Miten ihmeessä jotkut vanhemmat saa n. 11-17 -vuotiaat mukaansa esim. retkille?
Itse tykkäisin viedä lapsiani vaelluksille, patikkareissuille kansallispuistoihin, telttailemaan, road tripeille, kiipeilypuistoihin, pyöräretkille eväiden kanssa, vuokraamaan kajakit ja melomaan..
Mutta ei millään. Ei. Millään. Hirveä huuto ja kiukuttelu ja jopa parkuminen, kun yritän ehdottaa. Ja joskus kun olen pakottanut mukaan johonkin parin tunnin juttuun, on koko matka mökötystä ja kiukuttelua. Haluavat vain olla kotona ja korkeintaan omien kavereiden kanssa joskus jossain.
Ja toisilla vanhemmilla on sometilit täynnä kaikkea kivaa perheen yhteistä tekemistä ja muksut innoissaan pitkospuilla rinkat selässä ja hymyilee kuvissa.
What?!
Kommentit (24)
On otettu mukaan pienestä pitäen ja siihen on totuttu. Moni ei viitsi ottaa pieniä, kun näistä on vaivaa ja sitten ihmettelevät, kun ei isompanakaan lähde.
Meillä teinit taas änkeävät mukaan joka paikkaan vaikka haluttaisiin mennä kahdestaan.
Riittä että sanon lähdetää ja is tuvat jo siinä vaiheessa valmiiksi autossa. Ovat aina olleet innokkaita lähtemään mukaan reissuille ja retkille, mikä on vaihtelua tylsälle ja yksitoikkoiselle kotielämälle.
Vierailija kirjoitti:
On otettu mukaan pienestä pitäen ja siihen on totuttu. Moni ei viitsi ottaa pieniä, kun näistä on vaivaa ja sitten ihmettelevät, kun ei isompanakaan lähde.
Otettiin mukaan pienenä ja silloin lähtivätkin innolla, mutta ei enää. Ihan täys stoppi tuli meidän teineille.
Ap
Meillä 12 ja 15 vuotiaita saa nykyään suostutella. Lähtevät kuitenkin. Tehty aina asioita perheen kesken. Mummut ei ole olleet mukana arjessa niin totuttu menemään ja tekemään lasten kanssa. Ehkä jos olis ollut mahdollista jättää lapsia pienempänä esim mummolaan ja oltaisiin retkeilty ja kaupunkilomailtu mieheni kanssa kahdestaan niin voisi olla vaikeampi saada teinejä mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On otettu mukaan pienestä pitäen ja siihen on totuttu. Moni ei viitsi ottaa pieniä, kun näistä on vaivaa ja sitten ihmettelevät, kun ei isompanakaan lähde.
Otettiin mukaan pienenä ja silloin lähtivätkin innolla, mutta ei enää. Ihan täys stoppi tuli meidän teineille.
Ap
Eli sinulla ei ole auktoriteettia heihin.
Sellaista voi teini-ikä olla. Siihen on vain totuttava. Tyhmintä on yrittää pakottaa nuoret mukaansa.
Luonnekysymys. Meillä toinen lähtee mielellään jos ei ole omia suunnitelmia, toista saa houkutella, uhkailla ja kiristää että lähtee mukaan edes joskus. Vielä vuosi sitten lähti mukaan, tänä kesänä enää ei.
Ehkä vain ohimenevä vaihe teini-ikään liittyen. En mitään auktoriteetin puutetta alkaisi tähän vetämään
Mä en pakota, välillä yllättävät ja lähtevät matkaan vapaaehtoisesti😁Mutta esim.kiipeilypuistoon mihin en ite lähe pojat ois menossa aina ja käyvät isänsä kanssa siellä..vähintään jos lupaa et käydään mäkkärissä sen jälkeen kun liikuttu niin pari saa innostumaan matkaan😂
Itseäni on aina pakotettu joka paikkaan vanhempien toimesta. Vihasin sitä.
Myös aikuisiällä on pakotettu ja kun viimein aloin kieltäytyä joistakin, tuli kamalia riitoja.
Olen koko ikäni ollut muutenkin vanhempieni mollaama. Minut on kasvatettu vähättelemällä ja syyttelemällä.
Omien lasteni kohdalla olen toiminut toisin. Olen yrittänyt aina etsiÄ heidän tekemisistään myös positiivisia puolia, kehunut ja kannustanut. Mikään löysä kasvattaja en kuitenkaan ole ollut, olen huutanut ja antanut kotiarestiakin :)
Mutta aina lähtevät mielellään kaikkialle. Jos eivät lähtisi joskus, se ei haittaisi eikä olisi minusta noloa (niinkuin omien vanhempieni mielestä aina oli) Isompi on jo muuttanut kotoa pois, mutta edelleen lähtee kaikenmaailman kissanristiäisiin meidän kanssa.
Pakottaminen ei oo hyvä juttu mielestäni. Millainen suhde sulla on lapsiisi?
Teini oli sitä mieltä ettei minua voi päästää patikoimaan yksin :o ja änki mukaan (ja valitti koko reissun)
Voi olla, että on kiintiö vähäksi aikaa täynnä - vähän kuin kaurapuuron syönnissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On otettu mukaan pienestä pitäen ja siihen on totuttu. Moni ei viitsi ottaa pieniä, kun näistä on vaivaa ja sitten ihmettelevät, kun ei isompanakaan lähde.
Otettiin mukaan pienenä ja silloin lähtivätkin innolla, mutta ei enää. Ihan täys stoppi tuli meidän teineille.
Ap
Eli sinulla ei ole auktoriteettia heihin.
Ei, on auktoriteetti, saan heidät mukaan jos haluan/pakotan, mutta kuten kirjoitin, on sitten pelkkää mökötystä teinien taholta koko reissu, joka ei ole kellekään mukavaa, joten siksi en enää pakota. Harmittelen tässä vain etteivät _halua_ enää lähteä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vain ohimenevä vaihe teini-ikään liittyen. En mitään auktoriteetin puutetta alkaisi tähän vetämään
Oon 33v enkä vieläkään lähtisi vanhempien kanssa retkille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On otettu mukaan pienestä pitäen ja siihen on totuttu. Moni ei viitsi ottaa pieniä, kun näistä on vaivaa ja sitten ihmettelevät, kun ei isompanakaan lähde.
Otettiin mukaan pienenä ja silloin lähtivätkin innolla, mutta ei enää. Ihan täys stoppi tuli meidän teineille.
Ap
Eli sinulla ei ole auktoriteettia heihin.
Ei vaan retki eli seikkailu ei ole lapsista kiinnostavaa, se ei kerro auktoriteetin puutteesta vaan siitä että lapset on ns. "hemmoteltu piloille" ja heillä on (omasta mielestänsä) parempaa tekemistä kuin uusien paikkojen löytäminen ja uusien kokemusten saaminen.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että on kiintiö vähäksi aikaa täynnä - vähän kuin kaurapuuron syönnissä.
Teini syö kaurapuuroa jos niin ksketän. Jos ei suostu syömään niin sitten pakotetaan syömään ja käytetään sitä auktoriteettia.
Ei taida olla mukavaa tekemiseltä teineille, jos retki on kuin koulun liikuntatunti, mutta pahempi.
Eli sometilien takia aloittajan pitäisi saada teinit pitkospuille. Kuinka yllättävää.
Rajat nuorelle ja säännöt.