Yksi loukkaantuu työpaikalla jos ei ole kaikessa mukana
Mikä on taustalla ihmisellä, joka loukkaantuu työpaikalla heti, jos hän ei ole jokaisessa sähköpostissa vastaanottajana tai jos häntä ei kutsuta palaveriin? Kyseessä ei ole isot asiat ja ne ovat sellaisia, jotka eivät edes loukkaantujan toimenkuvaan kuulu. Kaikkia viestejä ja kaikkia palaverikutsuja ei voi lähettää koko organisaatiolle. Yleensä valitaan ne, joiden toimenkuvaan asia kuuluu tai joilla on päätösvaltaa asiassa. Sitten yksi aina loukkaantuu siitä, että häntä ei kutsuttu tai hänelle ei kerrottu tätäkään asiaa.
Mitä tällainen ihminen pelkää? Mistä tällainen käytös kumpuaa?
Kommentit (7)
Miksi piittaat asiasta? Loukkaantuminen on hänen ihan ikioma tunteensa ja jos siitä ei ole juurikaan häiriötä, antakaa olla.
No on siitä vähän häirötä, kun toinen isoon ääneen valittaa, että tästä ja tästä jutusta ei lainkaan kerrottu hänelle. Tai että siinä ja siinä jutussa ei lainkaan otettu häntä mukaan. Tosin esimieskin tietää missä mennään.
Jos isossa talossa jossain toisella osastolla puhuu, että häntä ei lainkaan otettu siihen juttuun mukaan, niin äkkiä joku saa sen vaikutelman, että oikeasti häntä syrjitään tai tietoa pantataan tms.
Kaikki muut on liian hienotunteisia ja korrekteja eikä kukaan uskalla sanoa hänelle suoraan, miten asia on.
ap
Miksi ette sano suoraan, mutta ystävällisesti, että "hei, ei sua sorreta tuossa, vaan tapoihin kuuluu, että kokouksiin kutsutaan ja sähköpostit lähetetään vain niille, joiden työhön kulloinkin käsiteltävä asia kuuluu - eikä xxxx nyt taida olla sinun vastuullasi, vai onko?" Ja sitten odotat nätisti ja neutraalisti hymyillen hänen vastaustaan. Jos väittää, että asia on hänen hoidossaan, pahoittelet, että et ollut tiennyt, että "työjakoa on muutettu, jatkossa asiaa koskevat kutsut siinä tapauksessa tietysti pitää lähettää myös hänelle - ja niin mitä sinä tarkalleen ottaen ko. asian suhteen teetkään työssäsi...?"
Että haluat vain varmistaa, että kaikki asianosaiset tosiaan saavat informaation, mutta sillä ei TURHAAN KUORMITETA työntekijöitä, jotka eivät juuri sen asian kanssa tee töitä. Sähköpostia ja kokouksia on muutenkin paljon!
Tuosta voi ilman muuta puhua, ja kannattaakin - koska voi olla aidostikin niin, että työnkuvia muutetaan ja vastuita ja silloin joltain voi jäädä saamatta informaatiota, joka liittyy hänen senhetkisiin töihinsä (ilman, että asia suoraan olisi hänen vastuullaan).
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 08:19"]
Mikä on taustalla ihmisellä, joka loukkaantuu työpaikalla heti, jos hän ei ole jokaisessa sähköpostissa vastaanottajana tai jos häntä ei kutsuta palaveriin? Kyseessä ei ole isot asiat ja ne ovat sellaisia, jotka eivät edes loukkaantujan toimenkuvaan kuulu. Kaikkia viestejä ja kaikkia palaverikutsuja ei voi lähettää koko organisaatiolle. Yleensä valitaan ne, joiden toimenkuvaan asia kuuluu tai joilla on päätösvaltaa asiassa. Sitten yksi aina loukkaantuu siitä, että häntä ei kutsuttu tai hänelle ei kerrottu tätäkään asiaa.
Mitä tällainen ihminen pelkää? Mistä tällainen käytös kumpuaa?
[/quote]Pitää teitä kiusaajina. Voisiko olla perää koska teit tämän ketjunkin?
[quote author="Vierailija" time="13.09.2013 klo 08:19"]
Mikä on taustalla ihmisellä, joka loukkaantuu työpaikalla heti, jos hän ei ole jokaisessa sähköpostissa vastaanottajana tai jos häntä ei kutsuta palaveriin? Kyseessä ei ole isot asiat ja ne ovat sellaisia, jotka eivät edes loukkaantujan toimenkuvaan kuulu. Kaikkia viestejä ja kaikkia palaverikutsuja ei voi lähettää koko organisaatiolle. Yleensä valitaan ne, joiden toimenkuvaan asia kuuluu tai joilla on päätösvaltaa asiassa. Sitten yksi aina loukkaantuu siitä, että häntä ei kutsuttu tai hänelle ei kerrottu tätäkään asiaa.
Mitä tällainen ihminen pelkää? Mistä tällainen käytös kumpuaa?
[/quote]
Se on joku lapsuusaikainen tunnelukko tai esim koulukiusaamisesta tms johtuva "vamma". Hän on aiemmin elämässään joutunut syrjityksi/ulkopuoliseksi ja kaikki mikä vähänkään muistuttaa tuollaista ulkopuolelle sulkemista, nostaa vanhat traumat esiin tuollaisena voimakkaana tunnereaktiona.
Todellakin hänelle pitäisi ystävällisesti mutta selkeästi selittää miksi häntä ei juuri tuohon kokoukseen kutsuttu/tuota sähköpostia lähetetty.
Meillä on ainakin pieni työyhteisö ja itseäni risoo juuri tuo nurkkakuntaisuus "koska tämä ei kuulu toimenkuvaasi niin sinulle ei laiteta tästä tietoa". Sitten jos jossain satun sanomaan, että en tiennytkään siitä ja tästä, niin sitten ihmetellään, että onhan tästä puhuttu ja viestitelty. Meillä ongelma alkoi kun esimies vaihtui. Informaatiot jäi saamatta ja minut ja kolleegani on jätetty ulkopuolelle lähestulkoon kaikesta "tärkeästä", toisinsanoen ulkopuolelle jättäminen kielii meillä minun ja kollegani työn arvostamisesta tai siis arvostuksen puutteesta.
Kaiken huippu oli koulutus, joka piti kaikille olla niin esimies laittoi muille siitä tietoa ja sitten parin päivän päästä minulle ja kollegalle, että "ainiin unohdin teidät tuosta viestiketjusta, tämä kuuluu teillekin".. Juu kyllä huomaa kuinka arvossa esimies meitä pitää!
Huono itsetunto? Rakkaudettomuuden kokemukset lapsena tai nuorena? Itsekeskeisyys?
Ruvetkaa lähettämään hänelle kaikki informaatio. Ihan pienetkin, Niin, että hukkuu informaatioon. Samoin kaikki kokouskutsut. Ruvetkaa parin kuukauden aikana järjestämään niitä kokouksia ihan järjettömästi, niin että niitä on päällekäinkin. Jokaiseen kokoukseen on toki valmistauduttava lukemalla 10-200 sivua tekstiä. sitten lähetätte j ennen kokouksta lukuisia sähköposteja ja tekstiviestejä, että joko kyseinen tyyppi on lukenut ja mitä mieltä hän on.
Kun ei kokouksiin pääse, koska ovat päällekäin, niin ilmoitatte aina sähköpostissa esimielehllennekin, että nämä ja nämä kutsutut olivat mukana, utta tuolta yhdeltä ei ole vieläkään tullut edes kommenttia, joten ette voi sopia asioita...
Näitä sitten niin paljon, ettei kyseinen henkilö todellakaan ehdi tekemään omia hommiaan...
Ehköpä sitten alkaa ymmärtää sen priorisoinnin...