Suomi on aivan liian riippuvainen ulkomaista!! Miten tähän on jouduttu?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on liian koulutettuja duunarihommiin. Ja ne ketkä ei ole kouluja käyneet ovat tottuneet siihen, että yhteiskunta maksaa "palkkaa".

Suomessa on keskimäärin vähemmän korkeakoulutettuja suhteessa ikäluokkiin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla toisessa ketjussa teollisuuden insinööri kirjoittelee, että Suomen teollisuus pyörii ulkomaisten koneiden ja laitteiden varassa. Samaan aikaan suomalainen kone- ja laiteteollisuus valittelee kun tuotteet ei tahdo mennä kaupaksi, kun ulkomaiden ostot on jäissä...

Miksei suomalainen teollisuus valmista tuotteita, joilla olisi menekkiä myös kotimaassa?  Tilanne vaikuttaa vähän absurdilta että on keskitytty vain ulkomaisiin markkinoihin.

ap

Mikä on tuote, jolle riittää 5 miljoonan potentiaalisen ostajan markkina-alue? Tiheämmin asutuilla alueilla löytyy maksukykyinen asiakaskunta erikoisemmillekin tavaroille ja palveluille.

Miksi kärjistät? En ole väittänyt että Suomen yritysten pitäisi pyöriä PELKÄLLÄ kotimaan markkinalla, vaan ettei sen tulisi olla suunniteltu pyörimään pelkästään ULKOMAISILLA markkinoilla.

ap

Vientiteollisuutemme valmistaa suurelta osin koneita ja laitteita teollisuudelle sekä tietysti paperia. Mikä olisi mielestäsi uusi tuote, jota ne pystyisi valmistamaan linjoillaan ,ja jolla olisi kysyntää yksityistalouksissa?

Esim. maskeja ovat suomalaiset firmat alkaneet valmistaa. Koronaepidemian takia niillä on aikamoinen kysyntä maailmalaajuisesti. Suomalaisina tuotteita voitaisiin mainostaa kuluttajille puhtaudella ja tiukoilla hygieniavaatimuksilla. Kiinassa tai Intiassa valmistetuilla ei ole mitään takuita, missä lattioilla ne ovat pyörineet. 

Mikäli ei koronaa olisi niin täällä ei edelleenkään kannattaisi valmistaa ensimmäistäkään maskia. Toki hyvä että tämäkin markkinarako hyödynnetään. Sinulla on aika alkeellinen näkemys Kiinasta ja Intiasta. Suurina maina molemmista löytyy muutakin kuin maalattiaisia hikipajoja. Esim. Huippuelektroniikkaa valmistavia tehtaita.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on aika alkeellinen näkemys Kiinasta ja Intiasta. Suurina maina molemmista löytyy muutakin kuin maalattiaisia hikipajoja. Esim. Huippuelektroniikkaa valmistavia tehtaita.

Tämäpä. Kiinalla ja Intialla on molemmilla omat avaruusohjelmansa ja niissä suunnitellaan ja valmistetaan itse myös muita äärimmäisen korkean teknologian tuotteita, kuten suihkuhävittäjiä ohjuksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä maa on koko olemassaolonsa ajan ollut riippuvainen ulkomaista ja ulkomaankaupasta. Ulkomailta tulivat tänne myös aikanaan ensimmäiset suuryritykset investointeineen, esim. Finlayson, Fazer, Paulig ym. Sotien jälkeen, jälleenrakennuksen aikana idänkauppa oli isossa roolissa monta vuosikymmentä ja mahdollisti ns. hyvinvointivaltion kehittämisen. Nyt ollaan pitkälti riippuvaisia Euroopan ja Kiinan viennistä. Työvoima on halpuutettu työvoiman vapaan liikkuvuuden avulla ja se on syrjäyttänyt monella alalla kotimaisen työvoiman.

Suomen historian tuottoisin kaupankäynti on ollut Suomen suuriruhtinaskunnan käymä kauppa muun Venäjän valtakunnan kanssa 1800-luvulla ja sotienjälkeinen idänkauppa Neuvostoliiton kanssa.  Olemmeko me oikeasti nyt valinneet todellakin oikein nämä nykyiset  (sisä)markkinat, vai ollaanko menty enemmän tunteiden kuin järjen kanssa tässä asiassa.

Suomihan oli aikoinaan liiankin kiinni Neuvostoliitossa viennin suhteen. Sitten kun Neuvostoliitto romahti, romahti myös Suomen vienti, ja tuotteet jotka olivat kelvanneet hyvin itänaapuriimme, eivät yhtäkkiä kelvannetkaan yhtä hyvin muille markkinoille. Siinä mielessä luottaminen yhteen vientikumppaniin on hyvin vaarallista, koska silloin kaikki munat on yhdessä korissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla toisessa ketjussa teollisuuden insinööri kirjoittelee, että Suomen teollisuus pyörii ulkomaisten koneiden ja laitteiden varassa. Samaan aikaan suomalainen kone- ja laiteteollisuus valittelee kun tuotteet ei tahdo mennä kaupaksi, kun ulkomaiden ostot on jäissä...

Miksei suomalainen teollisuus valmista tuotteita, joilla olisi menekkiä myös kotimaassa?  Tilanne vaikuttaa vähän absurdilta että on keskitytty vain ulkomaisiin markkinoihin.

ap

Mikä on tuote, jolle riittää 5 miljoonan potentiaalisen ostajan markkina-alue? Tiheämmin asutuilla alueilla löytyy maksukykyinen asiakaskunta erikoisemmillekin tavaroille ja palveluille.

Miksi kärjistät? En ole väittänyt että Suomen yritysten pitäisi pyöriä PELKÄLLÄ kotimaan markkinalla, vaan ettei sen tulisi olla suunniteltu pyörimään pelkästään ULKOMAISILLA markkinoilla.

ap

Vientiteollisuutemme valmistaa suurelta osin koneita ja laitteita teollisuudelle sekä tietysti paperia. Mikä olisi mielestäsi uusi tuote, jota ne pystyisi valmistamaan linjoillaan ,ja jolla olisi kysyntää yksityistalouksissa?

Norjassa valmistetaan puusta lääkkeitä, ja Tanskassa puusta tehdään desing-huonekaluja. Ikävä fakta Suomen kannalta on se, että vientituotteiden jalostusarvo on melko olematon. Koska jalostusprosessi on olematon, vailla vaiheita ja portaita, eivät ne myöskään työllistä suurta määrää.

Tähän kun lisää ikävän faktan, että suurin osa suomalaisten rahoista holahtaa neljän seinän pystyssäpitoon, rahaa ei jää kotimarkkinoiden kuluttamiseen juuri laisinkaan. Kun ei ole kulutusta, ei ole tarvetta tuottaa, eikä näin ollen synny työpaikkoja sielläkään.

Suomalaiset innovatiiviset yritykset myydään myös heti ulkomaille, jos näyttää vähänkään siltä, että sieltä on tulossa ulos jotain merkittävää. Syy lienee siinä, että suomalaiset ovat tutkitusti erittäin turvallisuushakuista kansaa; yrittämiseen sisältyvää riskiä ei haluta ottaa. Uusia Nokioita on tällä asenteella turha odottaa. Yritystukien voi sen sijaan ennustaa kasvavan ja ruikutus palkkamenoista jatkuu, koska tappiota ei saa syntyä. Sehän olisi kerrassaan kauheaa.

Suomessa päläpätetään kauheasti työnteosta, mutta ollaan rehellisiä - jokainen porvari tietää, että omistaminen on se, millä kapitalismissa rikastutaan. Työsuorite on vain yksi tuotannontekijä siinä prosessissa, millä tahkotaan rikkauksia. Porvari rikastuu, kun muut tekevät hänelle töitä, ei niin, että jokainen työntekijä vaurastuu. Mikään ryysyistä rikkauksiin työnteko ei ole, tai muuten Itä-Helsingin siivoojatkin olisivat miljonäärejä.

Kaksinaismoralismi kukkii erityisesti sijoittamisvinkeissä, on asunto-, osake- ja kryptosijoittamista. Niitä mainostetaan helppona tienä rikkauksiin, vaan missä ovat ne työnteosta saarnaavat tahot paasaamassa laiskuudesta? Eihän noista yksikään tee mitään työtä, vaan elävät toisten työstä.

Omistaminen liittyy myös olennaisesti yrityksiin. Suomalaisia yrityksiä on yhä harvemmassa, koska ne myydään ilolla ja innolla ulos maasta. Suomesta on tulossa hitaasti tytäryhtiötalous, missä työtä saa puurtaa hamaan eläkeikään saakka olemattomalla palkalla, mutta työn hedelmät valuvat jonnekin muualle. Tämänkin voi laskea protestanttisen työeetoksesta johtuvaksi. 2000-luvun kapitalismi yllätti suomalaiset ns. housut nilkoissa. Sen suon, kuokan ja jussin voisi jo jättää historiaan.

Tuo työn kalleus on myös ammuttu alas jo aikoja sitten. 

https://yle.fi/uutiset/3-6823399