*^* MARRASKUISTEN MA-TO *^*

kahvihetki onpi tämä aamuinen ikioma kahvittelutauko. Meidän poika nukkuu aina 8-9, jonka jälkeen syö,juo,peseytyy ja käy vielä uudelleen nukkumaan.Saattaa sitten nukkua posotella vielä parikin tuntia. Loppupäivä sitten sujuukin vauhdikkaammin.On kai tullu äitiinsä ton nukkumisen kanssa.

Touko: PASADENA oli ihan ykkössarja..ihme ettei tule uusintana jo.Mä odotan kans kovasti Täydellisiä naisia ja Sopranoja.Sit jostain syystä mun mielestä aivan ihana on Gilmoren tytöt!!!

Gerda: Meillä sama juttu...Mä lasken kuukausia ja mies pitää pimeenä ;D..Luulen että se loppuu kun jässikkä täyttää sen ensimmäisen vuoden.tai sit ei.. :).

Vaarit on ihania..meillä oli isäni jutellu mun äidille että nyt hän haluaa olla pikkupojan elämässä täysillä mukana kun joutui oleen niin paljon pois mun ollessa pieni.On menny aivan höperöksi..oli ostanu jo skeittilaudan..IHAN TOTTA..8kk vanhalle.HAH.

Ja sit lisää kahvia..

CALZAL!!! Onnea tulevalle/vai joko oot..? Rouvalle!!!!! Tervetuloa tähän " rouvakastiin" ..heh!



Hertta05; ei meilläkään ryömitä saati sitten kontata. Poika istua nököttää lattialla, osaa siitä mennä masulleen, ei muuta. Eikä kannata olla vielä huolissaan, kyllä ne lapset ehtii vielä liikkeelle! Meillä isommat muksut on lähteny ryömiin kans vasta 9kk ikäisenä, et en edes oottele tän kuopuksenkaan kohdalta aikaisemmin.



Noema; multa on mennyt ihan ohi toi teidän pesuaine-episodi! Onneksi ei käynyt kuinkaan!! Lasten kans sattuu ja tapahtuu, jatkuvasti kun ei voi olla vieressä vahtimassa. Mutta kyllä ne säikäyttää kovasti, vielä näin kolmannenkin lapsen kopsut riipaisee äitiä, vaikka tiedänklin niiden kuuluvan elämään.



Pasadenaa seurasin mäkin! Olin aivan mieletön sarja-friikki ennen lapsia. Seurasin kaikki maholliset sarjat, joka illalle alkoi olla jokin pakko-katsottava! No eipä enää ole niin montaa sarjaa et pakko on nähdä. Toi Lost, Kotikatu ja Täydelliset Naiset on sellaset et lähes pakko katsoa:)



Miehen kans ollaan suunniteltu ens talven lomaa, et josko lähdettäis etelään. Mietityttää vaan toi pienimmäisen lentäminen ja muut perillä olevat jutut..Noemalla tosin oli niin hyvät kokemukset reissusta vauvan kans, et toisaalta vois lähteekin. tosin poika olis siinä vaiheessa jo reilustu yli vuoden vanha kun lähdettäis. Katotaan nyt ja mietitään. Matkakohde esittelyjä kun kattelee niin tulee aivan hirvee matkakuume, mut sit kun laskee hinnat 5 henkiselle perheelle, niin johan kuume vähän laskee! Mies pystyy pitämään niin harvoin lomaa et toisaalta siitä ilosta vois sit maksaakin vähän enemmän, noh katsotaan!



Mäpäs lähden siivoilemaan vähän, kun ilmakin on viileempi.

Kivaa päivää kaikille!

Meillä on täälä Pihtiputaalla ollut vauhdikasta. Melkein joka päivä saa kyläillä jonkun luona kun suku asustelee täällä. Mutta nooralla on ollut onneksi hauskaa tutustua sukuun. Neiti nukkuu jostain syystä kunnon yöunet täälllä, menee nukkumaan joskus 22-24 ja herää aamulla 10-11 eikä herää välillä. On joka kerran nukkunut kun ollaan oltu täällä. Nooralle on tullut nyt 3 hammasta kerralla lisää eli nyt niitä on 4. Ja viime viikolla käveli vähän tukea vasten, mutta unohti jo vähän.



Viime perjantaista tuli vähän vauhdikas meille. Jouduin soittamaan 112 ku neiti laitto jotain suuhun ja en saanut sitä pois vaan tyttö nielas sen kakoen ja alkoi yökkäilemään verta. Ambulanssi tuli 3minuutissa ja sanoin niille että kyllä noora jo hengittää ite, mutta siitä huolimatta kyydillä lähdettiin röntgenkuviin jyväskylään asti (137km). Koska ei tiedetty mitä oli nielly ja minne mennyt. Yöllä päästiin takas mummolaan ja käskettiin seurata kakkaa. Amulla neiti kakkasi ja sieltä löytyi purkkapaperi lauantaipussista.

Olimme tapahtumahetkellä siskoni luona joilla on remppa käynnissä.

Mutta onneksi kaikki nyt hyvin.



Mutta eipä tässä ihmeempiä, ensvkol takas Klaukkalaan ja miettimään töihin paluuta. Sori jos löytyy kirjoitusvirheitä..



Kesäterkuin Nia ja Noora

Piti ilmoittaa riemuiten että neiti lähti eilen konttaamaan!!! Ihanan näköistä kun tyyli hakusessa, välillä pylly ylös suorille jaloille ja pomppii eteenpäin, välillä käsi huiskuttaa lattiaan kuin pyyhkien roskia pois edestä... Mainio!



Hui, Nia kun tuli kylmät väreet karkkipaperi-episodiastanne. Onneksi päättyi hyvin!



Mutta nyt tiskaamaan kun nti vielä nukkuu.

No niin mamit ja muksut... Meillekin vihdoin saatiin tänne uuteen kotiin netti toimimaan ja pyrin siis tästedes pysymään kärryillänne vähän paremmin. Viimeset puoli vuotta oon välil käyny vaan äkkii lukemas toisten koneil teidän juttuja, mut nyt ehkä ehdin vastailemaan ja useemmin lukemaan.



En todellakaan enää (valitettavasti!) oo yhtään peril mitä " täällä meillä" on tapahtunu mut ehkä kohta oon jyvällä taas.



Meillä tuli 8kk täyteen 12. päivä ja neuvolassa käytiin 15. päivä. Kasvamiset päivitin tonne kasvulistalle (jonka vihdoin löysin). Kontattu on jo kohta kuukausi ja istuminen onnistui hyvin jo hiukan ennen. Ja tuo kaikki alkoi ihan yhtäkkiä... Ensin tuo pieni poika vaan kieriskeli napansa ympärillä ja osasi peruuttaa (ja tietty kääntyillä) mut sitten se yks sunnuntai vaan konttas mun luokse ja mä en ollu uskoa silmiäni! Seuraavana aamuna hän sitte alotti pystyyn nousemisen mua vasten ja nyt sitä harjoitellaan luonnollisesti jo muuallekin.



Älkääs hätääntykö ollenkaan jollei lapset liiku. Meiän neuvola terkkari sano, että muutama % lähtee puolivuotiaana mut suurinosa vasta 10kk ikäsenä, että kyllä ne kaikki jossain vaiheessa lähtee. Toiset ennen toiset jälkeen...



Hampaita meil on kunnolla 5 ja se kuudes on sillain kurkkaamas, et ien on jo rikki ja hammas sielt näkyy mut ei tunnu vielä. Mä en tiiä johtuuko tuo kaikki kuikuttelu siitä, että noita hampaita tulee kun sieniä sateella... Ensin tuli kaks peräkkäisinä päivinä ja sit oli viikon verran väliä ja taas kaikki peräsin. Nyt on taas oltu viikon verran ilman uusia hampaita, paitsi toi yks joka kurkkaa. Kauheen vihanen hän on mun kans kaksin ollessa mut heti kun on jotain virikettä ni kivut ja säryt unohtuu.



Joku oli kirjottanu että ahdistava olo, ärtymys ja väsymys unohtuu kun laps nukahtaa, se on kyl NIIN totta kun olla ja voi. Että voi pieni olla suloinen nukkuessaan...



Telkkari ohjelmistaki tais jotai olla juttua... Must on ihana kattoo aamusin vanhoja Salkkareita ja tos talvel kun tuli sitä Ihmeiden aikaa (kattoko joku muu??) mä olin niin koukussa siihen!! Tehari on sellanen jota tahtoisin rauhassa kans kattoo, eipä niitä kauheesti muita oo. Paitsi kaikki noi C.S.I sarjat on kans tempaavia!



Nyt Miro heräs päikkäreiltä... pitää mennä. Ja enköhän jo tarpeeks vieny palstaa tälle päivälle. Koitan ehtii päivittäin... Huomiseen siis! :)

Ulkoiltu on aamupäivä ja ukko unilla ja toivottavasti parin tunnin unet nukkuisikin. Kun yöt ollu viime aikoina niin retusia. Monta monta kertaa itkee ja vääntelee itteensä kovasti ja kiemurtee. Ei oo nyt mitään uutta syömistäkään saanu. Ois vaan niin huippua saada nukkua itse koko yö putkeen ilman kummia heräilyjä. Ois niin paljon mukavampi aamusella nousta. Yömaidostakin, kun kerran ollaan päästy.



Olipas purkkapaperijuttu!!!! Hui!!! Loppu hyvin kaikki hyvin, onneksi.

On niin pelottavia tuommoset jutut ja niitä kun vaan sattuu, vaikka kuinka yrittäis olla valppaana.



Kävin illalla sitä kuvapinoa kattelemassa ja tallensin s-postejanne ja illalla laitan kuvia tulemaan, kunhan mies hippasen avustaa. Lohduttavaa, että ei muutkaan niin tietsikkaneroja ole :)

Oottako muuten teettäny digikuvia extrafilmillä? Aattelin kokeilla, että minkälaisia sieltä tulis, kun oli vaan 0,09¿kpl.

Ei oo viel yhtään tullu teetettyä ja niitä on jo vinopino tietsikalle kertynyt. Ja tykkään kyllä, että niitä on albumissakin.



Vaateostoksia pitäisi lapsosille taas suunnitella. Pertun vaatteet ssakin 80 senttisiin vaihtaa, housut onkin jo 80cm ja paidoista suurin osa eli bodeja puuttuis.



Nyt päiväkahvin keittoon :)

Mä käytän extrafilmiä. Käytin vuosia ennen digiä ja nyt netissä teen tilaukset. Tykkään tosi paljon, pidän nopeana ja edullisena.



Joo, jo nyt sais tän koneen kiinni kun menee täällä roikkumiseksi tää päivä muuten...

Heipat JonsQlle! Kiva kuulla sinusta taas :) Niin ja minä olin myös täysin addiktoitunut Ihmeiden Aikaan! Olen heikkona espanjalaisiin ja latinalaisamerikkalaisiin ohjelmiin/elokuviin. Katselin aikoinaan myös espanjalaista Perhelääkäri sarjaa, joka tulee nyt uusintana olikos se Yle Teemalta.



Äitykkä80, meillä tosiaan Onni pääsi syömään astianpesukoneainetta suoraan masiinasta, kun oli perhana jättänyt puolet pesuaineesta käyttämättä ja se oli sitten jäänyt sellaisena soosina siihen koloon, johon aine laitetaan. Laitoin astiiota kaappiin, kun huomasin, että Onni oli porhaltanut paikalle ja suu oli täynnä pesuainetta! Kamala juttu, onneksi selvittiin tosiaan säikähdyksellä!



Voi sitä Nooraa! Kamala juttu teillekin sattunut! Kyllä nämä vauvat alkavat olla jo niin ehtiväisiä, että pitäisi olla selässäkin silmät. Onneksi myös teillä selvittiin säikähdyksellä.



Neuvolassa sanoivat, että kannattaa kokeilla pari viikkoa imettämistä puremisesta huolimatta niin, että aina kun poika pure, irroitaa otteen ja sanoo napakasti ei! Sitten pitää selittää, että äitiin sattuu, jos Onni puree :) Kokeillaan, jos ei toimi, niin sitten korvikkeet peliin.



Huomenna lähdetään Onnin ja mummin kanssa Raumalle katsomaan isomummua. Menen siellä kampaajalle, kun isomummu oli varannut. Hirmu halpaa Raumalla kampaajalla käyminen verrattuna Helsingin taksoihin. Ajattelin vetäistä ihan lyhyet hiukset! Ahdistaa tämä hiusten irtoilu siinä määrin, että pois vaan :)



Nyt menen leipomaan omenapiirakkaa, iski kamala himo! En todellakaan ole mikään leipoja, mies tekee meillä ruoatkin yleensä aina. No, katsotaan mitä saan aikaiseksi :)



Illalla vielä palailen, olen katsokaas addiktoitunut myös teihin rakkaat sisaret :)



Noema

CalZal: Pidättekö juhlat myös?



Täällä ei mitään uutta, työleirillä ollaan, tuntuu siltä kuin hukkuisin noihin kotihommiin.



Onko siellä 8 kk neuvolassa jotain ihmeempää vai ihan perinteisesti mitat ylös?



Nyt kun imetys on päättynyt oon alkanut miettiä ehkäisyä. Mitä ehkäisyä ootte aatelleet alkaa käyttää/käytätte? Itse aattelin josko kokeilisin yasmin pillereitä, hormokierukkaa pikkasen vierastan, mut katotaan.

Onnea myös täältä CalZalille!!

Olimme miehen kanssa pitkään sitä mieltä,että kihloissa olo riittää,mutta n.puoli vuotta poitsun syntymästä ollaan pikkuhiljaa puhuttu,varovasti,josko kuitenkin joskus naimisiin..katsotaan sanoi lääkäri..

Onko muita marrasmuruja, joyka eivät vielä istu ilman tukea?

Meillä konttaillaan ja kovaa,mutta jopa rattaissa istuminen(kun selkänoja on pystyssä)ei täysin onnistu,vaan taipuu jommallekummalle puolelle. Syöttötuoli nippanappa,onneksi.



Tänään ihailimme 2vkon vanhaa poikaa,voi mikä kirppu,aivan ihana ja hellyyttävä,vähän " kuumetta" nosti,arvatenkin.



Täällä onkin yllättävän vilkasta,tulee nyt vierailtua monta krt pvässä,omanikäisten tohinat kiinnostavat kovin.

Toki nää päikkäriajat voisi käyttää esim.siivoten yms.

mutta addiktihan tästä tulee,kuten joku jo kirjoitti.



Iloitsin ed.pinossa koko yön nukkumisesta,mutta kuten arvelin,ei pelkoa että se olisi jatkunut,vaan heti paluu entiseen 3-5 heräämisellä yö...jipii.



Antaako kukaan muu yöllä vettä?

Aaatelin vaan että tarviikohan lainkaan,kun syö ja juo hyvin valveillaoloaikana.Annan 2krt yössä,aluksi korvasi maidon,onkohan vaan jäänyt tavaksi?



Nyt oikeesti siivoomaan ja sit taasen salille,jumpat tän vkon lomalla.

Heippa!

Onpas hurjia juttuja käynyt nian ja noeman pienokaisille :( Onneksi kummassakin tapauksessa selvittiin säikähdyksellä, huh! Tulikin itselle mieleen näistä, että pitäisi vissiin päivittää ensiaputaidot, mulla on nyt reilu kolme vuotta kulunut ensiapu 2:sta, eli kortti on tainnut mennä vanhaksi...Tietääkös joku näistä enemmän...?



Meillä tyttö on keksinyt hampaiden " narskutuksen" :) Eli ilmeisesti hankaa alahampaita yläikeniin, kuuluu sellainen hauska narina.



CalZal: Onnea naimisiinmenon johdosta!



Gerda: Meripäivät on heinäkuun viimisenä viikonloppuna. Viime vuonna oltiin ensimmäistä kertaa lastentapahtumassa ja täytyy sanoa, et oli tosi kiva ja hyvin järjestetty juttu! Oli konserttia, nukketeatteria, sirkusvälineitä, lasten laulukilpailu ym. Mutta ehkäpä näille meidän vauvoille vielä vähän turhan vähän nähtävää&koettavaa =) Ja onnea 8kk päivän johdosta! Itse kanssa seuraan kuukausien kulumista ja onhan se jokainen saavutettu kuukausi hieno merkkipaalu näin pienillä :)



En tiedä mikä tossa Lostissa on, mutta kovista yrityksistä huolimatta (uskokaa pois, yritetty on !) en ole sen imuun päässyt. Höh. Ykkösen aamusarjoja seuraan minäkin; tykkään sellaisista lämminhenkisitä sarjoista. Ja Täydellisiä naisia, Sopranosia, Shieldiä (miehen esimerkistä aloin katsomaan :)).



Sapiina: Ei onnistu meilläkään istuminen ilman tukea. Ja ihan samalla lailla valutaan rattaissa...Syöttötuolissa istuminen onnistuu melko mallikkaasti, kun laitoin tyynyn selän taakse tukemaan.



Vettä annan yöllä, jos sattuu neito heräämään, mutta yleensä nukkuu yöt läpeensä (kop, kop). Mutta viimeistään aamulla annan heti herättyä, siis helteiden aikaan ainakin.



T:nillanalle&narskuttelija

tipautin liian aikasin..

Tultiin just päiväkävelyltä..Oli kiva reippailla ja poika on ihana kun ei enää nuku kaikkia vaunumatkoja vaan juttelee omalla kielellään.

Noema ja nia: Noi on kauheita nuo haaverit..kun ei niitä kaikkia voi millään estää vaikka olisit miten varovainen..ja pah mieli oli ainakin itselläni monta päivää kun poitsu tippui sitteristä tässä joku aika sitten. Mutta onneksi noi pienet tuntuu olevan semmosia etteivät ole pienistä moksiskaan eivätkä tunnu syyttävän äitiään..ja pakko sanoa että ainakaan mulla ei ole toista kertaa jääny sitterin turvavyö auki..

Peltopyy: Onnea pienelle konttaajalle..JEE-JEE..Meillä ei edelleenkään edes ryömitä.

Ja jos jollakulla teistä olisi vinkkiä hyvästä ehkäisystä " hormoniherkälle" henkilölle niin ottaisin apunne kiitollisena vastaan..Olen kokeillut muutamaa eri pilleriä ja musta tulee tosiaan aikamoinen pirttihirmu ylimääräisestä hormoonista..Nyt karjuu poju...moiccans.

Hui kauhistus noema ja nia, onneksi ei käynyt pahemmin pienokaisten maisteluissa! Meillä ei sentäs noin pahaa tilannetta, poika söi vaan aralian lehden ja kako sitä hetken, mutta kun ei ollu huonovointinen eikä kasvi myrkyllinen niin ei tullu paniikkia. On nää vaan nopeita muksuja, heti kun silmä välttää niin...



Meillä on nyt pään kolahtelu se juttu mitä tapahtuu heti kun silmät hetkeksi kääntää. Kun vänkää seisomaan ihan väkisellä joka paikassa ja kaatua muksahtaa sitten minne sattuu. Kipeästi ei useimmiten käy, kunhan harmistustaan huutaa. Hassu kun kerran kaatu päänsä tv-tuolin rautaiseen jalkaan niin että ihoon tuli syvä painauma, mutta sillon ei itkua tullu juuri laisinkaan vaikka varmaan otti kipeää. Sitten kun tipahtaa vaan vähän pyllylleen eikä taatusti käy pahasti kun on vaippakin pehmusteena, huutaa pää punaisena. Itsetunto taitaa saada suurempia kolauksia kuin keho =D



Istuminen on meillä vähän hassu juttu, viikko sitten istua törötteli ihan itse minuutti tolkulla. Nyt ei istu enää laisinkaan! Eli taito tuli ja meni =D Tai istuuhan tuo jos saa pitää käsillä kiinni jostain, esim rattaissa napottaa sievästi. Mutta ei pelkällä lattialla, vaikka aiemmin istu siinäkin. Ken näistä ottaa selvää?!?



Me vaihdettiin tänään hyppykiikku vauvakeinuun. Kun on olkkarin kattoon porattuna jo koukku niin on kätevä asentaa siihen. Kiljahteli riemusta joten taisi olla hyvä hankinta =)



Olikos joku menossa naimisiin? Onnea!!! Meillä lähestyy toinen hääpäivä, pitäis varmaan kehitellä jotain mukavaa laatuaikaa isännän kanssa.



Isäntä muuten meni ja osti skootterin meille, voi pistäytyä pikkuasioilla helpommin kun ei tarvi autoa ottaa ja on toisaalta nopeampi kuin pyörä. Kiva! Oon teininä ajellu mopolla joten eiköhän tuo skootterikin kulje vanhasta muistista.



Eipä tämän enempiä nyt tällä kertaa.

Tervetuloa Raumalle noema! Me taas ollaan huomenna lähdössä mökkeilemään vanhempieni kesämökille Euraan.



Tänne ei kuulu kummempia. Päivällä käytiin leikkipuistossa keinumassa, niin kuin nyt käymmekin lähes joka päivä. Poika rakastaa keinumista ja viihtyis siinä vaikka kuinka kauan. Vauvakeinua lähipuistossa ei ole, vaan keinumme sylikkäin. Niinpä keinumisen kesto riippuukin siitä, kuinka kauan äiti jaksaa roikottaa jalkojaan ilmassa. Huomaan myös tulevani vähän merisairaaksi, jos keinun kauan...



Tv-sarjoista oli keskustelua. Mäkin seurasin aamuisin Ihmeiden aikaa, kun poika nukkui just siihen aikaan. Nykyään kattelen melkein joka päivä mitä tv:stä nyt sattuukin tulemaan klo 20-21, koska poika on mennyt silloin yöunille. Itse menen nukkumaan jo klo 21.30, jotta jaksan nousta pirteänä kuudelta.



Joo, eipä nyt muuta. Huomiseen!



T. A-Ä

Neiti simahti jo yöunille. Ihanaa kun nykyään näin aikaseen jo menee nukkumaan.



Olipa mukava lukea ettei kaikki täälläkään vielä liiku. En nyt ihan kamalan huolissani liikkumattomuudesta ollut, kun on kuitenkin kokoajan kehitys eteenpäin mennyt. Rupes vaan tuntumaan, että täälläkin on niin liikkuvaista porukkaa jo vaaveissa.



Liekös neiti viimein hampaita tekis. Kuola valuu ja nyrkkejä jyystää. Ei siis ime vaan hinkaa ikeniään. Ja leluihinkin hinkaa ikeniään niin, että narina kuuluu.



Eikai meidän arkeen mitään ihmellistä, taidan tästä lähtä kukkia kasteleen, kun ei vieläkään satanut.



T: Hertta

kun laitoin silloin kasvupinoon meidänkin poikien mitat, mutta eipä niitä oltu lisätty.. Noo

calzal paljon onnea tulevalle rouvalle ja mukavaa lomaa!! Mitä sinulle muuten kuuluu, juttelitko neuvolassa? Olen miettinyt sua, et kuinkahan oot jaksellut. Mulla tuntuu olevan vuoristorataa...henkilö, kenen kanssa juttelin jäi 2 kuukaudeksi kesälomalle ja tuntuu vähän että jäin omilleni. Että yksinkö tässä kuitenkin saa ja pitää pärjätä, kun vihdoin suuren kynnyksen kesän alussa sain ylitettyä ja pyydettyä apua. :/



nia hui kauhistus, on teilläkin ollut jännitystä elämässä!! onneksi ei käynyt suurempaa vahinkoa. meillä poika kakoi yksi päivä kans pahasti, mies käänsi ylösalaisin ja taputti selkään niin pikkuinen koivunlehti sieltä kurkusta tuli. oli hetkeä aikaisemmin ollut partsilla miehen kanssa, sieltä kai poiminut sen suuhunsa. kyllä näitä sattuu ja tapahtuu, vaikka kuinka koittaa olla varovainen ja vahtia. pitäisikin varmaan käydä joku ensiapukurssi taas muistin virkistykseksi, oon ollut sellaisella joskus 10 vuotta sitten. taitaa olla kaikki unohtunut jo.



touko kyseli ehkäisystä, me ollaan toistaiseksi pelattu kumien kanssa kun imetän ja ei oo kauheen tiivistahtista meillä muutenkaan petipuuhat. mulla on halut kaikonneet jonnekin synnytyksen jälkeen. :( Onks kaikilla muilla jo ihan normaaliksi palannut seksielämä? en tiiä mitä sit ku lopetan imetyksen, e-pillerit ei oo mulle oikein hyvin sopinut joten hormooniehkäisyt vähän epäilyttää. pitäs varmaan ottaa selville mitäs kaikkia vaihtoehtoja oliskaan tarjolla. vauvakuumettakaan kun ei ole.



sapiina meilläkään ei istuta hyvin ilman tukea. välillä hetken aikaa onnistuu, mutta sitten keikahtaa. rattaissa valuu alas. syöttötuolissa osaa istua kun siinä on pehmuste/supistaja ja voi nojailla ruokapöytään. mut koko ajan paremmin ja paremmin onnistuu.



ai niin, poikanen seisoi tänään eka kertaa tukea vasten, ehkä noin 5 sekuntia :) eikä tietenkään ite noussut seisomaan, vaan asettelin sen jalat. hih. mut kuitenkin, ennen on jalat ollut ihan spaghettia ja nyt se osasi jännittää ne suoraksi. edistystä sekin. hauskinta oli pojan nauru ja riemunkiljaisut kun onnistui hetken olemaan pystyssä. voi sitä onnistumisen iloa!! :)



musta tuntuu et meilläkin tehdään vihdoin hampaita. kovasti jyystää sormeaan, ei mielellään anna edes katsoa suuhunsa, syö vähän huonommin ja on kiukkuinen koko ajan. yöllä heräilee usein.

omansa levottomiin öihin tekee liikkumaan opetteleminen.



päivät tuntuu olevan yhtä huutoa ja kärttyisyyttä. jos ei vaivaa hampaat niin sit vaivaa maha. ja jos ei maha niin sit huudetaan ja mekastetaan vaan huutamisen riemusta. nämä yhdistettynä omaan huonoon, kärttyiseen, välillä masentuneeseen, väsyneeseen oloon ei oo hyvä. välillä tuntuu ettei vaan jaksa. et olis nyt hiljaa, saisinpa välillä vaan olla rauhassa. ja sit siitä tulee huono omatunto ja tuntuu hirveeltä kun ajattelee noin, mun pitäisi jaksaa ja pitäisi olla hyvä iloinen ja kärsivällinen äiti jne jne. pöh. vähän valitusta tähän väliin.



lääkärissä käytettiin yksityisellä poikaa refluksin takia ja saatiin resepti uuteen lääkkeeseen. toivottavasti auttaa hyvin. ei ollut sentään morjenskaveri, vaan onneksi tuntui asiansaosaavalta ja ihan hyvältä tyypiltä. elokuussa sitten se neuvolalääkäri, mitähän ne tosiaan 8 kk neuvolalääkäri käynnillä katsoo, kuka on jo käynyt?



huomenna mies menee tampereella käymään työmatkalla. kahden vaiheilla nappaisinko pojan ja lähtisin samalla kyydillä pikavisiitille käymään siellä. mun veli asuu tampereella, vois käydä vaik siellä tai sit muuten vaan välillä eri ympäristöön. toisaalta en tiiä jaksaaks matkustaa. tämmöstä jahkaamista :)



Tulipa taas pitkä vuodatus. Näin illalla kun liikkuu päässä kaikenlaisia ajatuksia :)



Kauniit unet, Gerda

Vaikkakin menemme sinne Maistraattiin vasta 31.7. Se on samalla meidän 2v yhdessäolo- ja kihlajaispäivä. Hääjuhla meillä on 11.11 perinteisen kaavan mukaan eli mennään kirkkoon ym. Syy, miksi valitsimme ko. juhlapäivän johtuu siitä, että tytön la oli se, mutta syntyikin 2 pvää myöhemmin. Tykästyin tuohon lukuun ja kun mietittiin juhlapäivää, muistin heti tuon :)



Gerda79: kerroin nyt 8kk neuvolassa näistä huonoista päivistä ja hän kysyi heti että haluanko mennä juttelemaan jonkun kanssa. Sanoin että nyt on jo parempi, heti helpotti omia ajatuksia kun juttelin yhden kaverin kanssa, jolla nyt 3s lapsi ja kuinka hänellä kans fiilikset kävi ylhäällä ja alhaalla ekan lapsen aikaan. Nyt oon ottanu sen linjan, että jos ahdistaa tai muuten on paska olo, oon pyrkinyt heti puhumaan siitä jollekin ja hyvin on auttanut.



Voi hurja, mitä kaikkea nuo pienet ehtivätkin tekemään! Meillä ei toistaiseksi olla kuin melkein tiputtu sängystä ja vaunuista, mutta kyllä se aina saa kylmät väreet liikkeelle!



Venla oppi tänään istumaan itse. Ja kun iskä tuli kotiin, näytettiin se heti myös hänelle.



Nyt kai täytyis yrittää mennä nukkumaan, tuliskohan nuo 2 koiraakin sisälle? Yksi jo näyttää nukkuvan nojatuolissa :)

Gerda, ikävää, että olet jäänyt näin alkumetreillä omillesi masennuksen kanssa. Tiedän, että juuri se puhuminen on olennaista parantumisen kannalta. Siksi tarjoankin s-postiosoitettani. Kirjoita, jos siltä tuntuu, kuuntelen mielelläni. Itse olen tosiaan sairastanut seitsemän vuoden syvän masennuksen ja tiedän mitä se paska voi olla. Muistan myös kuinka toivoton olo oli ennen kun asiat sai sanottua ääneen. Jos susta tuntuu, ettet pysty/halua kirjoittaa, niin ota osoite ylös ja tiukan paikan tullen kirjoita tähän osoitteeseen kaikki sonta pois sisältäsi: johanna.z.koskinen@helsinki.fi



Niin ja jos täällä on joku muu samassa tilanteessa, niin tämä koskee toki kaikkia.



Niin ja sitä piti vielä sanoa, että älä turhaan syytä itseäsi ärtymyksen tunteesta, sitä on kaikilla. Ihan normaalia ja kuuluu kaiketi äidiksi kasvamiseen. Ennen kun oli vapaa kuin taivaanlintu ja nyt on kaikki menemiset suunniteltava jo etukäteen tarkkaan!



Noema

Onnea tulevalle rouvalle. Meidätkin vihittiin maistraatissa, se tuntui jotenkin kivemmalle kun maksaa molempien sukujen rähinät omana tärkeänä päivänään. Molempien suvut kun on vähän sellaisia, ettei monikaan tule toimeen toisensa kanssa. Vietettiin sitte se tärkeä päivä ihan kavereiden ja vanhempien kanssa. Ei tarvinnu ees miettii et ketä kutsuu ketä ei.



8kk neuvolasta joku kysy... Me käytiin viime viikolla. Terkkarin kanssa juteltiin hetki ja otettiin mitat. Lääkäri katto pojalta näköä, kuuloa ja koitti masun päältä ja kivekset. Myös pinsettiotetta koitti, mut se on meillä vielä harjoitteluvaiheessa. Ihan mukava oli käydä.



Kahdenkeskisestä ajasta piti mainita, että käytiin isännän kanssa viime lauantaina syömässä ja leffassa. Kymmenen mais oltii jo kotosal mut Miro oli jo nukkumassa (oli mun äidillä hoidossa) ni mentii ajois itekki nukkumaa ja nukuttii hiukan pidempään seuraavana aamuna, mukavaa!



Onneks tossa jo muutama mainitsi asiasta olla aina iloinen ja kärsivällinen äiti... Mulla on muutaman viime viikon aikana menny mieli koko ajan vaan matalammaks :( Kun ei vaan kertakaikkiaan jaksais kuunnella joka päivä tuon pienen ihmisen huutamista. Mä ymmärrän kyllä, että ne hampaat on kipeet ja kun oli niin kova hellekin, että itekki oli ihan tuskanen. Mut siihen kun lisätään se ettei hetkeäkään viihtyis yksin ni mun vessakäyntikin saa aikaseks jo parkumista :( Ja kun muille se esiintyy aina niin kauniisti, ni sitä tuntee ittensä ihan p*skaks äidiks ja luuseriks kun ei muka jaksa... Eilen tulin ajatelleeks ekan kerran masentumisen mahdollisuutta. Mä kuitenkin yritän tosi lujaa olla hyvä äiti ja vaimo, mut... emmä tiiä.



Tulipas taas valitettua, mut ehkä täällä on kuitenkin ymmärtäväisin kuuntelijajoukko :) Mä taidan nyt hetken viä mesettää kaverin kanssa kun tuo pieni ja suloinen nukkuu.



Mukavaa päivänjatkoa kaikille -Jonsku-