Lopetin meikkaamisen kun tajusin etten hyödy siitä yhtään millään tavalla
Tai no lähes lopetin, edelleen laitan meikkipuuteria nenään jos se on punainen, kiiltävä ja ihohuokoset paistaa hirveästi. Ja huulirasva saattaa olla sävyttävä.
Aiemmin meikkasin lähes päivittäin ja koin sen jonkinlaisena pakkona, etten kehtaa olla meikkaamatta, kun olen niin ”hirveän” näköinen.
Koronakevään aikana meikkaaminen jäi ja sittemmin alkoi tuntua täysin turhalta ja typerältä ja oikeastaan arvojeni vastaiselta.
Mietin sitä, että moniko on kyseenalaistanut sitä, että miksi ihmeessä naisen pitäisi meikata kelvatakseen siinä missä miesten ei? En halua pönkittää sellaista ideologiaa enää yhtään joten en aio enää meikata yhtään missään tilanteessa.
Nelikymppiseksi piti elää jotta tajusin tämän.
Kommentit (95)
En ole lopettanut meikkaamista, ei tulisi mieleenikään.Noh, olen paljon kivemman näkönen meikattuna, siinä yksinkertaisesti sanottuna miksi meikkaan.
Meikkaan joka päivä. Meikkaan vaikka olisin koko päivän yksin kotona. Juuri nyt korona-aikana minulle on tärkeää kaikki pienet itseäni ilahduttavat koronaturvalliset asiat. En meikkaa miehiä varten. En meikkaa naisia varten. Meikkaan koska tykkään meikata.
Se mitä muut ihmiset naamalleen tekee on minulle se ja sama. Kavereissa sekä meikkajia että meikittömiä.
En minäkään meikkaa. Aiemmin oli joitain tilaisuuksia, joissa otettiin valokuvia, niin meikkasin niihin, mutta inhosin sitä aina. Nyt kun olen etäkokouksissa, en meikkaa ollenkaan.
Sama, en jaksa meikata ja rahaakin siihen menee, ellei tyydy joihinkin perus Maybellineihin, jotka taas ei näytä erityisen hyvältä ainakaan mun naamalla.
Joku amerikkalainen feministi joskus nimitti meikkiä orjamaaliksi, ja ilmaisu on jäänyt mieleeni. Miettikää oikeasti milloin olette aloittaneet meikkaamisen ja miksi. Millainen olo sinulla on meikattuna vs meikkaamattomana? Jos kokonaan ilman meikkiä ihmisten ilmoilla liikkuminen tuntuu ahdistavalta, jos sinulla on ikinä yhtään sellainen olo että sinun kuuluu meikata, et todellisuudessa tee vapaata valintaa. Meikkaaminen tuntuu nautinnolliselta ainoastaan koska meidät on opetettu pitämään sitä "omana hetkenä" eikä hukattuna aikana jolloin levitämme kasvoillemme ylihintaista kemikaalitöhnää. Suosittelen kokeilemaan edes kuukauden ilman meikkiä, saatat yllättyä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap vielä meikkaa, jos laittaa meikkipuuteria. Mutta tosiaan, turhaa se on.
Ok, niin teen, laitan vähän sitä puuteria nenään ja leukaan sillä erittäin kiiltävä iho näyttää omastakin mielestäni ällöttävältä sukupuoleen katsomatta.
Ap
Aika kaksinaamaista. Toisaalta pohdit, että moniko kyseenalaistaa meikkauksen hyödyt, mutta sitten haukut kiiltävän ihon ällöttäväksi. Tai ilmeisesti siitä meikkaamisesta sitten on jotain hyötyä, jos ilman meikkiä naama kiiltää ja se on ällöittävää.
Minä käytän kasvoillani mineraaliaurinkorasvaa, joka saa naaman tosi rasvaisen näköiseksi. Käytän sitä sen takia, että olen todella kalpea eikä joku ohut kerros aurinkosuojaa sisältävää meikkipuuteria riitä aurinkoisena päivänä. Mutta kai mä mielummin näytän ällöttävän rasvaiselta kuin ravun punaiselta.
Pointti on sanottua irti naistenvälisestä kauneuskilpailusta. Tämä on siis sulupuolirooliasia. Todella rasvainen iho myös miehellä on ällö mielestäni. En aina laita puuteria vaan käytän rasvaa imeviä papereita. Ap
Jos olisit oikeasti vastustamassa naisten "kauneuskilpailua", hyväksyisit itsesi (sekä muut) myös kiiltävällä iholla. Jokaisen iho tuottaa rasvaa, joten miksi haluat piilotella juuri tätä piirrettä? Koska se on sinusta ällöttävää, eli todellisuudessa haluat kuitenkin näyttää paremmalta kuin mitä olisit luonnollisena. Samalla kuitenkin haluat kiillottaa omaa sädekehääsi haukkumalla naisia jotka tekevät juuri samaa. Tekopyhä on juuri oikea termi.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap vielä meikkaa, jos laittaa meikkipuuteria. Mutta tosiaan, turhaa se on.
Ok, niin teen, laitan vähän sitä puuteria nenään ja leukaan sillä erittäin kiiltävä iho näyttää omastakin mielestäni ällöttävältä sukupuoleen katsomatta.
Ap
Aika kaksinaamaista. Toisaalta pohdit, että moniko kyseenalaistaa meikkauksen hyödyt, mutta sitten haukut kiiltävän ihon ällöttäväksi. Tai ilmeisesti siitä meikkaamisesta sitten on jotain hyötyä, jos ilman meikkiä naama kiiltää ja se on ällöittävää.
Minä käytän kasvoillani mineraaliaurinkorasvaa, joka saa naaman tosi rasvaisen näköiseksi. Käytän sitä sen takia, että olen todella kalpea eikä joku ohut kerros aurinkosuojaa sisältävää meikkipuuteria riitä aurinkoisena päivänä. Mutta kai mä mielummin näytän ällöttävän rasvaiselta kuin ravun punaiselta.
Pointti on sanottua irti naistenvälisestä kauneuskilpailusta. Tämä on siis sulupuolirooliasia. Todella rasvainen iho myös miehellä on ällö mielestäni. En aina laita puuteria vaan käytän rasvaa imeviä papereita. Ap
Jos olisit oikeasti vastustamassa naisten "kauneuskilpailua", hyväksyisit itsesi (sekä muut) myös kiiltävällä iholla. Jokaisen iho tuottaa rasvaa, joten miksi haluat piilotella juuri tätä piirrettä? Koska se on sinusta ällöttävää, eli todellisuudessa haluat kuitenkin näyttää paremmalta kuin mitä olisit luonnollisena. Samalla kuitenkin haluat kiillottaa omaa sädekehääsi haukkumalla naisia jotka tekevät juuri samaa. Tekopyhä on juuri oikea termi.
Eri
No ehkä niin. Arjessa laitan sitä puuteria nenään kerran aamulla ja varmaan jo tunnin päästä siitä naama kiiltää taas.. joten aika luonnollinen loppupeleissä olen kuitenkin. Ehkä puuterin sijaan voisin pyyhkiä naamaa jollain rasvaa imevällä nesteellä. Ap
Värjään myös hiuksia koska pidän niistä enemmän sen värinsä kuin värjään ne. Vaikka olisin mies, saattaisin hyvinkin värjätä. Joten värjäämällä hiuksia en osallistu naisten kauneuskilpailuun. Ehkä käyttäisin myös puuteria jos olisin mies, joten sekään ei ole osoitus siitä että osallistun naisten kauneuskilpailuun.
Ap
Lopetin myös täysin ja kokonaan korkokenkien sekä tissitoppausten ja liivien käytön. Omani ovat kai a/b -kokoa. Käytän vain alustoppeja. Ehdoton periaate on irtisanoutua kaikesta naiseuden epämukavista attribuuteista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä kyllä meikkaan, enkä ole yhtään huonompi ihminen kuin te luomutkaan.
Miksi olet niin ilkeä, itsekäs ja ulkonäkökeskeinen? Vapauta itsesi kahleista ja ole itsenäinen! Sinun ei tarvitse miellyttää ketään vaan ainoastaan elää itseäsi varten.
Mielestäni tuo kirjoittaja olikin itsenäinen ja kahleista vapaa, toisin kuin ap ja ystävänsä. Minä meikkaan silloin kun huvittaa, lopun aikaa olen meikkaamatta. Minun itseisarvoni ei ole siitä riippuvainen kumminkaan päin. Ap tuntuu nyt ratsastavan sillä että on vapauttanut itsensä meikkaamattomuudella, eikunsiis vähemmän meikkaamalla... Miten turhaa. Tekisi vain mitä itsestään hyvälle tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään meikkaa. Aiemmin oli joitain tilaisuuksia, joissa otettiin valokuvia, niin meikkasin niihin, mutta inhosin sitä aina. Nyt kun olen etäkokouksissa, en meikkaa ollenkaan.
Miksi ihmeessä tämä on saanut alapeukkuja???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä kyllä meikkaan, enkä ole yhtään huonompi ihminen kuin te luomutkaan.
Miksi olet niin ilkeä, itsekäs ja ulkonäkökeskeinen? Vapauta itsesi kahleista ja ole itsenäinen! Sinun ei tarvitse miellyttää ketään vaan ainoastaan elää itseäsi varten.
Mielestäni tuo kirjoittaja olikin itsenäinen ja kahleista vapaa, toisin kuin ap ja ystävänsä. Minä meikkaan silloin kun huvittaa, lopun aikaa olen meikkaamatta. Minun itseisarvoni ei ole siitä riippuvainen kumminkaan päin. Ap tuntuu nyt ratsastavan sillä että on vapauttanut itsensä meikkaamattomuudella, eikunsiis vähemmän meikkaamalla... Miten turhaa. Tekisi vain mitä itsestään hyvälle tuntuu.
Se onkin tavoite.
Mutta ehkä ymmärtänet että kun vuosikymmeniä on meinannut siksi kun on ajatellut että on ”pakko” niin kyse on isosta muutoksesta.
Ap
Ja sen puuterin ja huulirasvan käyttö tuntuu itsestäni hyvältä eikä siltä että yritän olla kaunis ja/tai nainen. Joten en niistä luovu.
Edellinen siis Ap. Pointti on luopua kaikesta muka naiseuteen kuuluvasta joka tuntuu itsestäni väkinäiseltä ja/tai pahalta yrittämisestä miellyttää jotakuta paitsi itseäni. Ap
Ymmärrän ap huulirasva-ja puuterihomman. Minulla myös aurinkorasva tukkii enkä halua käyttää kemiallista suojaa. Fysikaaliset taas tuntuvat niin paksuilta, silmät vuotavat jne. Mineraalipuuteri suojaa sekö kylmältä että auringolta. Huulirasva tuntuu hyvältä. Joten sama linja minulla.
Olen lopettanut meikkaamisen sellaisina päivinä, kun olen vain kotona ja käyn korkeintaan lähikaupassa (näin myös säästyy merkkituotteita!) . Meikkaan aina silloin kun menen töihin tai kun tapaan ystäviä jne.
Minulla on epätasaisen värinen, herkästi punoittava ja rasvoittuva iho, sekä lähes värittömät ripset ja kulmakarvat. Kevyt meikki tekee paljon huolitellumman näköiseksi, ja laitetut ripset ja kulmat tuovat piirteeni paremmin esiin, etenkin kun käytän silmälaseja.
Meikkini on nykyään paljon luonnollisempi kuin vielä vaikka 10 v sitten. Nykyään laitan kevyen meikkivoiteen, peitevoidetta pahimpiin punoituksiin, ripsaria, kulmakynää ja kevyttä poskipunaa. Huuliin sävyttävää huulivoidetta. Joskus juhliin saatan rajata silmät.
Koska olen niin vaalea, muutun helposti ylimeikatun näköiseksi. Poskipunan ja kulmakynän värien kanssa saa olla tarkkana.
Meikkaaminen voisi olla kivaa jos se meikki pysyisi siistinä koko päivän. Minä lopetin silmien meikkaamisen kyllästyttyäni siihen, että se levisi aina jossain vaiheessa päivää. Lähinnä ripsarit (vedenkestävät!) oli poskilla. Opettelin sitten uuden tavan meikata: kevyt meikkivoide, vähän puuteria, kulmavaha ja huulirasva, joskus huulipunaa. Lopputuloksena on luonnollinen look mutta kuitenkin parempi kuin täysin ilman meikkiä.
Jos ihoni olisi kauniin värinen eikä kiiltäisi, niin varmaan jättäisin meikkivoiteenkin pois. Toisaalta se ei koskaan mene edes sateessa karsean näköiseksi ja yllättäen suojaa talvisin viimalta, joten hyödyt on suuremmat kuin haitat.
Onko yleistä kokea, että meikkaaminen on "pakko"? En ole koskaan kokenut niin ja tuntuu vaikealta samaistua.
Minä meikkaan lähes päivittäin, vaikka olisin yksin kotona ja nykyään olenkin, mitä nyt miestä ja teiniä välillä näen. Olen pitkällä saikulla syövän takia, mutta mekkaamisesta en aio luopua niin kauan kuin jaksan meikata. Minusta meikkaaminen on vain mukavaa puuhaa. Ei se minua sido millään tavalla eli jos en jaksa tai viitsi, niin en meikkaa. Ensimmäisen sytostaattitiputuksen jälkeen olin pari päivää niin väsynyt, etten jaksanut.
Meikkasin pitkästä aikaa, ensitreffeille.
Mies ei ollut "meikannut" ja vaatetus oli kirppisluokkaa.
Tyyppi vaikuttaa kumminkin mukavalta, sopivan omalaatuiselta, eikä ole ihan köyhäkään, joten aion katsoa juttua eteenpäin.
Mies tuskin huomasi meikkiäni, ja jatkossa en viitsi meikata treffeille. Puhtaat hiukset ja kasvot, ehkä vähän punaista mattahuulipunaa ettei hampaat näytä keltaisilta.