Lue keskustelun säännöt.
Lääkärin neuvot makean himoon
05.09.2013 |
Olen huomattavan ylipainoinen ja minulla on kauhea makean himo. Olen joskus kuullut, että pitää odottaa 15 min, niin himo menee ohi. Ei pidä paikkaansa. Jos mulla alkaa tehdä mieli makeaa klo 11, niin se mieliteko on voimassa vielä illalla kun menen kauppaan.
Lääkärin ohje oli, että älä osta makeaa, niin ei tule syötyä kun sitä ei ole kotona. Täh? Mutta kun mulla tekee mieli sitä makeaa jo siellä kaupassa eikä vasta kotona.
Mielestäni ohje oli tyhmä ja huono. Neuvotaanko tupakoitsijaa, että älä osta sitä tupakkaa tai alkoholistia, että älä osta viinaa?
Jos neuvotaan, niin tuskin noilla ohjeilla saadaan käyttö loppumaan. Eikä saada minun makean syömistäkään.
Kommentit (33)
Osta raakoja manteleita (eli siis ei suolattuja tai paahdettuja) ja syö niitä muutama, kun makeanhimo yllättää. Älä osta kaupasta mitään makeaa, jos on aivan pakko, niin joku pieni lakupatukka tai aitoa tummaa suklaata. Siitä himosta pääsee kyllä yli, mutta tosiaan vaatii sitä itsekuria.
Itsekin olin todellinen sokeriaddikti, nykyään kaikki sokerinen lähinnä ällöttää. Hunaja, stevia ja vaahterasiirappi tuovat tarvittaessa makeutta puuroihin/ jälkiruokiin yms, valkoista sokeria ei tarvitse käyttää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pähkinäneuvo on mielestäni hyvä: osta juuri noita manteleita tai pähkinäsekoitus, kaada kulhoon ja laita lähelle paikkaa, jossa oleskelet eniten. Nappaa kourallinen kun tekee mieli jotain, kovin montaa et jaksa syödä koska pähkinöissä oleva rasva pitää kylläisenä...
Toinen tapa on sitten syödä se haluamansa herkku ja vastapainoksi keventää seuraavaa ateriaa.
Mä sanoisin, että kun pystyy olemaan esim. kuukauden ilman herkkuja niin alkaa helpottaa... Mitä kauemmin pystyy olemaan lakossa, sen vähemmän tekee mieli syödä herkkuja ja vaikka söisikin, ei tule syötyä niin paljon enää. Mä söin ennen paljon irtokarkkeja ja sipsejä, mutta aloin lakkoon ja vaikka se oli tuskaisaa niin pidemmän päälle se oli ihan ok ja kuluikin vuosi... Toki joskus jotain voi syödä, mutta että osaa pistää sen pisteen.
Onhan se ihan totta että tietyt yhdistelmät esim. hampurilaisissa ja karkeissa koukuttavat, mielestäni on vaan kurjaa että monilla noita syömisongelmia ei tunnisteta. Siis voi olla hyvinkin jonkinasteinen syömishäiriö, toki ei kaikilla vaan se on sitten jotain muuta, mutta useinkaan ei tunnisteta jos on vähän lievempi tapaus tai jotain näiden muiden häiriöiden väliltä. Hassua vaan, miten alkoholisteja ja anorektikkoja kyllä hoidetaan mutta jonkinasteista ahmimishäiriötä ei sillä kyllähän ylipaino vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Ei moni pysty paranemaan yksin monista riippuvuuksista mutta lihavan pitää. Myös esim. ilman alkoholia ja tupakkaa voi elää, mutta syödä on pakko. Kuinkahan hyvin toimisi heillä että ottaa vaan vähän mutta ei repsahda... Eli siinä mielessä voi vaatia aika todella kovaa itsekuria sellaiselta... Mikäli kyseessä ei ole kuitenkaan sellainen sairaus, se on vaan pakko pistää itsensä lopettamaan, tehdä se päätös ja jaksaa pysyä siinä vaikka miten tekisi mieli repsahtaa. Myös esim. vesi, purkka, marja/hedelmä smoothiet sun muut auttavat. :)
Kannattaa panna kun tekee mieli herkkuja,toimii :D
En jaksa edes lukea saamiasi inhottavia vastauksia, joten ehdotan vain kromitabletteja! Mulla ne todellakin auttoivat. Aluksi otin 2 päivässä.
Toiseksi ulkoilu auttaa nälkään ja makeanhimoon.
Kärsin etenkin nuorempana makeanhimosta, jota nyt vanhempana pystyn jo vastustamaan. Silloin en pystynyt, se oli niin voimakasta. Joten ymmärrän tuskasi!
Kokeile kromia, jos se vaikka auttaisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 22:20"]
Pähkinäneuvo on mielestäni hyvä: osta juuri noita manteleita tai pähkinäsekoitus, kaada kulhoon ja laita lähelle paikkaa, jossa oleskelet eniten. Nappaa kourallinen kun tekee mieli jotain, kovin montaa et jaksa syödä koska pähkinöissä oleva rasva pitää kylläisenä...
[/quote]
Anteeksi, että hieman huvittaa tämä neuvo. Eiköhän ihminen, jolla on herkutteluongelma, syö vaikka olisi kylläinen?
Minä en ole lihava, mutta pähkinöitä söisin vaikka ämpärillisen, jos en tietoisesti rajoittaisi sitä.
Olen sairaalloisen lihava, mutta vähitellen laihtumassa. Auttoi kovasti, kun ymmärsi, ettei kukaan ole tämän painoinen minkään itsehillinnän tai tiedon puutteen takia. Kyseessä on rehellisesti syömishäiriö, ongelma on psykologinen.
Aloittaminen on pahinta, kun sokeriaddiktio on kovimmillaan. Tiedän tunteen, kun mihinkään ei voi keskittyä, kädet tärisee ja on pakko löytää jotain makeata syötävää. Vaikka hunajaa, jos muuta ei ole. Tähän vaiheeseen ainakin minua on auttanut maustamaton turkkilainen jogurtti. Lisään siihen sokeroimatonta kaakaojauhetta ja makeutusainetta. Jogurtti on lopputuloksena sen verran makeata, että pahimmat oireet menevät pois, mutta sokerittomana silti askel kohti kehon totuttelemista oikeaan suuntaan. Olen saattanut myös syödä yhden Brunbergin sokeroimattoman suklaan (80g) vastaavassa tilanteessa. Tuo on mainio siinä mielessä, että suklaan makeus tulee maltitolista. Ei kannata edes harkita useamman levyn syömistä, tulee laksatiivisia vaikutuksia! Ei siten tee mieli syödä liikaa. Etenkin alkuvaiheessa kannattaa tarkistaa, että saa tarpeeksi proteiinia ja rasvaa, jotta makeanhimo pysyy kurissa.
Kun akuuteimmat fyysiset vieroitusoireet ovat takana päin, sellaista kevyempää makeanhimoa voi lähestyä jo rationaalisemmin. Ongelma on psykologinen, joten kysyn pahan tilanteen tullen: Miksi koen tarvitsevani tuota? Miksi minun tekee sitä mieli? Mitä pahaa oloa haluaisin suklaalla lievittää? Korostan, että ainakaan minulla tämä lähestymistapa ei toimi ollenkaan, kun makeanhimo on tarpeeksi voimakas ja oireet rankkoja. Nyt tuo on jo mahdollista, ja useimmiten onnistun olemaan syömättä makeaa. Ja jos jotain syönkin, määrät ovat inhimillisempiä. Pakotan itseni laskemaan, että otinko nyt kaksi vai kolme keksiä. En aseta mitään tiettyjä rajoja, mutta pakotan itseni olemaan tietoinen määrästä. Se tuntuu auttavan pysyvän järkevissä rajoissa.
Lääkärin ehdotus tuntuu kummalliselta. Hän ei tunnu oivaltavan asian psykologista puolta ollenkaan. Ei alkoholistikaan raitistu sillä, että häntä kehottaa olemaan ostamatta viinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin yksi entinen sokerihiiri. Paino on normaali mutta jatkuva hiivan ja sokerin mussutus aiheutti toistuvia hiivasienitulehduksia, ja olin lopulta niin hermona niihin että päätin lopettaa sokerin ja viljat kokonaan. "Vasta " kolme viikkoa takana, mutta voin erinomaisesti eikä makeaa ole alun jälkeen tehnyt mieli! Sokerinhimo pysyy pois kun syö säännöllisesti ja proteiinivoittoisesti ja juo paljon. Onnistut jos päätät onnistua! Jos sulla sattuu olemaan tuota hiivan liikakasvua niin sehän aiheuttaa sokerinhimoa itessään ja joukon muita oireita. Googleta! Niin ja en karppaa/laihduta!
Järkevä lääkäri, fiksu neuvo. Älä osta niitä karkkeja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap, mutta tuttu ongelma... Lopetin tupakoinnin, ja sujuvasti korvasin sitten yhden riippuvuuden toisella... Ja jos kerran pääsin tupakasta eroon, kai pitäisi päästä sokeristakin... EIkä löytää mitään uusia riippuvuuksia tilalle.
(Ja nämä syö porkkana/pähkinä-vinkit ottavat päähän aina yhtä paljon kun itse on allerginen eikä edes voi niitä syödä vaikka haluaisi, ja monet muut terveelliset syötävät ovat myös iso ei-ei allergioiden takia)
Olen hoikka mutta kun makeanhimoiskee, se on luonnonvoima, varsinkin menkkoja ennen. Olin just tunti sitten aivan tuskassa, kiersin kehää keittiössä, vedin niitä hemmetin pähkinöitä enkä päässyt yli, sitten kuin ihmeen kaupalla löytyi yksi unohtunut Marianne kaapinperältä. Söin sen oikein hitaasti, jos olisi ollut pussillinen olisin syönyt ne ja jos en olisi löytänyt, taivas tietää mitä olisin syönyt. Ruisleipää mansikkahillolla? Onneksi tätä on vain menkkoja enne, muuten painaisin varmaan tonnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokeri addiktoi. Minä oli viime keväänä tosi pahassa sokerikoukussa. Siitä eroon pyristely oli vaikeaa. Minulle ei auta makeanhimoon muu kuin täysi herkkulakko. Kilojakin on päässyt kertymään liian kanssa. En ole syönyt juurikaan mitään makeaa koko loppukesän ja alkusyksyn aikana ja nyt ei enää tee mieli. Paino on pudonnut viitisen kiloa. Viimeksi sukulaisten luona kahvitellessa makea kahvileipä aiheutti fyysisen pahoinvoinnin, sydän rupesi hakkaamaan ja alkoi etoa.
Viime aikoina on tehty tutkimuksia suolistobakteerien vaikutuksesta lihomiseen. Kun onnistuu pitämään ruokavalion vatsalle suotuisana, mieliteotkin helpottavat, ainakin minulla. Juon siis piimää ruuan kanssa, syön kaaliruokia (kaalissa on inuliinia, joka edesauttaa hyvien bakteerien kasvua) ja vältän vehnää ja makeita leivonnaisia. Paras vinkki makeanhimosta ylipääsemiseen on smoothie. Siis vanha kunnon pirtelö, jonka tein ja teen maitorahkasta, mustikoista, maustamattomasta jugurtista ja makeutan stevialla. Maitopohjaiset tuotteet toimivat minulla ainakin siten, että vievät nälän ja mielitekojen tunteen pois.
karppaaminen auttaa ja kilotkin lähtee.