Miksi telkkaria aina paheksutaan? Sehän on tosi hyvä ahdistuksen poistaja

Jos on yksinäinen, kannattais ratkaista se yksinäisyys eikä lääkitä ongelmaa väliaikaisratkaisuilla.

Toki telkkaria voi katsella mutta isojen ongelmien ratkaiseminen tolla tyylillä...

Multa televisio ei poista ahdistusta. Enemmän ahdistun siitä, kun esim äitini pitää televisiota koko ajan päällä, vaikkei sieltä tulisi mitään katsottavaa. Selailee vaan kanavia, mikä olisi vähiten tylsä ohjelma. Luulisin, että tuo jatkuva stimulointi ahdistaisi enemmän.

Itse olen elänyt 10 v ilman telkkaria. Elokuvia katselen läppäriltä, mutta mitään sarjoja en seuraa. Sen sijaan ulkoilen, luen, maalaan, piirrän ja kuuntelen musiikkia. Olin puoli vuotta ilman nettiäkin ja se oli ihanaa aikaa. Sen jälkeen, kun älypuhelimeni hajosi, ostin tavallisen puhelimen tilalle.

Ei sitä kukaan muu paheksu kuin nirppanokkainen itseään täynnä oleva ihminen, joka pitää vain ja ainoastaan omia juttujaan oikeina tapoina elää ja olla. Heidän sanomisillaan ja "tutkimuksilla" ei ole siis mitään virkaa, sillä ne keskittyvät vain paheksuntaan. Joillekin elämä on suoraviivaista ja sävyjä ei ole.

Jokainen tekee siis tässäkin asiassa niin kuin parhaaksi katsoo ja ei välitä kaikkien höpötyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Multa televisio ei poista ahdistusta. Enemmän ahdistun siitä, kun esim äitini pitää televisiota koko ajan päällä, vaikkei sieltä tulisi mitään katsottavaa. Selailee vaan kanavia, mikä olisi vähiten tylsä ohjelma. Luulisin, että tuo jatkuva stimulointi ahdistaisi enemmän.

Itse olen elänyt 10 v ilman telkkaria. Elokuvia katselen läppäriltä, mutta mitään sarjoja en seuraa. Sen sijaan ulkoilen, luen, maalaan, piirrän ja kuuntelen musiikkia. Olin puoli vuotta ilman nettiäkin ja se oli ihanaa aikaa. Sen jälkeen, kun älypuhelimeni hajosi, ostin tavallisen puhelimen tilalle.

Sinä kuulostaakin sellaiselta perhoselta, että onneksi emme tunne.

Se on ihan totta. Paljonhan sieltä 📺tulee huonoa, kuten Elämäni biisi, mutta myös paljon hyvää.

Sitten voi mennä ulos, kun on sitä aikansa tuijottanut😁

Minä ainakin rakastan telkkaria ja katson loppu ikäni. Paljon tulee hyviä ohjelmia. Ihmisestä ei tule tippaakaan parempi ihminen jos ei telkkaa omista,itse he luulevat olevansa.

Yksinäisyyttä ei voi terapoida pois.

Ei kai vaan tuosta Elämäni biisi ohjelmasta tule toista kautta😖

Eikö sitä masennusta pitäisi käsitellä? sen sijaan, että siirtää käsittelyä taas päivällä tv:n avulla.

Aivan totta. Tuossa oli Treella Elisan kaapelit poikki yhden vuorokauden ja se oli kauheaa, makasin vain pimenevässä illassa kuulokkeet päällä ja tunsin valtavaa yksinäisyyttä. Television on tosiaan hyvä, tulee normaalimpi olo ja kuin olisi muiden kanssa yhteydessä yhteisten uutisten kautta.

En ole vuosikausiin kuullut kenenkään paheksuvan televisiota. Sen on korvannut netin paheksuminen, ja kyllä kai netin aiheuttamat neurologiset haittavaikutukset ovatkin paljon pahempia kuin tv:n vaikutukset.

Onhan telkkari demokraattinen väline, niin kuin Dennis Potter sanoi.

Tänään illalla tulee loistava 8 1/2. Mieluummin sitä jonkun kanssa katsoisi, mutta parempihan se on yksikseen katsella kun seiniä tuijotella ja netissä sekoilla.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sitä masennusta pitäisi käsitellä? sen sijaan, että siirtää käsittelyä taas päivällä tv:n avulla.

Ja siitäkö se paranee.

Terapiaohje: syö hyvin, nuku hyvin, tee asioita joista tulee hyvä mieli.

Eli tekoja, ei keskustelua.

Keskustelun ei yhden tyypin kanssa; paljon parempi olisi ollut sekin aika käyttää tv.n katseluun.

Tv ohjelmista saa olla mitä mieltä tahansa, jee.

Ahdistuneimmillani olen nukkunut töllö päällä, rentoutti kuulla ihmisääniä.

Mutta jos johonkin vaivaan tarvitaan noin järeää hoitoa, niin voi tuo lääke silti lievempään vaivaan olla pelkkä myrkky.

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin rakastan telkkaria ja katson loppu ikäni. Paljon tulee hyviä ohjelmia. Ihmisestä ei tule tippaakaan parempi ihminen jos ei telkkaa omista,itse he luulevat olevansa.

Kuulostat äidiltäni. Nyt on kusessa kun ikää on tullut, hänen näkönsä ja terveytensä on huonontunut radikaalisti siksi, että hän on maannut puoli vuosisataa töllön edessä kun olisi pitänyt hoitaa kuntoaan, terveyttään ja elää. Vaskulaarinen dementia, näköhermot paskana, alkoholikin on tehnyt osansa.

Vielä yrittää tihrustaa töllöä sen vähän minkä selvän saa, ja aika surkeaa on jos loppukin näkö menee. Sitä kiihkeämmin yrittää halata töllöään ja luulee, että maailma tahallaan estää häntä näkemästä sitä kunnolla, poliitikot sotkevat lähetyssignaalia ja levittävät jotain sumua huoneeseen. Räyhää, kun tulee niin paskaa ohjelmaa, kun käsittää väärin eikä saa selvää. 

Mitä jos lakkaisit olemasta noin aggressiivisesti puolustuskannalla ja alkaisit huolehtia todellisistakin tarpeistasi. Katso sitten töllöä kun ne on hoidettu.

Ei meillä E-Suomessa koskaan paheksuttu mitään telkkareita. Ainoa mitä koskaan törmännyt on nykyään netissä. Se alkoi joskus silloin kun telkkarin ulkoinen muoto muuttui. Silloin alkoi netissä esiintyä näitä snobeja tai antisnobeja tai jotain outoja raivoajia jotka räyhäävät "taulu"-TV:istä. Etenkin muiden ihmisten. Mitä ei kyllä pysty käsittämään mitenkään. Ihmiset ovat joskus todella omituisia.

Niin kuin sekin jotka ylvästelevät "kun ÄLYkännykkäni hajosi, ostin tavallisen".

Älykännykkä on ihan tavallinen, se perusnormaali ja tavallinen. Se vanhanaikainen ei ole enää.

Nyt on 2020 eikä 1980. On myös aivan normaalia lukea tai katsoa uutisia tai muuta katsottavaa viihdettä laitteelta jossa on netti telkun tai radion tai lehden sijasta. On aivan normaalia olla ostamatta uusia stereoita vanhojen rikkoutuessa tai Cd-levyjä enää ja kuunnella uusi ja moni vanhakin musiikki Spotifystä. On aivan normaalia olla Spotify luurissa, tabletissa tai läppärillä. Kuunnella musiikkia arjen keskellä kuulokkeilla kotona, ulkona, töissä, työmatkoilla, bussipysäkillä, bussissa, junassa, kaupan jonossa, autossa, sairaalassa, terveyskeskuksessa tai lenkillä. On aivan normaalia olla digilehden tilaus. On jo aivan normaalia lukea kirjoja e-kirjoina tai käyttää audiokirjaa eri välineillä ja sovelluksilla joita on pino. Niissä ei ole mitään epänormaalia. Aika kuluu ja asiat uudistuvat ja niistä tulee jokapäiväistä normaalia. Hevoskärryilläkään ei enää kuljeta maalta kaupunkiin kuljettamaan torille tavaraa tai torille ostoksille tai kylään. Nyt mennään ostoksille jollain muulla ja tavarat kuljevat rekoilla jne. Hevosella saa liikkua, mutta arjessa arjen asioita niillä ei täällä näillä kolkilla enää hoideta. Niistä on tullut harrastus ja hupi. Osa kulttuuria edelleen mutta aivan eri tavalla. Puhelin on nykyään muuttanut muotoaan ja sisältöään. Teemme sillä monipuolisesti suuren valikoiman asioita ostosten teosta ja postilähetysten seurannasta laskujen ja sairaala-aikojen vastaanottamisesta maksamiseen, eläke- tai muun hakemuksen teosta päätösten vastaanottoon, veroasioiden hoitoon, viihteeseen, verkottautumiseen ja kommunikointiin. Maailma ei ole pysähtynyt siihen mitä se oli kun olimme nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Multa televisio ei poista ahdistusta. Enemmän ahdistun siitä, kun esim äitini pitää televisiota koko ajan päällä, vaikkei sieltä tulisi mitään katsottavaa. Selailee vaan kanavia, mikä olisi vähiten tylsä ohjelma. Luulisin, että tuo jatkuva stimulointi ahdistaisi enemmän.

Itse olen elänyt 10 v ilman telkkaria. Elokuvia katselen läppäriltä, mutta mitään sarjoja en seuraa. Sen sijaan ulkoilen, luen, maalaan, piirrän ja kuuntelen musiikkia. Olin puoli vuotta ilman nettiäkin ja se oli ihanaa aikaa. Sen jälkeen, kun älypuhelimeni hajosi, ostin tavallisen puhelimen tilalle.

Sä oletkin sit selvästi enemmän jaksava, tekevä ihminen ja saat virikkeen muualta. :) Mut ne jotka ei jaksa tarvii muuta virikettä ja "pään täytettä" ja ohjelmaa päivään, telkku on siihen ihan hyvä, toki parempiakin on mutta kyllä se telkkukin on monesti ihan hyvä jos on puhti pois.

Vierailija kirjoitti:

Aivan totta. Tuossa oli Treella Elisan kaapelit poikki yhden vuorokauden ja se oli kauheaa, makasin vain pimenevässä illassa kuulokkeet päällä ja tunsin valtavaa yksinäisyyttä. Television on tosiaan hyvä, tulee normaalimpi olo ja kuin olisi muiden kanssa yhteydessä yhteisten uutisten kautta.

Näin juuri, televisio luo yhteyttä ja yhteisöllisyyttä.