Lue keskustelun säännöt.
Pystyisitkö asumaan yksiössä puolison kanssa?
24.08.2020 |
Asuinalueella, jonne halutaan muuttaa, on vuokrattavana vain uusia yksiöitä. Olemme aikaisemmin asuneet parvellisessa yksiössä missä parvi oli käytännössä kuin yksi huone. Noissa uudemmissa yksiöissä ei parvia ole.
Kannattaako?
Kommentit (24)
Pystyn kyllä. Yksiöitäkin on isompia kuin 28 neliötä.
Onko teillä joku erityinen syy muuttaa yhdessä yksiöön? Eikö kannattaisi katsella isompia asuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi. Tai ainakin pitäisi olla tiukat säännöt, että likaiset vaatteet, astiat ja roskat kuuluu omalle paikalleen eikä vasta viikon päästä kerätä pois.
Kaksiossako tälläista sääntöä ei tarvita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en pystyisi. Tai ainakin pitäisi olla tiukat säännöt, että likaiset vaatteet, astiat ja roskat kuuluu omalle paikalleen eikä vasta viikon päästä kerätä pois.
Kaksiossako tälläista sääntöä ei tarvita?
Yksiössä helpommin näkyy se yksikin asia kuulumattomalla paikalla kuin kaksiossa.
En. Tarvitsen omaa tilaa ja niin tarvitsee miehenikin. Tällä hetkellä kuviossamme on talo maalla ja asunto kaupungissa. Toki jos olisi pakko säästää asumiskustannuksissa, voisin asua noinkin. Mutta se ei olisi minulle ihanteellista :)
Vierailija kirjoitti:
Pystyn kyllä. Yksiöitäkin on isompia kuin 28 neliötä.
Onko teillä joku erityinen syy muuttaa yhdessä yksiöön? Eikö kannattaisi katsella isompia asuntoja.
Haluamallamme asuinalueella on ainoastaan yksiöitä vuokrattavissa ja vuokrasopimus tämän hetkisessä asunnossa loppuu kohta. Halutaan tuolle asuinalueelle, koska kummankin työmatka lyhenisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystyisi. Tarvitsen oman nukkumatilan. Enkä muutenkaan ole kovin halukas asumaan yhdessä, vaikka tilaa olisi enemmänkin.
Asun tällä hetkellä yksiössä mieheni kanssa. Yksiötä, jossa on erikseen oma suljettu keittiö ja iso syvennys sängylle niin voisin harkita. Mutta kun keittiö, huone ja eteinen ym kaikki on yhtä samaa huonetta, niin on tosi rankkaa! Minä rakastan himmeitä valoja varsinkin iltaisin ja nukun aikaisin. Mieheni on tässä täysin vastakohta: lukee ja työskentelee iltaisin ja vaatii kaikki valot päälle (silmiin sattuu tietokonetyöskentely hämärässä) sekä katsoo usein telkkaria yömyöhään. On hirveetä yrittää nukkua valot päällä telkkarin mölinässä!
Näyttää sotkuiselta aina kun avonainen keittiö suoraan sängyn vieressä. Hyi hitsi tätä asumista, seuraavaks kun muutetaan niin todellakin täytyy olla vähintään kaksio. Suljettu keittiö sekä kunnon makuuhuone on itselleni välttämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On asuttu vuosikausia opiskeluaikoina.
Mitä kummallista siinä on. Hyvin sujui, ja pakko oli sujuakin, kun muuhun ei ollut varaa.
Nyt on tilaa senkin edestä, mutta on myös kaksi ihmistä lisää asumassa noita suurempia tiloja, eli kaksi lasta.
Jos sinä laitat jauhelihakastikkeen sekaan 500g kasviksia ja syöt siitä 1/4, niin se ei ole puoli kiloa kasviksia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On asuttu vuosikausia opiskeluaikoina.
Mitä kummallista siinä on. Hyvin sujui, ja pakko oli sujuakin, kun muuhun ei ollut varaa.
Nyt on tilaa senkin edestä, mutta on myös kaksi ihmistä lisää asumassa noita suurempia tiloja, eli kaksi lasta.
Tuntuiko teistä siltä että tarvitsette ”omaa tilaa” ? Parvellisessa yksiössä oli se hyvä puoli, että pimentävän verhon pystyi vetämään sen eteen niin että oli rauhallinen ja pimeä soppi nukkumiselle tai vaikka lukemiselle.
En. Mies alka raivota tai paasata helposti. Täytyy päästä toiseen tilaan.
Lisäksi hän kuorsaa. Meillä on ollut eri makkarit jo 18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero tuli vuodessa, en suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut 32 m2 asunnossa miesystäväni kanssa n. 2 v. En suosittele, paitsi jos teillä kummallakin on omia harrastuksia tai erilaiset työajat, niin että saa välillä omaa aikaa.
Ilman muuta, jos yksiössä on yli 100 neliötä.
En pystyisi. Mies tekee 3vuorotyötä ja kummankaan nukkumisesta ei tulisi mitään yksiössä. Meillä pitää ehdottomasti olla erillinen makuuhuone, johon pääsee rauhassa nukkumaan milloin vain.
En missään nimessä, mutta olenkin maalainen ja tottunut pihaan / tilaan. Jos te olette tottuneet yksiöön niin tuskin mikään ongelma.
Asuimme noin vuoden 28m2 yksiössä, kun mies muutti luokseni muualta. Olin kuitenkin jonkin verran opiskelupaikkakunnallani, joten saatiin molemmat hiukan omaa tilaa. Etsimme myös koko ajan suurempaa asuntoa, joten kyllähän tuosta akasta selvisi, kun tiesi sen olevan väliaikainen ratkaisu. Mielestäni yksiö voisi toimia myös pidempiaikaisena ratkaisuna, jos käytössä olisi erillinen keittiö ja makuualkovi tai parvi.
Opiskeluaikana olisin pystynyt ilman isompia ongelmia. Nyt kun vuosia ollaan asuttu isommin (vaikka toki lapset ovat vieneet oman tilansa) niin pienempään vaihto tuntuisi todella oudolta. Haaveilen että eläkepäivinä (jos ei asu tässä) olisi kolmio.
Jos siitä henki riippuisi niin tottakai kaikkeen sopeutuu ja pärjättäisiin, mutta kivaa se ei kyllä olisi.
Itse en pystyisi. Tai ainakin pitäisi olla tiukat säännöt, että likaiset vaatteet, astiat ja roskat kuuluu omalle paikalleen eikä vasta viikon päästä kerätä pois.