Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerropa miltä tuntuu olla lapseton?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samalta kun keskivertoihmisen hevosettomuus, viinitarhattomuus tai kalastusveneettömyys.
On teillä ihme kylmiä vastauksia asialliseen kysymykseen.
Lisääntyminen on elämän tarkoitus, sanotaan.
Itse olen myös pettynyt, ettei minusta ole äidiksi syystä ja toisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan samalta kun keskivertoihmisen hevosettomuus, viinitarhattomuus tai kalastusveneettömyys.
On teillä ihme kylmiä vastauksia asialliseen kysymykseen.
Lisääntyminen on elämän tarkoitus, sanotaan.
Itse olen myös pettynyt, ettei minusta ole äidiksi syystä ja toisesta.
Olen pahoillani. Mutta älä projisoi omia tunteitasi muihin. Jos kysyn että miltä sinusta tuntuu ettei sinusta tullut oikeustieteilijää niin eihän se susta miltään tunnu, kun se ei ole sua koskaan mitenkään elämässä haluna koskettanut. En mä siitä loukkaannu vaikka itse yritin jopa itsmurhaa sen vuoksi.
-äiti87
Ihanalta ja vapaalta, kiitos kysymästä.
Vierailija kirjoitti:
Miltä sen nyt sitten pitäisi tuntua ?
Lobotomia tehty?
On aika leppoista, itsenäistä ja stressivapaata. Välillä hoivavietti iskee päälle, silloin on kiva paijata kissaa tai miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä sen nyt sitten pitäisi tuntua ?
Lobotomia tehty?
No onko sulla lobotomia jos susta ei jonkun asian puute, mitä et ole koskaan edes ajatellut, tuntuu joltain erityiseltä? Musta olisi huolestuttavaa mutta ihan miten vaan...
Keveältä, huojentavalta.
Vaikka olisi kuinka hirveä olo ja kaikki pielessä, voin aina ajatella "mutta ainakaan ei ole lapsia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka aamu töihin lähtiessä ajattelen kuinka ihanaa on kun ei tarvitse huolehtia kuin itsestään ja illalla kun alkaa väsyttää voin vain kävellä sänkyyn ja vetää peiton korviin. Illalla töiden jälkeen saan levätä jos väsyttää eikä ole pakko laittaa ruokaa koko iltana ellen halua. On vapaata ja mukava kun voi elää omilla ehdoilla. Pääsen lähtemään kotoa liikenteeseen ihan mihin vuorokauden aikaan haluan. En ole sidottu kotiin. Tuntuu hyvältä.
Aika vapauttavaa kuunnella kakkalinkojen kirkunaa, kun tietää ettei siitä tarvitse välittää.
Ystäväpiirissäni kenelläkään ei ole lapsia. Ollaan 30-50 vuotiaita ja kukaan ei pidä lapsien hankkimista jotenkin elämän tarkoituksena. Voidaan tehdä mitä huvittaa ja milloin huvittaa.
Aina joku vetoaa siihen kuinka vanhainkodissa sitten kaduttaa. Isoäidilläni oli useita lapsia ja meidän perhe oli ainoa, joka häntä kävi joka viikko katsomassa vanhainkodissa, kun muita ei huvittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapauttavaa. ja ei venymäarpia ja muita vaurioita.
Näin nelikymppisenä miehenä sanoisin että pahalta- Suurin unelmani oli aina jälkikasvu ja niitten kasvatus.
Oli parisuhde ja opiskelua kun juteltiin lapsien hankinnasta. Sovittiin että sit kun on koulut käyty.
Kun koulut oli mun kukkaron avulla käyty niin meidän näkemykset olivatkin liian erilaisia.
12 vuotta siinä kohtaa oli yhdessä vietetty. Olisi heti sanonut ettei lapsia halua kun tiesi että se on minun suurin unelmani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olenko huomaavinani aloitussa tilkkasen aggressiivisuutta?
Minustakin siinä on. Jostain syystä tuo aggressiivisuus, tai jokin asia, aloituksessa hymyilyttääkin, ja aapee vähän säälittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Se on varmasti todella helppoa. Ei ole ketään odottamassa kotona palvelua töiden jälkeen. Viikonloput ovat vapaita eivätkä työleirejä.
On nämä outoja oletuksia. Itse ainakin yrittäjänä ja muutaman sadan eläimen omistajana koen olevani "työleirillä". Mutta pidän elämäntavastani silti.
Miltä aloittajasta tuntuu, kun hänellä ei ole kotitilaa, jossa hirnuu, määkii, ammuu ja kotkottaa eläimet päivästä toiseen?
Ja siis, toi vanhempien uhriutuminen, miten elämä on niin vaikeaa lasten kanssa ja oletus, että se on helppoa ilman lapsia. Niin siis nykyään lasten saamista voi kuitenkin ihan suunnitella ja ehkäisy on keksitty. Ihan samalla tavalla kuin minä olen valinnut elämäntapani, mietin sitä etukäteen, jaksanko todella huolehtia ja hoitaa kaikki nämä eläimet. Eikö aikuiset ihmiset pohdi perhettä perustaessaan, jaksavatko varmasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei mitenkään erikoiselta. Samalta kuin tuntuu olla hamsteriton. Joillakin on hamstereita ja he pitävät niistä, minä taas en ole ikinä niistä ollut kiinnostunut.
Mutta totta puhuen, viimeisen vuoden aikana olen alkanut kiinnittää huomiota julkisilla paikoilla (huonostikäyttäytyvien) lasten lisäksi niihin vanhempiin. Ennen kuulin vain sen kiukuttelun ja korvia vihlovan itkun ja huudon, ja tietysti jollain tasolla ärsyynnyin siitä. Nykyään kiinnitän huomiota siihen kuinka ärsyyntyneen, kyllästyneen ja väsyneen näköisiä ne vanhemmat ovat ja tunnen helpotusta että tuo ei ole minun elämääni. Työskentelen siis paikassa jossa käy päivittäin runsaasti lapsia.
Ei miltään.
Nautin vapaa-ajastani ja pulleasta lompakosta. Välillä on tylsää välillä ei.
Tänään oli koko ilta vapaata noin 7 tuntia. Viikonloppuisin se 32 tuntia vapaata ja saa nukkua rauhassa. Ei ole ketään pyörimässä jaloissa.
Kerroppa miltä tuntuu kun sinulla ei ole omaa aikaa?
Hyvältä. Se lapsista aiheutuva melusaaste on sietämätön.
Alue: Aihe vapaa
Tällä hetkellä hyvältä, kun on alle 25 v. Saa tehdä vapaasti mitä lystää, ei ole vastuussa muusta kuin itsestään. Toki haaveena olisi joku päivä saada lapsia, hyvä puoliso kun on jo löytynyt vierelle. Eniten ärsyttää ihmiset jotka jo kyselee "koskas te / joko te aiotte HANKKIA lapsia???". En ikinä esitä samaista kysymystä kenellekään, voi olla todella kipeä kysymys jos lasta on toivottu mutta ei vaan tärppää.