Päiväkoti haluaa jatkuvasti lyhentää lapsen hoitopäiviä

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kyllä sanoa, että päiväkoti on kyllä ihan surkea kuntouttava toiminta tällaiselle moniongelmaiselle ja ilmeisesti ihan kunnolla autistiselle lapselle.

Integroidut päiväkotiryhmäthän on pelkkä säästötoimenpide ei mitään muuta, siitä kärsii niin ne muuta "tavalliset" lapset, kuin se autistinen/kehitysvammainen tms. runsaasti apua tarvitsevakin. Avustajakaan ei välttämättä auta, koska avustajakin on joskus sairas ja hänelläkin on lomaa yms. eikä välttämättä siis ole aina paikalla, voi olla pitkiäkin aikoja poissa, eikä avustajille oteta sijaisia.

Tämä on kyllä sikäli hyvä aihe, että ihmiset tiedostaisi tällaisenkin seikan ja voisivat ehkä äänestyskäytöksellään puuttua tähänkin tai olla jopa omiin ehdokkaisiinsa ihan yhteydessäkin, että asiaan saataisin muutos, josta kaikki hyötyisi.

Autistinen lapsi jolla on tuollaisia pelkotiloja on kyllä ihan reppana päivähoidossa, kun säikähdyksiä tulee varmasti ihan jatkuvasti ja kiva niille muille lapsille kuunnella sitten sitä jatkuvaa kirkumista.

Autistinen lapsi tarvitsee pysyvyyttä ja ennakoitavuutta elämäänsä, joten sen avustajan olisi hyvä olla sama monta vuotta. Eli joku työkokeilija on sellaisessa tilanteessa todella huono vaihtoehto: Heti kun lapsi oppii vähän luottamaan avustajaansa, tulee uusi avustaja, ja homma alkaa taas alusta.

No kyllä, mutta päiväkodissa myös lapset vaihtuu jatkuvasti ja ravaa näiden vanhempia ja muita sukulaisia, työntekijöitä on sairaana ja kulkee sijaisia, no se nyt on toki joka paikassa, siellä "hoitolaitoksessakin".

Minustakin tällaiselle lapselle oikeampi paikka olisi jonkinlainen tilapäinen asumisyksikkö, jossa työskentelee vammais-/mielenterveystyöhön erikoistuneita lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Miksi? No siksi, että tällaisessa yksikössä asukkaiden määrä on huomattavasti pienempi, jolloin ympäristö on rauhallisempi sekä henkilökunnalla on asiantuntemusta toimia autistisen lapsen kanssa.

En tiedä miten nykyään on, mutta ennenmuinoin oli mahdollista, että vanhempi sai "vapaata" omaishoitajuudesta viemällä lapsensa edes välillä tuollaiseen yksikköön, mutta en tiedä onko sellaista koskaan toiminut päiväkotiperiaatteella.

Erityisryhmien laukkattaminen oli ihan mielettömän paska juttu kaikkien kannalta. Sama myös koululuokkien kohdalla.

No ei näin. En ymmärrä miksi ihmiset, jotka eivät tiedä mitään autismista, heittävät mututuntumalla kaikenlaisia aivopieruja. Kaikista erityislapsista juuri autistiset lapset hyötyvät eniten tavallisten lasten kanssa tuetusta leikistä ja päiväkodin ennakoitavasta rytmistä. Kunhan tukitoimenpiteet ovat kohdallaan. Kun diagnoosina on lapsuusiän autismi, niin ne kyllä pääsääntöisesti ovat Suomessa kohdallaan. Toista on lievemmillä tapauksilla, kuten aspergereillä.

Aikaa jolloin oli erityiskoulut ja laitokset ei enää tule. Olisi helpompaa elää ja antaa tukea kaikenlaisille lapsille, jos ihmiset ymmärtäisivät tämän. Autistin eristäminen laitokseen tarkoittaa käytännössä hänen kehityksensä ja oppimisensa pysähtymistä.

Tämä voi järkyttää sinua, mutta autistisia lapsia on hyvin eri tasoisia ja heitä on aivan normaaleissa koululuokissakin. Nähdessäsi et välttämättä edes tunnistaisi autistiksi.

Kuka on puhunut laitokseen eristämisestä? Oli kyse siitä, että vanhempi haluaa huilitaukoa, tässä mielessä se päiväkotikin on laitos, mutta siellä on vain enemmän ihmisiä kuin jossain asumisyksikössä, voisi ajatella, että asumisyksikkö olisi päivähoitopaikkana vähänkuin perhepäivähoito.

Hei! Päivä on ihan hyvän mittainen (4h) Se 2 -3h on aika lyhyt, lapsen kannalta myös voi olla hankala. Tuo on yleensä myös se aktiivisin aika, usein jotain yhteistä toimintaa, ulkoilu ja ruokailu. Leikkiaikaa ei välttämättä jää edes paljon, vaikka sitäkin varmasti on. Autistiselle lapselle olisi hyvä , että päiväkotipäivään mahtuisi rauhallista leikkiaikaa ja "aikatauluttomatonta" aikaa jonkin verran. Minusta voisi olla myös esim 5 h myös. Lapsi tarvitsee aikaa siihen, että pääsee rauhassa mukaan asioihin, tutustua, tarkkailla. Ja aikaa luoda suhteita päiväkodin aikuisiin ja lapsiin. Jos päivät kovin lyhyitä, hänen voi olla vaikeampaa päästä ikäänkuin ryhmään sisään. Ja autistinen lapsi tarvitsee ennenkaikkea aikaa ja toistoja. Ja aikuisen tukea. Sitä avustajaa kannattaa vaatia. (Ja avustaja ei saa tarkoittaa että lapsi on aina vaan avustajan kanssa).

Autistiselle lapselle päiväkodissa oleminen on tärkeää, hän erityisesti tarvitsee ennen koulua aikaa harjoitella sosiaalisia taitoja ja ryhmässä olemista. Hän ei niitä opi sillä että ei olisi paikalla jos on hankalaa. Ja joskus edistys voi olla hidasta, mutta varmasti sitä tulee jos edetään rauhassa ja tavoitteet mietitään fiksusti ja tukea saa. Esim leikissä tuetaan tavoitteellisesti, mutta lapsen omaa tahtia ja ominaisuuksia huomioiden. Jos esim vaikeaa leikkiä toisten kanssa, voi aluksi valita jotain lapselle mieluista ja aikuinen ottaa mukaan toisen lapsen , järjestää rauhallisen tilan ja pitää tekemisen kohtuullisen mittaisena ja tukee vuorovaikutusta (esim kuvat mukaan).

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Voitko kertoa missä päin Suomea olette, ap. Olen työttömänä oleva, jo aikuisen erityislapsen äiti ja voisin olla kiinnostunut avustajan työstä päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Käsitinkö että olet ihan yksin, eli lapsen isä ei ole kuvioissa? Mietin sitä, että varmasti kannattaa myös harkita muuttoa sinne tukiverkoston lähelle, jos lopulta mikään ei pidättele. Toki se olisi pidemmän kaavan suunnitelma, eikä suoraan ratkaise käsilläsi olevaa ongelmaa. Muualla saattaa olla paremmat kuntoutukset tarjolla lapsellesi ja myös paremmat resurssit päiväkotiin. Isohan päätös tuo on, mietin vain että jos sinua ei oikeastaan mikään pidättele.

Tuo voi olla fiksua toisaalta, että lapsi kävisi päivittäin päiväkodissa, ja hän varmasti tottuisi paremmin sinne. Sinulta kuitenkin vaaditaan kohtuuttomia että veisit lapsen päivittäin kahdeksi-kolmeksi tunniksi. Pidä vain kiinni tuosta klo 9-13 jos se toimii perheellenne parhaiten. On päiväkodin vastuulla saada nukkariaika toimimaan, ei sinun (ja vähiten lapsen).

Kyllä yleinen käytäntö on, että tutustuminen tapahtuu lapsilähtöisesti ja lapsen tarpeiden mukaan. Samoin on erikoista, että ehdottivat heti kuuden tunnin päivillä kun sinä itse ehdotit nykysuositusten mukaista pehmeää laskua. Toki emme voi tietää heidän syitä tälle. Ehkä tietämättömyyttään tai ehkä päiväkodin käytännöt vaikuttavat tähän. Monissa pikkupaikkakuntien päiväkodeissa ei ole kouluttautunutta henkilökuntaa lainkaan, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja on hyvin harvoin asianmukaisen korkeakoulun käynyt. Tämä voi selittää osaltaan, miksi heidän käytännöt poikkeavat suosituksista noin voimakkaasti, ja miksi eivät tunnu ihan ymmärtävän lapsesi tarpeita ja mitä hänen ryhmäyttäminen ja tukeminen vaatii päiväkodilta. En sano näin vähätelläkseni lainkaan päiväkodin työntekijöitä, he voivat olla oikein hyviä työssään monilta osin. Mutta juuri tällaisissa asioissa se koulutuksen merkitys on todella suuri. Ja minä sanon tämän lastenhoitajana hoitovapaalla, ihan tavallinen lähihoitaja olen.

Ihan lämpimästi voin kyllä sinulle sanoa, että isommilla paikkakunnilla asiat ovat resurssien suhteen paremmin, mitä tulee erityislapsiin. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Käsitinkö että olet ihan yksin, eli lapsen isä ei ole kuvioissa? Mietin sitä, että varmasti kannattaa myös harkita muuttoa sinne tukiverkoston lähelle, jos lopulta mikään ei pidättele. Toki se olisi pidemmän kaavan suunnitelma, eikä suoraan ratkaise käsilläsi olevaa ongelmaa. Muualla saattaa olla paremmat kuntoutukset tarjolla lapsellesi ja myös paremmat resurssit päiväkotiin. Isohan päätös tuo on, mietin vain että jos sinua ei oikeastaan mikään pidättele.

Tuo voi olla fiksua toisaalta, että lapsi kävisi päivittäin päiväkodissa, ja hän varmasti tottuisi paremmin sinne. Sinulta kuitenkin vaaditaan kohtuuttomia että veisit lapsen päivittäin kahdeksi-kolmeksi tunniksi. Pidä vain kiinni tuosta klo 9-13 jos se toimii perheellenne parhaiten. On päiväkodin vastuulla saada nukkariaika toimimaan, ei sinun (ja vähiten lapsen).

Kyllä yleinen käytäntö on, että tutustuminen tapahtuu lapsilähtöisesti ja lapsen tarpeiden mukaan. Samoin on erikoista, että ehdottivat heti kuuden tunnin päivillä kun sinä itse ehdotit nykysuositusten mukaista pehmeää laskua. Toki emme voi tietää heidän syitä tälle. Ehkä tietämättömyyttään tai ehkä päiväkodin käytännöt vaikuttavat tähän. Monissa pikkupaikkakuntien päiväkodeissa ei ole kouluttautunutta henkilökuntaa lainkaan, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja on hyvin harvoin asianmukaisen korkeakoulun käynyt. Tämä voi selittää osaltaan, miksi heidän käytännöt poikkeavat suosituksista noin voimakkaasti, ja miksi eivät tunnu ihan ymmärtävän lapsesi tarpeita ja mitä hänen ryhmäyttäminen ja tukeminen vaatii päiväkodilta. En sano näin vähätelläkseni lainkaan päiväkodin työntekijöitä, he voivat olla oikein hyviä työssään monilta osin. Mutta juuri tällaisissa asioissa se koulutuksen merkitys on todella suuri. Ja minä sanon tämän lastenhoitajana hoitovapaalla, ihan tavallinen lähihoitaja olen.

Ihan lämpimästi voin kyllä sinulle sanoa, että isommilla paikkakunnilla asiat ovat resurssien suhteen paremmin, mitä tulee erityislapsiin. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Lapsen isä kyllä on mukana kuvioissa. Hänellä on täällä työpaikka, joten paikkakunta pidättelee, mutta ei juuri tämä asunto tai asuinalue. Ja tukiverkosto ei ole kummoinen tuolla pitkälläkään, kun he eivät suostu tekemään lapsen kanssa niin kuin ohjeistetaan. Heidän mielestään autismi on ihan höpöhöpö-juttu ja kyllä se lapsi sitten oppii, kun antaa juosta vilkkaalle autotielle, jokeen, vieraan koiran luo, tipahtaa puusta tai muuten loukata pahasti. Ei auta, vaikka miten päin heille selittäisi tai kuka sen selittää. Annoin kerran muutaman sukulaisen olla mukana lapsen puheterapiassa, jolloin terapeutti selitti, ettei lapsi käsitä syy-seuraussuhdetta, mutta höpöhöpö vaan. Joten heistä ei ole apua, koska tuollaisille ihmisille en lastani anna hetkeksikään. 

Tavoitteena on, että lapsi kävisi päivittäin, mutta se aika on vielä täysin auki ja pitää varovasti lisätä yksi päivä kerrallaan. Myös minun kipujeni takia pitää varovasti kokeilla, että miten monta päivää pystyn kulkemaan tuota matkaa. Ja lapsi on kuulemma ihan rauhallinen kun muut nukkuvat, mutta luulen sen olevan siksi ongelma, koska hän ei kuitenkaan nuku ja vaatii hiukan sitä vahtimista, ettei lähde minnekään. Toki ymmärrän, että se on ainoa hetki päiväkodissa, kun työntekijät voisivat hiukan levähtää, kun on paljon lapsia. Mutta en minä sille mitään voi, ettei lapsi ole vuosiin nukkunut päiväunia. Kotonakin käy kyllä lepäämässä/rauhoittumassa omassa huoneessa pari tuntia joka päivä.

Olemme kyllä lapsen isän kanssa miettineet muuttoa viereiseen kaupunkiin, mutta tämä nykyinen asunto on meille ihan täydellinen ja sijainti, joten emme haluaisi muuttaa. Inhoamme molemmat kaupungissa asumista, joten päätös on iso, koska se tulisi vaikuttamaan rajusti omaan mielialaamme. 

Juuri eilen hain lapsen päiväkodista ja puhuin hoitajan kanssa taas siitä päivän lyhentämisestä. Ihmetykseni oli kyllä suuri, kun nyt ehdotettiin päivän lyhentämistä vain puolella tunnilla nykyisestä. Hoitaja puhui myös siitä, että hän tietää miten paljon lapseni vaatii ja että pitää miettiä sitä lyhentämistä myös oman jaksamiseni mukaan. Että minäkin varmasti tarvitsen sen levähdyshetkeni, kun lapsi on päiväkodissa. 

Onhan se totta, että lapseni vaatii valtavasti päivittäin ja olen ollut hyvinkin väsynyt, katkera, kiukkuinen ja itkuinen. Mutta alusta asti olen silti kokenut elämäni lapsen kanssa paljon helpommaksi, mitä eri tahot olettavat sen olevan. Tietysti olen kiitollinen, jos saan joskus hengähtää itsekseni, mutta huomaan silti olevani jatkuvasti jossain valmiustilassa, kun siihen tottuu lapsen kanssa, en oikein osaa kytkeä sitä pois päältä. Siksikin mietin sitä muuttoa, että nykyään koen elämäni hyvinkin mielekkääksi, olen energinen ja jaksan tehdä paljon kivuista huolimatta. Kun asuin kaupungissa ennen lapsen saamista, olin jatkuvasti uupunut, en jaksanut tehdä mitään, olin kiukkuinen ja joskus ehkä jopa masentunut. 

Ap

Hoitopäivien lyhennystä ehdotetaan varma siksi kun todellista hoidon tarvetta ei ole (vanhemman työ) ja toisekseen lapsi on luultavasti niin haastava, että häntä ei todellakaan voi mitenkään kuntouttaa tai hän ei hyödy varhaiskasvatuksesta, jos hän on normi ryhmässä normi henkilökuntamitoituksella. Ehdottomasti lapsen on saatava sellainen hoitopaikka, josta hänelle on hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Käsitinkö että olet ihan yksin, eli lapsen isä ei ole kuvioissa? Mietin sitä, että varmasti kannattaa myös harkita muuttoa sinne tukiverkoston lähelle, jos lopulta mikään ei pidättele. Toki se olisi pidemmän kaavan suunnitelma, eikä suoraan ratkaise käsilläsi olevaa ongelmaa. Muualla saattaa olla paremmat kuntoutukset tarjolla lapsellesi ja myös paremmat resurssit päiväkotiin. Isohan päätös tuo on, mietin vain että jos sinua ei oikeastaan mikään pidättele.

Tuo voi olla fiksua toisaalta, että lapsi kävisi päivittäin päiväkodissa, ja hän varmasti tottuisi paremmin sinne. Sinulta kuitenkin vaaditaan kohtuuttomia että veisit lapsen päivittäin kahdeksi-kolmeksi tunniksi. Pidä vain kiinni tuosta klo 9-13 jos se toimii perheellenne parhaiten. On päiväkodin vastuulla saada nukkariaika toimimaan, ei sinun (ja vähiten lapsen).

Kyllä yleinen käytäntö on, että tutustuminen tapahtuu lapsilähtöisesti ja lapsen tarpeiden mukaan. Samoin on erikoista, että ehdottivat heti kuuden tunnin päivillä kun sinä itse ehdotit nykysuositusten mukaista pehmeää laskua. Toki emme voi tietää heidän syitä tälle. Ehkä tietämättömyyttään tai ehkä päiväkodin käytännöt vaikuttavat tähän. Monissa pikkupaikkakuntien päiväkodeissa ei ole kouluttautunutta henkilökuntaa lainkaan, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja on hyvin harvoin asianmukaisen korkeakoulun käynyt. Tämä voi selittää osaltaan, miksi heidän käytännöt poikkeavat suosituksista noin voimakkaasti, ja miksi eivät tunnu ihan ymmärtävän lapsesi tarpeita ja mitä hänen ryhmäyttäminen ja tukeminen vaatii päiväkodilta. En sano näin vähätelläkseni lainkaan päiväkodin työntekijöitä, he voivat olla oikein hyviä työssään monilta osin. Mutta juuri tällaisissa asioissa se koulutuksen merkitys on todella suuri. Ja minä sanon tämän lastenhoitajana hoitovapaalla, ihan tavallinen lähihoitaja olen.

Ihan lämpimästi voin kyllä sinulle sanoa, että isommilla paikkakunnilla asiat ovat resurssien suhteen paremmin, mitä tulee erityislapsiin. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Lapsen isä kyllä on mukana kuvioissa. Hänellä on täällä työpaikka, joten paikkakunta pidättelee, mutta ei juuri tämä asunto tai asuinalue. Ja tukiverkosto ei ole kummoinen tuolla pitkälläkään, kun he eivät suostu tekemään lapsen kanssa niin kuin ohjeistetaan. Heidän mielestään autismi on ihan höpöhöpö-juttu ja kyllä se lapsi sitten oppii, kun antaa juosta vilkkaalle autotielle, jokeen, vieraan koiran luo, tipahtaa puusta tai muuten loukata pahasti. Ei auta, vaikka miten päin heille selittäisi tai kuka sen selittää. Annoin kerran muutaman sukulaisen olla mukana lapsen puheterapiassa, jolloin terapeutti selitti, ettei lapsi käsitä syy-seuraussuhdetta, mutta höpöhöpö vaan. Joten heistä ei ole apua, koska tuollaisille ihmisille en lastani anna hetkeksikään. 

Tavoitteena on, että lapsi kävisi päivittäin, mutta se aika on vielä täysin auki ja pitää varovasti lisätä yksi päivä kerrallaan. Myös minun kipujeni takia pitää varovasti kokeilla, että miten monta päivää pystyn kulkemaan tuota matkaa. Ja lapsi on kuulemma ihan rauhallinen kun muut nukkuvat, mutta luulen sen olevan siksi ongelma, koska hän ei kuitenkaan nuku ja vaatii hiukan sitä vahtimista, ettei lähde minnekään. Toki ymmärrän, että se on ainoa hetki päiväkodissa, kun työntekijät voisivat hiukan levähtää, kun on paljon lapsia. Mutta en minä sille mitään voi, ettei lapsi ole vuosiin nukkunut päiväunia. Kotonakin käy kyllä lepäämässä/rauhoittumassa omassa huoneessa pari tuntia joka päivä.

Olemme kyllä lapsen isän kanssa miettineet muuttoa viereiseen kaupunkiin, mutta tämä nykyinen asunto on meille ihan täydellinen ja sijainti, joten emme haluaisi muuttaa. Inhoamme molemmat kaupungissa asumista, joten päätös on iso, koska se tulisi vaikuttamaan rajusti omaan mielialaamme. 

Juuri eilen hain lapsen päiväkodista ja puhuin hoitajan kanssa taas siitä päivän lyhentämisestä. Ihmetykseni oli kyllä suuri, kun nyt ehdotettiin päivän lyhentämistä vain puolella tunnilla nykyisestä. Hoitaja puhui myös siitä, että hän tietää miten paljon lapseni vaatii ja että pitää miettiä sitä lyhentämistä myös oman jaksamiseni mukaan. Että minäkin varmasti tarvitsen sen levähdyshetkeni, kun lapsi on päiväkodissa. 

Onhan se totta, että lapseni vaatii valtavasti päivittäin ja olen ollut hyvinkin väsynyt, katkera, kiukkuinen ja itkuinen. Mutta alusta asti olen silti kokenut elämäni lapsen kanssa paljon helpommaksi, mitä eri tahot olettavat sen olevan. Tietysti olen kiitollinen, jos saan joskus hengähtää itsekseni, mutta huomaan silti olevani jatkuvasti jossain valmiustilassa, kun siihen tottuu lapsen kanssa, en oikein osaa kytkeä sitä pois päältä. Siksikin mietin sitä muuttoa, että nykyään koen elämäni hyvinkin mielekkääksi, olen energinen ja jaksan tehdä paljon kivuista huolimatta. Kun asuin kaupungissa ennen lapsen saamista, olin jatkuvasti uupunut, en jaksanut tehdä mitään, olin kiukkuinen ja joskus ehkä jopa masentunut. 

Ap

Aivan. Älä välitä sukulaisista. Juuri autismin kohdalla valitettavasti aina joutuu kohtaamaan näitä, jotka eivät usko mikä lasta vaivaa ja eivät ota tosissaan niitä ohjeita mitä antaa heille. Kuulostaa siltä, että kaikki on hyvin nyt sinulla tuolla paikkakunnalla jolla olet. Mukavaa kuulla, että olet alkanut saada energiaa ja koet voivasi hyvin.

Onko teillä lapsen isän kanssa hyvät välit? Olisiko mahdollista että yhdessä esimerkiksi vasu-keskustelussa nyt syksyllä otatte ystävälliseen sävyyn nämä ehdotukset esiin, ja kerrottu että olette huolissanne siitä kun lapsen tulisi saada kuntoutusta nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä oloon ja tunteja pyydetään lyhentämään? Voit myös ihan yksin tietysti sanoa nämä, mutta kummasti se joskus menee paremmin perille jos molemmat vanhemmat ovat paikalla. Olisi tärkeää, että hoitajiin tulee sellaisen suhde että te oikeasti yhdessä teette töitä lapsen eteen. Tämä vaatii oman avustajan, mutta jos ryhmässä on ryhmäavustaja niin heidän pitäisi kyllä senkin avulla pärjätä. Kannattaa kuitenkin jatkuvasti ajaa avustaja asiaa eteenpäin, sillä kohta hän on eskari ja sitten jo koululainen. Voi myös olla, että hoitajille on jäänyt käsitys että sinä itse haluat lyhyemmät tunnit ja ajattelevat että se on kaikkien etu. Siksikin on hyvä ottaa hyvässä hengessä asiat esiin.

Mietin myös sitä, että jossain vaiheessa voisi olla paikallaan herättää lapsi aiemmin, jotta hän saisi myös varsinaista leikkiaikaa päiväkodissa. Leikin avulla hoitajat voivat sopeuttaa häntä paremmin ryhmään ja tarjota ihan oikeaa kuntoutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Käsitinkö että olet ihan yksin, eli lapsen isä ei ole kuvioissa? Mietin sitä, että varmasti kannattaa myös harkita muuttoa sinne tukiverkoston lähelle, jos lopulta mikään ei pidättele. Toki se olisi pidemmän kaavan suunnitelma, eikä suoraan ratkaise käsilläsi olevaa ongelmaa. Muualla saattaa olla paremmat kuntoutukset tarjolla lapsellesi ja myös paremmat resurssit päiväkotiin. Isohan päätös tuo on, mietin vain että jos sinua ei oikeastaan mikään pidättele.

Tuo voi olla fiksua toisaalta, että lapsi kävisi päivittäin päiväkodissa, ja hän varmasti tottuisi paremmin sinne. Sinulta kuitenkin vaaditaan kohtuuttomia että veisit lapsen päivittäin kahdeksi-kolmeksi tunniksi. Pidä vain kiinni tuosta klo 9-13 jos se toimii perheellenne parhaiten. On päiväkodin vastuulla saada nukkariaika toimimaan, ei sinun (ja vähiten lapsen).

Kyllä yleinen käytäntö on, että tutustuminen tapahtuu lapsilähtöisesti ja lapsen tarpeiden mukaan. Samoin on erikoista, että ehdottivat heti kuuden tunnin päivillä kun sinä itse ehdotit nykysuositusten mukaista pehmeää laskua. Toki emme voi tietää heidän syitä tälle. Ehkä tietämättömyyttään tai ehkä päiväkodin käytännöt vaikuttavat tähän. Monissa pikkupaikkakuntien päiväkodeissa ei ole kouluttautunutta henkilökuntaa lainkaan, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja on hyvin harvoin asianmukaisen korkeakoulun käynyt. Tämä voi selittää osaltaan, miksi heidän käytännöt poikkeavat suosituksista noin voimakkaasti, ja miksi eivät tunnu ihan ymmärtävän lapsesi tarpeita ja mitä hänen ryhmäyttäminen ja tukeminen vaatii päiväkodilta. En sano näin vähätelläkseni lainkaan päiväkodin työntekijöitä, he voivat olla oikein hyviä työssään monilta osin. Mutta juuri tällaisissa asioissa se koulutuksen merkitys on todella suuri. Ja minä sanon tämän lastenhoitajana hoitovapaalla, ihan tavallinen lähihoitaja olen.

Ihan lämpimästi voin kyllä sinulle sanoa, että isommilla paikkakunnilla asiat ovat resurssien suhteen paremmin, mitä tulee erityislapsiin. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Lapsen isä kyllä on mukana kuvioissa. Hänellä on täällä työpaikka, joten paikkakunta pidättelee, mutta ei juuri tämä asunto tai asuinalue. Ja tukiverkosto ei ole kummoinen tuolla pitkälläkään, kun he eivät suostu tekemään lapsen kanssa niin kuin ohjeistetaan. Heidän mielestään autismi on ihan höpöhöpö-juttu ja kyllä se lapsi sitten oppii, kun antaa juosta vilkkaalle autotielle, jokeen, vieraan koiran luo, tipahtaa puusta tai muuten loukata pahasti. Ei auta, vaikka miten päin heille selittäisi tai kuka sen selittää. Annoin kerran muutaman sukulaisen olla mukana lapsen puheterapiassa, jolloin terapeutti selitti, ettei lapsi käsitä syy-seuraussuhdetta, mutta höpöhöpö vaan. Joten heistä ei ole apua, koska tuollaisille ihmisille en lastani anna hetkeksikään. 

Tavoitteena on, että lapsi kävisi päivittäin, mutta se aika on vielä täysin auki ja pitää varovasti lisätä yksi päivä kerrallaan. Myös minun kipujeni takia pitää varovasti kokeilla, että miten monta päivää pystyn kulkemaan tuota matkaa. Ja lapsi on kuulemma ihan rauhallinen kun muut nukkuvat, mutta luulen sen olevan siksi ongelma, koska hän ei kuitenkaan nuku ja vaatii hiukan sitä vahtimista, ettei lähde minnekään. Toki ymmärrän, että se on ainoa hetki päiväkodissa, kun työntekijät voisivat hiukan levähtää, kun on paljon lapsia. Mutta en minä sille mitään voi, ettei lapsi ole vuosiin nukkunut päiväunia. Kotonakin käy kyllä lepäämässä/rauhoittumassa omassa huoneessa pari tuntia joka päivä.

Olemme kyllä lapsen isän kanssa miettineet muuttoa viereiseen kaupunkiin, mutta tämä nykyinen asunto on meille ihan täydellinen ja sijainti, joten emme haluaisi muuttaa. Inhoamme molemmat kaupungissa asumista, joten päätös on iso, koska se tulisi vaikuttamaan rajusti omaan mielialaamme. 

Juuri eilen hain lapsen päiväkodista ja puhuin hoitajan kanssa taas siitä päivän lyhentämisestä. Ihmetykseni oli kyllä suuri, kun nyt ehdotettiin päivän lyhentämistä vain puolella tunnilla nykyisestä. Hoitaja puhui myös siitä, että hän tietää miten paljon lapseni vaatii ja että pitää miettiä sitä lyhentämistä myös oman jaksamiseni mukaan. Että minäkin varmasti tarvitsen sen levähdyshetkeni, kun lapsi on päiväkodissa. 

Onhan se totta, että lapseni vaatii valtavasti päivittäin ja olen ollut hyvinkin väsynyt, katkera, kiukkuinen ja itkuinen. Mutta alusta asti olen silti kokenut elämäni lapsen kanssa paljon helpommaksi, mitä eri tahot olettavat sen olevan. Tietysti olen kiitollinen, jos saan joskus hengähtää itsekseni, mutta huomaan silti olevani jatkuvasti jossain valmiustilassa, kun siihen tottuu lapsen kanssa, en oikein osaa kytkeä sitä pois päältä. Siksikin mietin sitä muuttoa, että nykyään koen elämäni hyvinkin mielekkääksi, olen energinen ja jaksan tehdä paljon kivuista huolimatta. Kun asuin kaupungissa ennen lapsen saamista, olin jatkuvasti uupunut, en jaksanut tehdä mitään, olin kiukkuinen ja joskus ehkä jopa masentunut. 

Ap

Aivan. Älä välitä sukulaisista. Juuri autismin kohdalla valitettavasti aina joutuu kohtaamaan näitä, jotka eivät usko mikä lasta vaivaa ja eivät ota tosissaan niitä ohjeita mitä antaa heille. Kuulostaa siltä, että kaikki on hyvin nyt sinulla tuolla paikkakunnalla jolla olet. Mukavaa kuulla, että olet alkanut saada energiaa ja koet voivasi hyvin.

Onko teillä lapsen isän kanssa hyvät välit? Olisiko mahdollista että yhdessä esimerkiksi vasu-keskustelussa nyt syksyllä otatte ystävälliseen sävyyn nämä ehdotukset esiin, ja kerrottu että olette huolissanne siitä kun lapsen tulisi saada kuntoutusta nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä oloon ja tunteja pyydetään lyhentämään? Voit myös ihan yksin tietysti sanoa nämä, mutta kummasti se joskus menee paremmin perille jos molemmat vanhemmat ovat paikalla. Olisi tärkeää, että hoitajiin tulee sellaisen suhde että te oikeasti yhdessä teette töitä lapsen eteen. Tämä vaatii oman avustajan, mutta jos ryhmässä on ryhmäavustaja niin heidän pitäisi kyllä senkin avulla pärjätä. Kannattaa kuitenkin jatkuvasti ajaa avustaja asiaa eteenpäin, sillä kohta hän on eskari ja sitten jo koululainen. Voi myös olla, että hoitajille on jäänyt käsitys että sinä itse haluat lyhyemmät tunnit ja ajattelevat että se on kaikkien etu. Siksikin on hyvä ottaa hyvässä hengessä asiat esiin.

Mietin myös sitä, että jossain vaiheessa voisi olla paikallaan herättää lapsi aiemmin, jotta hän saisi myös varsinaista leikkiaikaa päiväkodissa. Leikin avulla hoitajat voivat sopeuttaa häntä paremmin ryhmään ja tarjota ihan oikeaa kuntoutusta.

Kirjoitinpas epäselvästi =D Olemme siis lapsen isän kanssa naimisissa, emme eronneet ja toinen lapsikin suunnitteilla. Isä on ollut mukana kaikissa keskusteluissa ja jos hän on mukana, silloin henkilökuntakin on suopeampaa meidän ehdotuksillemme. Luultavasti siksi, että itse olen turhan kiltti ja mies taas sellainen, että ei anna periksi. Luultavasti ovat tämän huomanneet päiväkodilla. 

Päiväkodissa ei pitäisi olla virheellistä käsitystä että minä haluaisin lyhyemmät tunnit, koska ensimmäisenä päivänä juuri puhuimme siitä, että hiljalleen aletaan pidentämään päiviä. Se oli ihan ok, kunnes lapsi kävi toisen päivän ja siellä alettiin taas puhua lyhentämisestä. 

Lapsi on paikalla kyllä sellaisena aikana, että siellä on vapaata leikkiä ja muut lapset kuulemma tykkäävät leikkiä hänen kanssaan ja hakevat mukaan moniin juttuihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hoitopäivien lyhennystä ehdotetaan varma siksi kun todellista hoidon tarvetta ei ole (vanhemman työ) ja toisekseen lapsi on luultavasti niin haastava, että häntä ei todellakaan voi mitenkään kuntouttaa tai hän ei hyödy varhaiskasvatuksesta, jos hän on normi ryhmässä normi henkilökuntamitoituksella. Ehdottomasti lapsen on saatava sellainen hoitopaikka, josta hänelle on hyötyä.

Luultavasti se on iso syy, että olen kotona ja tietysti se tiedetään päiväkodilla. Olisihan tilanne luultavasti aivan toinen, jos olisinkin töissä, kun mahdollisuutta lyhyemmille päiville ei edes olisi. 

Lapsi on kyllä haastava, mutta ovat sitä mieltä, että hän hyötyy valtavasti tuosta päiväkodissa käymisestä. Myös lapsen terapeutit ovat samaa mieltä, että lapsi on kehittynyt paljon tietyissä asioissa juurikin päiväkodissa käymisen takia. 

Päiväkotiin on nyt saatu osa-aikainen toinen ryhmäavustaja ilmeisesti juuri minun lapseni takia. Ja kuulemma kaupungilta oli jo sanottu, että hänet otettaisiin pois sieltä, kun lapseni sopimus on tällä hetkellä 2 päivää viikossa, joten teimme eilen sopimuksen 5 päivästä, mutta päätän itse kuinka monena päivänä tuon lapsen hoitoon. 

Minua vain hieman nyt stressaa uusien hoitoaikojen ilmoittaminen, kun tiedän päiväkodin haluavan lyhyemmät päivät, mutta itse en kauheasti niitä haluaisi lyhentää. Olen aivan liian miellyttämisenhaluinen ja yritän miettiä, että mikä olisi parasta lapselle. Hän kun ei sitä osaa kertoa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt vasta ehdin vastaamaan, yritän vastata mahdollisiman moneen asiaan.

Meillä on ollut talvella/keväällä juuri hiukan ennen koronaa vasu, jossa kirjattiin ylös lapsen haasteita ja mukana oli monia henkilöitä, puheterapeutti, eriyislastentarhanopettaja (vai mikä tämä nyt oli), päiväkodin henkilökuntaa ja kuntoutusohjaaja. Silloin henkilökohtaisen avustajan tilanne oli yhtä auki kuin se on nyt.

Olen itse nyt työttömänä, luultavasti joudun jäädääm työkyvyttömyyseläkkeelle omien terveysvaivojeni vuoksi. Niidenkin takia on ihan oma hommansa lähteä sinne päiväkotiin ja sen takia matkakin kestää kauan.

Tietenkään en halua, että lapsi kuormittuu liikaa, mutta hän on ollut ihan tyytyväinen ja suhteellisen rauhallinen näillä päivillä. On hiukan levottomampi kyllä, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ja todella mielellään menee päiväkotiin ja lähtee aina hyvillä mielin kotiin. 

Olen vähän väliä kysellyt tuosta avustajasta ja nyt viimeisin käsitys joka minulla on, on se, ettei sitä saadakaan. Vaikka piti olla syksyllä jo olla ihminen päiväkodissa tähän hommaan. Ryhmäavustaja heillä kyllä on, mutta se nyt ei paljoa auta, koska ryhmässä on muitakin lapsia ja päiväkodissakin on todettu, että lapseni tarvitsee todella paljon ohjausta ja tukea. 

Lapsi ei huuda peloissaan montaa tuntia, päiväkodissa noita kohtauksia ei ole tullut kuin yksi ja sekin meni nopeasti ohi, kun pääsi vain pois tilanteesta. Säikähtää yleensä ääniä, joita leluista voi lähteä, jos ei arvaa että siitä ääni voisi tulla. Jos saa itse rauhassa tutkia, ei häntä haittaa yhtään.

Ehdotettiin, että lapsi tulisi klo 9 ja hakisin klo 11-12 välillä kotiin. 

Lapsi on reilu 4v, käytössä on kuulosuojaimet ja kuvakansio. On tehty tehostetun tuen päätös vai mikä se nyt oli ja on valtava määrä erilaisia diagnooseja ja päätöksiä joka puolelta. Tällä hetkellä vien lapsen hoitoon klo 9 ja haen klo 13 aikaan.

Päiväkoti ei ole yksityinen, mutta on alueeni ainoa päiväkoti. Seuraava päiväkoti on 15km päässä, jonne minun ei ole mahdollista kuljettaa, eikä sinne olisi edes päässyt. On tehty tuen tarpeen arviointi ainakin neurologin luona, joka totesi sen olevan todella korkea.

Kävimme tutustumassa päiväkotiin ennen aloitusta, mutta se oli vain yhden kerran kun sai käydä. Sitten piti lapsi tuoda hoitoon eikä sinne saanut jäädä lapsen kanssa. 

Ap

Kysy suoraan onko heillä nimenomaan nukkarissa ongelmia lapsen kanssa, kun toivovat että hakisit ennen sitä takaisin. Ehdota tämän jälkeen että lapsi olisi klo 8-11.45 päivähoidossa, jolloin hän saa aamulla myös vapaan leikkihetken, jossa aikuiset voivat tukea lasta. Muistuta, että heidän tehtävä on kuitenkin tarjota kuntouttavaa päivähoitoa lapselle, vaikka se vaikeaa olisi. Älä alistu tuohon. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja ryhmässä on kuitenkin ryhmäavustaja eikä muka onnistu. Ota ihan suoraan nyt puheeksi,että koet todella ikäväksi nämä jatkuvat vaatimukset lyhentää tunteja eikä se ole ok.

Minun lapseni on aivan yhtä ohjattava päivähoidossa. Hänellä on myös kiljumista aistiongelmien vuoksi. Silti kukaan ei valita, ja päinvastoin ovat varovaisesti ehdottaneet että tuntimääriä voisi pidentää pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan päiväkodin toiminta kuulostaa todella huonolta, ihan senkin vuoksi ettet ole saanut asiallisesti lapsen kanssa tutustua. Sinun olisi pitänyt saada tutustua vaikka viikon päivät, jos olisit sen nähnyt tarpeelliseksi.

Jos olet jäämässä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin olisiko mitenkään mahdollista muuttaa sinne 15km päähän, vai onko oma tukiverkkosi siellä sinun kodin lähellä?

Ilmeisesti siellä ei ole muita ongelmia kuin minun lapseni, joka ei nuku päiväunia. Hän jätti päiväunet pois hyvin pian sen jälkeen, kun täytti vuoden ja alkoi nukkua pitkät yöunet. Päiväkodissa muiden nukkuessa lapseni saa istua rauhassa omassa pienessä pedissään erillisessä tilassa (ei tykännyt olla pimeässä muiden kanssa, kotona ei mitään ongelmaa pimeyden kanssa) ja lukee kirjoja sen aikaa kun muut nukkuvat.  

Olen siksi vienyt vasta klo 9, kun lapsi heräilee yleensä siinä klo 8 aikaan, eikä halua heti syödä mitään. En viitsi herättää ellei ole pakko, koska on sitten kiukkuinen koko päivän jos joudun herättämään. 

Meillä on aluksi ollut puhetta päiväkodin kanssa, kun nyt aloitettiin pitkän tauon jälkeen, että aloitettiin näillä 4h päivillä ja sitten parin viikon päästä lisättäisiin yksi päivä ja tunteja viiteen. Mutta nyt sitten alkoivatkin puhua, että lyhennettäisiin ja lisättäisiin vain päiviä. En tiennyt, että olisin saanut olla lapsen kanssa siellä päiväkodilla, minulle sanottiin että tällainen on heidän käytäntönsä. Mutta onneksi kaikki silti meni hyvin ja lapsi on viihtynyt hyvin siellä ensimmäisestä päivästä asti.

Muutto saattaisi olla mahdollinen, mutta sitten taas kauppamatka pitenisi tuon 15km. Turvaverkko on 250km päässä, joten se ei "pidättele". Ja tuo toinen päiväkoti hieman epäilyttää minua huonon maineensa takia.

Joku kysyi missä asumme. Asumme yhdellä Pohjanmaista.

Ap

Käsitinkö että olet ihan yksin, eli lapsen isä ei ole kuvioissa? Mietin sitä, että varmasti kannattaa myös harkita muuttoa sinne tukiverkoston lähelle, jos lopulta mikään ei pidättele. Toki se olisi pidemmän kaavan suunnitelma, eikä suoraan ratkaise käsilläsi olevaa ongelmaa. Muualla saattaa olla paremmat kuntoutukset tarjolla lapsellesi ja myös paremmat resurssit päiväkotiin. Isohan päätös tuo on, mietin vain että jos sinua ei oikeastaan mikään pidättele.

Tuo voi olla fiksua toisaalta, että lapsi kävisi päivittäin päiväkodissa, ja hän varmasti tottuisi paremmin sinne. Sinulta kuitenkin vaaditaan kohtuuttomia että veisit lapsen päivittäin kahdeksi-kolmeksi tunniksi. Pidä vain kiinni tuosta klo 9-13 jos se toimii perheellenne parhaiten. On päiväkodin vastuulla saada nukkariaika toimimaan, ei sinun (ja vähiten lapsen).

Kyllä yleinen käytäntö on, että tutustuminen tapahtuu lapsilähtöisesti ja lapsen tarpeiden mukaan. Samoin on erikoista, että ehdottivat heti kuuden tunnin päivillä kun sinä itse ehdotit nykysuositusten mukaista pehmeää laskua. Toki emme voi tietää heidän syitä tälle. Ehkä tietämättömyyttään tai ehkä päiväkodin käytännöt vaikuttavat tähän. Monissa pikkupaikkakuntien päiväkodeissa ei ole kouluttautunutta henkilökuntaa lainkaan, eli esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja on hyvin harvoin asianmukaisen korkeakoulun käynyt. Tämä voi selittää osaltaan, miksi heidän käytännöt poikkeavat suosituksista noin voimakkaasti, ja miksi eivät tunnu ihan ymmärtävän lapsesi tarpeita ja mitä hänen ryhmäyttäminen ja tukeminen vaatii päiväkodilta. En sano näin vähätelläkseni lainkaan päiväkodin työntekijöitä, he voivat olla oikein hyviä työssään monilta osin. Mutta juuri tällaisissa asioissa se koulutuksen merkitys on todella suuri. Ja minä sanon tämän lastenhoitajana hoitovapaalla, ihan tavallinen lähihoitaja olen.

Ihan lämpimästi voin kyllä sinulle sanoa, että isommilla paikkakunnilla asiat ovat resurssien suhteen paremmin, mitä tulee erityislapsiin. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi!

Lapsen isä kyllä on mukana kuvioissa. Hänellä on täällä työpaikka, joten paikkakunta pidättelee, mutta ei juuri tämä asunto tai asuinalue. Ja tukiverkosto ei ole kummoinen tuolla pitkälläkään, kun he eivät suostu tekemään lapsen kanssa niin kuin ohjeistetaan. Heidän mielestään autismi on ihan höpöhöpö-juttu ja kyllä se lapsi sitten oppii, kun antaa juosta vilkkaalle autotielle, jokeen, vieraan koiran luo, tipahtaa puusta tai muuten loukata pahasti. Ei auta, vaikka miten päin heille selittäisi tai kuka sen selittää. Annoin kerran muutaman sukulaisen olla mukana lapsen puheterapiassa, jolloin terapeutti selitti, ettei lapsi käsitä syy-seuraussuhdetta, mutta höpöhöpö vaan. Joten heistä ei ole apua, koska tuollaisille ihmisille en lastani anna hetkeksikään. 

Tavoitteena on, että lapsi kävisi päivittäin, mutta se aika on vielä täysin auki ja pitää varovasti lisätä yksi päivä kerrallaan. Myös minun kipujeni takia pitää varovasti kokeilla, että miten monta päivää pystyn kulkemaan tuota matkaa. Ja lapsi on kuulemma ihan rauhallinen kun muut nukkuvat, mutta luulen sen olevan siksi ongelma, koska hän ei kuitenkaan nuku ja vaatii hiukan sitä vahtimista, ettei lähde minnekään. Toki ymmärrän, että se on ainoa hetki päiväkodissa, kun työntekijät voisivat hiukan levähtää, kun on paljon lapsia. Mutta en minä sille mitään voi, ettei lapsi ole vuosiin nukkunut päiväunia. Kotonakin käy kyllä lepäämässä/rauhoittumassa omassa huoneessa pari tuntia joka päivä.

Olemme kyllä lapsen isän kanssa miettineet muuttoa viereiseen kaupunkiin, mutta tämä nykyinen asunto on meille ihan täydellinen ja sijainti, joten emme haluaisi muuttaa. Inhoamme molemmat kaupungissa asumista, joten päätös on iso, koska se tulisi vaikuttamaan rajusti omaan mielialaamme. 

Juuri eilen hain lapsen päiväkodista ja puhuin hoitajan kanssa taas siitä päivän lyhentämisestä. Ihmetykseni oli kyllä suuri, kun nyt ehdotettiin päivän lyhentämistä vain puolella tunnilla nykyisestä. Hoitaja puhui myös siitä, että hän tietää miten paljon lapseni vaatii ja että pitää miettiä sitä lyhentämistä myös oman jaksamiseni mukaan. Että minäkin varmasti tarvitsen sen levähdyshetkeni, kun lapsi on päiväkodissa. 

Onhan se totta, että lapseni vaatii valtavasti päivittäin ja olen ollut hyvinkin väsynyt, katkera, kiukkuinen ja itkuinen. Mutta alusta asti olen silti kokenut elämäni lapsen kanssa paljon helpommaksi, mitä eri tahot olettavat sen olevan. Tietysti olen kiitollinen, jos saan joskus hengähtää itsekseni, mutta huomaan silti olevani jatkuvasti jossain valmiustilassa, kun siihen tottuu lapsen kanssa, en oikein osaa kytkeä sitä pois päältä. Siksikin mietin sitä muuttoa, että nykyään koen elämäni hyvinkin mielekkääksi, olen energinen ja jaksan tehdä paljon kivuista huolimatta. Kun asuin kaupungissa ennen lapsen saamista, olin jatkuvasti uupunut, en jaksanut tehdä mitään, olin kiukkuinen ja joskus ehkä jopa masentunut. 

Ap

Aivan. Älä välitä sukulaisista. Juuri autismin kohdalla valitettavasti aina joutuu kohtaamaan näitä, jotka eivät usko mikä lasta vaivaa ja eivät ota tosissaan niitä ohjeita mitä antaa heille. Kuulostaa siltä, että kaikki on hyvin nyt sinulla tuolla paikkakunnalla jolla olet. Mukavaa kuulla, että olet alkanut saada energiaa ja koet voivasi hyvin.

Onko teillä lapsen isän kanssa hyvät välit? Olisiko mahdollista että yhdessä esimerkiksi vasu-keskustelussa nyt syksyllä otatte ystävälliseen sävyyn nämä ehdotukset esiin, ja kerrottu että olette huolissanne siitä kun lapsen tulisi saada kuntoutusta nimenomaan sosiaalisiin tilanteisiin ja ryhmässä oloon ja tunteja pyydetään lyhentämään? Voit myös ihan yksin tietysti sanoa nämä, mutta kummasti se joskus menee paremmin perille jos molemmat vanhemmat ovat paikalla. Olisi tärkeää, että hoitajiin tulee sellaisen suhde että te oikeasti yhdessä teette töitä lapsen eteen. Tämä vaatii oman avustajan, mutta jos ryhmässä on ryhmäavustaja niin heidän pitäisi kyllä senkin avulla pärjätä. Kannattaa kuitenkin jatkuvasti ajaa avustaja asiaa eteenpäin, sillä kohta hän on eskari ja sitten jo koululainen. Voi myös olla, että hoitajille on jäänyt käsitys että sinä itse haluat lyhyemmät tunnit ja ajattelevat että se on kaikkien etu. Siksikin on hyvä ottaa hyvässä hengessä asiat esiin.

Mietin myös sitä, että jossain vaiheessa voisi olla paikallaan herättää lapsi aiemmin, jotta hän saisi myös varsinaista leikkiaikaa päiväkodissa. Leikin avulla hoitajat voivat sopeuttaa häntä paremmin ryhmään ja tarjota ihan oikeaa kuntoutusta.

Kirjoitinpas epäselvästi =D Olemme siis lapsen isän kanssa naimisissa, emme eronneet ja toinen lapsikin suunnitteilla. Isä on ollut mukana kaikissa keskusteluissa ja jos hän on mukana, silloin henkilökuntakin on suopeampaa meidän ehdotuksillemme. Luultavasti siksi, että itse olen turhan kiltti ja mies taas sellainen, että ei anna periksi. Luultavasti ovat tämän huomanneet päiväkodilla. 

Päiväkodissa ei pitäisi olla virheellistä käsitystä että minä haluaisin lyhyemmät tunnit, koska ensimmäisenä päivänä juuri puhuimme siitä, että hiljalleen aletaan pidentämään päiviä. Se oli ihan ok, kunnes lapsi kävi toisen päivän ja siellä alettiin taas puhua lyhentämisestä. 

Lapsi on paikalla kyllä sellaisena aikana, että siellä on vapaata leikkiä ja muut lapset kuulemma tykkäävät leikkiä hänen kanssaan ja hakevat mukaan moniin juttuihin.

Ap

Hei luin tuon aiemmankin vastauksesi. Uskon kyllä että hoitajat haluavat lopulta ihan hyvää teidän perheellenne, joten älä pelkää sanoa ääneen että itse toivoisit kyllä niitä pidempiä tunteja. Kannattaa viedä lapsi joka päivä päiväkotiin, vaikka stressaisit asiaa. Jos se vain ei ole itsellesi täysin kohtuutonta, niin ehdota että hakisit ensimmäisen viikon-kahden ajan 9-12 ja sitten alkaisitte kokeilemaan nukkaria kun lapselle on tullut selkeä päivittäinen rutiini päivähoidosta.

Voisi olla fiksua harkita myös laajennettua varhaiskasvatusta, eli alle 7h. Hoitajat eivät välttämättä viitsi ääneen sanoa, mutta he saattavat stressata ryhmäkokoa. Jos lapsesi olisi laajennetulla niin hän olisi ryhmässä "kokonainen" eikä "puolikas". Vaikka lapsella olisi nimellisesti 7h oikeus, niin hän voisi olla vaikka vain sen 5h, mutta olisi ryhmäkokojen näkökulmasta kokonainen. Ota avoimesti hoitajien kanssa puheeksi huolesi, ja miettikää yhdessä hyvää ratkaisua asialle.

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan lapsen paikka kuiteskin jossain kuntouttavassa laitoksessa,kun et itse pysty hoitamaan.Vai etkö vaan viitsi.

Kokeileppa itse viikko ja minä tulen ja kysyn vieläkö jatketaan? Vai etkö viitsi?

Tommosta kirkujia ei pitäisi laittaa päiväkotiin toisten riesaksi. Ovat semmosia mölisköjä etteivät mihinkään kuntoudu tai mitään opi. Pidä kotona.