Millä motivoitte itsenne tekemään jonkin inhokkihomman?

Joskus on ihan vaan alettava tekemään. Nimim. Olen saikun aikana käynyt pian kaikki kaapit läpi ja luonut niihin toimivamman järjestyksen. Lopuksi otan vähän herkkuja 😊

Pilkon homman pieniin osioihin ja päätän tehdä vain sen ensimmäisen. Yleensä tulee sitten kuitenkin tehtyä enemmän. Myös lupaan itselleni että ei tarvitse niin viimeisen päälle tehdä, kunhan tulee tehdyksi. Kyllä sen sitten kuitenkin aika hyvin tekee, kun kerran hommaan ryhtyy. Eli huijaan itseni aloittamaan.

Esim ennen hammaslääkäriä käyn yleensä vetäseen hampparia naamariin, puudutuksen jälkeen aina vaikeampi syödä, jaksaa sitten loppupäivän sillä mätöllä!

Mulla on tavallista heikommat hampaat, käyn pari kertaa vuodessa jotain korjauttelemassa, mulla eiole sitten mitään muita ongelmia, eli plus miinus tilanne. Monella muulla on kaikennäkösii siitepöly ongelmia sun muita...

Päätän tehdä sitä hommaa 15 minuuttia. Sitten saan lopettaa, jos haluaa. Usein tämä vie aloituskynnyksen yli ja huomaan etten haluakaan lopettaa kun pääsin alkukankeuden yli. Laitan ajastimen ihan.

Vierailija kirjoitti:

Sauna pitäisi pestä, lykkään koko ajan hommaa. On vain niin vastenmielistä hommaa.

Ohoh, mä taas tykkään saunan pesusta. Selkeää, helppoa ja nopeaa. Jos sen hoitaa säännöllisesti, ei tarvitse hinkata pinttyneitä pintoja.

Inhoan siivouksissa pölyjen pyyhintää ja kaappien, laatikoiden raivausta.

Siivouksessa, esim vaatehuone tai parveke, oon ottanut käyttöön valokuvan ennen ja jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sauna pitäisi pestä, lykkään koko ajan hommaa. On vain niin vastenmielistä hommaa.

Ohoh, mä taas tykkään saunan pesusta. Selkeää, helppoa ja nopeaa. Jos sen hoitaa säännöllisesti, ei tarvitse hinkata pinttyneitä pintoja.

Inhoan siivouksissa pölyjen pyyhintää ja kaappien, laatikoiden raivausta.

Mä suihkutan saunan aina käytön jälkeen, tuoksuu ihan puhtaalle.

Mua motivoi se, että on joku asia mikä pitää hoitaa. Jos ei siitä motivoidu niin miksi pitäisi sitten hoitaa se asia?

Vierailija kirjoitti:

Ennen onnistui kaljan avulla, nykyään ei edes sillä.

Yhdyn tähän. :(

Ajattelen miten mukavaa on sitten, kun homma on tehty. Tämä auttaa esim. siivoamisessa.

Olen monta kertaa käyttänyt ns. minuutin periaatetta sellaisissa tehtävissä, joissa ongelmana on nimenomaan aloittaminen. Siinä siis tehtävää tulee tehdä vain minuutin ajan (tuota aikamäärää voi soveltaa tehtävän mukaan, esim. itse käytän usein 15 min. -versiota). Kynnys aloittaa tehtävä madaltuu, kun tietää ettei ole pakko tehdä sitä kauaa. Siinä käy aina niin, että ylitän pakollisen aikamäärän ja saan paljon aikaiseksi, mikä kertoo siitä, että suurin ongelma oli aloittaminen. 

Nää siivoamiset jne on periaatteessa ehkä vähän kevyempää kamaa kun tarkoitin.. niissä ei ole mitään varsinaisesti vaikeaa, ne hoituvat vain tekemällä. Sen sijaan asiat mitä saa selvittää ja opetella ennen kun voi aloittaa yhtään mitään on todella raivostuttavia.. Sanotaan nyt vaikka ihan random-esimerkkinä että et ole yhtään kieli-ihminen. Sitten sun täytyy kääntää suomesta arabiaksi kymmenen sivua tekstiä. Ensin opettelet uudet aakkoset, sitten kielen, jonka jälkeen voit vasta aloittaa. You know? Kymmenen saunan pesua on siinä kohtaa ihan mielekästä 😫 ja en nyt siis ole kääntämässä mitään, mutta esimerkkinä vain tästä hankaluustasosta ☹️ Siinä saa oikeasti etsiä motivaatiota... Lisäksi osa töistä on sellaisia ettei niitä voi tehdä vain muutamaa minuutti kerrallaan, sillä jo se että kirjaudut vaikka tarvittaviin ohjelmiin jne vie aikaa, ja todella turhaa, mikäli avaat ja suljet niitä jatkuvasti 😬 Voi positiivisuus 🙈

-ap

Pussilakanan vaihtaminen on ollut vihamieheni jo kauan ja teen sen ihan pakottamalla itseni, enkä koskaan tuu pitämään siitä

Pakottamalla. Sopii nykyisin kaikkeen muuhun paitsi töihin lähtöön. Pitäis varmaan hommata ruoska, jos sitten sujuis kaikki vähän rivakammin.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa keino on laittaa aivot narikkaan ja vaan aloittaa. Kyllä se siitä sitten omalla painolla menee.

Tällä menetelmällä menisi minulta päin seiniä. Eli lopputulos täynnä virheitä.

Se on jännä kun joskus työpaikallakin pomo saattaa sanoa, että kyllä se menee kun vaan alkaa tehdä. Mikähän olisi lopputulos tuolla ohjeella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa keino on laittaa aivot narikkaan ja vaan aloittaa. Kyllä se siitä sitten omalla painolla menee.

Tällä menetelmällä menisi minulta päin seiniä. Eli lopputulos täynnä virheitä.

Se on jännä kun joskus työpaikallakin pomo saattaa sanoa, että kyllä se menee kun vaan alkaa tehdä. Mikähän olisi lopputulos tuolla ohjeella.

Mutta mulla nämä siis lykkääntyvät aina viime tippaan ja usein kyse on osaamisen puutteesta. Kun homma lopulta on ihan pakko jotenkin tehdä, katson uudelleen, osaisinko tosiaan itse tehdä sen vai pitääkö kysyä apua. Luen ohjeet, jos niitä löydän. Jos en löydä, mietin, keneltä kysyisin, kuka tietäisi.

Huomenna sitten, katsotaan ensi viikonloppuna, täytyy ensin odottaa jotain x, tänään mä teen sen heti kun pääsen kotiin,...

Mun pitäisi sahata ja kiinnittää muutamia listoja kämpässä, ym. pientä remppaa mutta en ole tässä puolenvuoden aikana saanut vielä aikaiseksi. No, ajan kanssa.

Systemaattisesti ulkoistan niitä asioita, joita inhoan tehdä, ja pyrin olemaan tehokas niissä asioissa, jotka multa sujuvat. Kotona sujuvia hommia ovat tavaroiden järjestely, ja yleinen siisteyden ylläpito, kierrätys ym. Inhoan kuitenkin sitä, että noiden hommien päälle olisi vuorossa varsinainen siivoaminen!! Siksi meillä käy joka toinen viikko siivooja hoitamassa asian perusteellisesti ja kunnolla, ja sitten toisella viikolla imurointi ja wc:n pesu on nakitettu lapselle viikkorahan perusteeksi. Inhoan kaupassa käymistä ja siksi mies hoitaa sen. Vastavuoroisesti minä hoidan kaiken pyykkihuollon. Usein silloin, kun olen saanut pyykit pestyä, lasten kanssa tavarat järjestykseen ja roskat vietyä omiin keräysastioihinsa, on sellainen olo, että mulla on aika helppo ja kiva elämä! Itseasiassa koskaan ei ole sitä voimatonta oloa, että pitäisi siiivota koko kämppä tai muutenkaan tehdä mitään vaikeasti lähestyttävää.

Kannattaa laittaa se puhelin pois kädestä, tietokone ja tv kiinni ellei sitten tarvitse tietokonetta juuri kyseisen työn suorittamiseen. AV:llä notkumalla hommat ei ainakaan etene mihinkään.

Yksi kerralaan ja monta rivissä. 

Mies3434 kirjoitti:

Pussilakanan vaihtaminen on ollut vihamieheni jo kauan ja teen sen ihan pakottamalla itseni, enkä koskaan tuu pitämään siitä

Siihen auttaa 1 järisyttävän helppo konsti:

pesun jälkeen käännät sen nurinpäin, rullaat hyllyyn kaikki nurin: lakana sujahtaa oikein päin helposti puistelemalla peiton päälle:-D

https://areena.yle.fi/1-50437397

Joskus voi katsoa aikoessa ohjelmia, niin saattaa huomata, kuinka pienistä asioista voi olla kysymys. En suunnittele huomista, kun ei ole pakko, mutta lakanoiden vaihto puhtaisiin on aina ollut suurimoia/halvimpia nautintoja verrattuna moneen muuhun. Silitän yleensä kaikki, jos ei ole muuta tekemistä, mutta ei tule tunnontuskia, jos en ehdi: pesen yleensä 90 asteessa silloin kaiken. Pöpöt kuolee silittämisellä, ei mankeloimisella .