisiin varauksella, enkä millään usko että se oli itsesuggestiota, vaan yksinkertaisesti Jumala kosketti. Samaa ei ole tapahtunut sen jälkeen enkä ole hellareitten tapahtumissa käynyt, mutta tuo kokemus antaa minulle varmuuden Jumalan olemassaolosta. Viimeksi tunsin voimallisen Jumalan läsnäolon Helsingin vapaaseurakunnan sunnuntaikokouksessa, kiitos sinne arvokasta työtä tekeville!

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 00:23"]

Opiskeluaikoina kävin muutamia kertoja helluntaiseurakunnan kokouksissa. Siellä Pyhä Henki kosketti, ihana tunne joka kesti pari tuntia, kotiikävellessäkin vielä tuntui kuin leijuisin... Suhtaudun "lahkojen" kielilläpuhumisiin ja kaatamisiin varauksella, enkä millään usko että se oli itsesuggestiota, vaan yksinkertaisesti Jumala kosketti. Samaa ei ole tapahtunut sen jälkeen enkä ole hellareitten tapahtumissa käynyt, mutta tuo kokemus antaa minulle varmuuden Jumalan olemassaolosta. Viimeksi tunsin voimallisen Jumalan läsnäolon Helsingin vapaaseurakunnan sunnuntaikokouksessa, kiitos sinne arvokasta työtä tekeville!

[/quote]

Mulla sama. Olin  aikoinaan sanan ja rukouksen illassa ja näin kävi.654

http://www.vauva.fi/keskustelu/117668/ketju/onko_teille_koskaan_tapahtunut_mitaan_yliluonnolli

Tässäpä teille kokemuksia. :)

up