Miten saan loppumaan raskausoireiden kuvittelun?
Niin eli miten vaan voisin lopettaa? Vaikka sanon itselleni että lopeta ja luen keskusteluita joissa raskausoireet paljastui kuvitelluiksi, niin jatkuu...
Tilanne on että olemme yrittäneet miehen kanssa 2 vuotta lasta. Clomifenit olleet käytössä, ei tärppiä. Kaksi inseminaatiohoitoa, ei tärppiä. Sitten mentiin IVF jonoon ja jonoteltiin, kunnes tuli elämäntilanteeseen muutos ja laitettiin tuo jono tavallaan jäihin. Ensi vuoden puolella olisi tarkoitus kokeilla tuota IVF:ää... Ajattelin ettei luonnollinen raskaus ole enää mitenkään mahdollinen, kumminkin 2 vuotta kulunut ja tuona aikana Clomifenia ja piikkejä.
Kuitenkin pari kuukautta sitten minulla alkoi kummallinen runsas vuoto ja alavatsakivut. Mitään muuta syytä ei löytynyt, kun että verikokeessa hcg oli hieman koholla, kumminkin niin vähän ettei se välttämättä olisi kotitestissä näkynyt. Myöhemmin hcg laski alle 5:en. Se oli siis ihan varhainen keskenmeno.
No, ajattelin tästä että kai se keho on voinut kuitenkin jollain ihmeellä luonnollisesti raskautta/kiinnittymistä yrittää, vaikka olinkin epäuskoinen. Mutta ajattelin että niin ei varmasti käy enää toiste.
Nyt on sitten tämän kierron loppuvaiheilla tullut kummallinen ja samanlainen olo kuin ennen tuota keskenmenoa.. Nippailua alavatsaan, painetta, kipua alaselkään, mielialan vaihtelua jne.
Mutta kun pohjimmiltani tiedän, että tämän kaiken oireilun takana on mieleni, joka sai tsemppiä tuosta alkaneesta luomuraskaudesta joka meni kesken. Kuvittelen vain, että nyt olisin raskaana koska kerran meinasi tärpätä. Se johtuu vaan siitä epäuskoisuudesta ja toiveajattelusta, ei sen kummempaa.
Mutta silti ajattelen, että entä jos...?
Menkat, alkakaa jo :/ Voisitteko jotenkin karaista minua? Saa käyttää suoraakin tekstiä kertomaan että miten raskaus olisi melko epätodennäköinen?
Niin ja te ketkä ajattelette että miksi en vaan voisi ajatella että voinhan olla raskaana ja tehdä testiä. Siksi koska se ajattelutapa on kierre, joka jatkuu vaan jatkumistaan ja tekee pettymyksen kerta toisensa jälkeen. Siihen en ryhdy enää uudestaan.
Kommentit (2)
Niin kyllähän joskus käy noinkin, kuitenkin harvemmassa on tällaiset onnelliset tarinat. Mukava kuulla, että teillä onnisti.
Meillä kuitenkin on melko vahvat lääketieteelliset syyt jotka estää raskautumisen. Miehellä alenemaa siittiöissä, minulla monirakkulaiset munasarjat ja lisäksi toinen sairaus mikä aiheuttaa hedelmättömyyttä. Ja jos oletetaan, että olisin nyt ovuloinut tässä kierrossa niin emme oviksen aikaan olleet mitenkään aktiivisia.
Kaksi vuotta lapsen yritystä ei todellakaan ole vielä erityisen pitkä aika. Saatat hyvinkin olla raskaana. Me yritimme miehen kanssa lasta kuusi vuotta, myös ivf-hoidoilla, yhteensä mulle tehtiin erilaisia hoitoja 11 kappaletta, kaikki tuloksettomia. Kunnes tärppäsi yhdessä kierrossa luomusti.