Lue keskustelun säännöt.
Mikä on viisain asia, minkä olet oppinut elämästä?
Kommentit (2591)
Että aivan mitä tahansa voi tapahtua ja että muutosta ei kannata pelätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei oikeasti kiinnosta mitä teet (Okei ehkä vanhempiasi ja ystäviäsi vähän), mutta ei niitäkään lopulta. On ajan tuhlausta yrittää miellyttää ihmisiä, joista et alkuunkaan tykkää edes itse.
Ja läheisiäsi kiinnostaa vain ja ainoastaan, jos tekemisesi huonontaa/parantaa heidän omaa elämäänsä.
Joissakin harvoissa tapauksissa fyysiselle väkivallalle on paikkansa. Sillä voi saada yhdellä kertaa esimerkiksi vuosia jatkuneen kiusaamiseen loppumaan, kun sen harjoittajalle tehdään kerralla selväksi, että se miten hän toimii on loputtava. Sanoisin, että monissa tapauksissa henkinen väkivalta on jopa fyysisitä pahempaa. Lisäksi nykyään aivokuvantamisen kautta tiedetään, että henkisen väkivallan kokeminen vaikuttaa fyysisesti aivojen rakenteisiin, mm pienentäen hippokampusta.
Life is how you handle plan B.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi moni on sanonut, että älä luota keneenkään. Minä sanon että opi luottamaan. Saat muuten elää aika onnettoman elämän, jossa aina odotat pahinta, ja kuolet kumminkin.
Kaunis ajatuksena. Sinulla on ollut toistaiseksi hyvä tuuri. Mutta jossain vaiheessa kohtaat elämän raadollisuuden ja ymmärrät miksi keneenkään ei voi luottaa 100%.
Äitini toitotti koko nuoruuteni, että ei kannata kertoa omista asioistaan muille, eikä luottaa ihmisiin. En noudattanut hänen neuvoavaan. Siitä hyvästä minulla on todella hyviä ja läheisiä ihmissuhteita, jotka ovat tuoneet elämääni paljon hyvää. Olen saanut kokea tukea, jakamista, iloa, läheisyyttä jne. Vielä näin 61-vuotiaanakaan en ymmärrä, miksi en voisi luottaa ihmisiin.
Kyllä! Täällä taas puhuu ihminen, jonka perusluottamus on lapsuudessa niin pahoin rikottu, että minun on ollut vaikea luottaa ihmisiin. Sitten kun parisuhteenikin ovat osoittautuneet epäluotettavaksi, niin. Mut silti mä haluaisin olla ihminen, joka luottaa ihmisiin ja miehiinkin. Siis ystäviin luotan ja aion kyllä luottaa mieheenkin, jos hyvän sellaisen löydän. Mut pohjalla on sellainen "epäilyksen vire" ,mutta minkäs teet Niin yritän tässä vaan sanoa, että minusta on hienoa, jos ihmisiin pystyy luottamaan. Ja haluaisin itse niin voida tehdä. Minusta parisuhde ja elämä menee jotenkin hukkaaan, jos ei luota ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsesääli sairastuttaa!
Silloin kun on vaikeaa niin ota katse pois omasta navasta ja katso ympärille. On paljon ihmisiä, jotka elävät vaikeammissa oloissa kuin itse (mm. slummit ympäri maailmaa), ole kiitollinen siitä kuinka hyvin sinulla asiat ovat. On mm. katto, perusturvallisuus on taattu ja pääsy terveydenhuoltoon. Asiat voisivat olla paljon huonommin. Tämän ajatuksen voimalla olen selviytynyt monesta.
Ollaan kiitollisia ainutkertaisesta elämästämme, joka on jokaisella erilainen.
Mutta muista myös se, että suomalainen lapsikin voi olla hyvin kaltoinkohdeltu! Tai se aikuinen voi olla ollut lapsena hyvin kaltoinkohdeltu.
Ei tarvitse mennä slummeihin.
niin tuo on jotenkin naurettava sanonta "perusturvallisuus on taattu". Oma lapsuus meni jatkuvasti kuolemaa pelätessä, hullu isäni olisi siis voinut meidät tappaa. Sitten tiedän, että joissakin perheissä alkoholismi voi olla niin pahaa, ettei lapsille ole edes ruokaa :( tai joutuvat huolehtimaan itse sisaruksistaan ja ruuasta. Siinä on se perusturvallisuus kaukana.
Elämästä olen kiitollinen, kun itse päätän aikuisena suunnan niistä lähtökohdista, jotka on annettu. Enhän minä kokokaan ole irrallinen lapsuuteni vaikutuksista :(
Itseasiassa itselläni on juuri alkoholismin, mielenterveysongelmien ja perheväkivallan varjostama lapsuus. Mutta juuri sitä tarkoitin, että valitsen elää elämääni niin hyvin kuin pystyn huolimatta lapsuudestani tai perheestäni. Yritän parhaani niillä korteilla mitä minulle on annettu. Itsesääli ja katkeruus ei auta mitään ja minä vain voin vaikuttaa tulevaisuuteeni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsesääli sairastuttaa!
Silloin kun on vaikeaa niin ota katse pois omasta navasta ja katso ympärille. On paljon ihmisiä, jotka elävät vaikeammissa oloissa kuin itse (mm. slummit ympäri maailmaa), ole kiitollinen siitä kuinka hyvin sinulla asiat ovat. On mm. katto, perusturvallisuus on taattu ja pääsy terveydenhuoltoon. Asiat voisivat olla paljon huonommin. Tämän ajatuksen voimalla olen selviytynyt monesta.
Ollaan kiitollisia ainutkertaisesta elämästämme, joka on jokaisella erilainen.
Mutta muista myös se, että suomalainen lapsikin voi olla hyvin kaltoinkohdeltu! Tai se aikuinen voi olla ollut lapsena hyvin kaltoinkohdeltu.
Ei tarvitse mennä slummeihin.
niin tuo on jotenkin naurettava sanonta "perusturvallisuus on taattu". Oma lapsuus meni jatkuvasti kuolemaa pelätessä, hullu isäni olisi siis voinut meidät tappaa. Sitten tiedän, että joissakin perheissä alkoholismi voi olla niin pahaa, ettei lapsille ole edes ruokaa :( tai joutuvat huolehtimaan itse sisaruksistaan ja ruuasta. Siinä on se perusturvallisuus kaukana.
Elämästä olen kiitollinen, kun itse päätän aikuisena suunnan niistä lähtökohdista, jotka on annettu. Enhän minä kokokaan ole irrallinen lapsuuteni vaikutuksista :(
Itseasiassa itselläni on juuri alkoholismin, mielenterveysongelmien ja perheväkivallan varjostama lapsuus. Mutta juuri sitä tarkoitin, että valitsen elää elämääni niin hyvin kuin pystyn huolimatta lapsuudestani tai perheestäni. Yritän parhaani niillä korteilla mitä minulle on annettu. Itsesääli ja katkeruus ei auta mitään ja minä vain voin vaikuttaa tulevaisuuteeni!
Juuri näin.
- Se vastannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eikö se loisiminenkin ole vika. Onko se vähemmän vika kuin sokeutumunen juotuaan 100 % pirtua."
!00% pirtu on aina 96%vahvuista korkeintaan.
Anna itsellesi anteeksi asiat, jotka olet sanonut ja tehnyt, kun olet psykiatrisen sairautesi vuoksi ollut syyntakeettomassa tilassa. Muutoin et pääse elämässä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisain asia:
Pidä yksityisasiat omana tietonasi, älä luota kehenkään.
Vierailija kirjoitti:
Nappaa hyvä mies nuorena - alle 25 vuotiaana ja viimeistään alle 30 vuotiaana. Parhaat eli ( järkevät, toimeentulo, käytöstavat, ulkonäkö ymv. oleellinen) ok-kunnossa eli juuri nuo häviävät ekaks ja vapautuvat vasta leskeydyttyään jos silloinkaan eli älä hautaudu kirjastoihin vaan elä nuoruuttasi. Tämä on tärkein neuvo - älä usko muita - ihmiset jotka ovat jo kumppaninsa löytäneet yrittävät ehkä estää sinua lähtemästä "tuulettumaan" ja jäämään kotiin. Älä kuuntele heitä ! Kun saat hyvän järkevän miehen, loksahtavat muutkin jutut, opiskelut sujuvat, saat ehkä ihania lapsia ja työpaikalla suositaan aina perheellisiä, koska heitä pidetään tasapainoisina tämä valitettavasti salainen sääntö pätee sekä yksityis- että yritysmaailmassa. Se suunnaton pettymys ja itsesääliin vajoaminen yli 40 vuotiaana, kun sinulla ei ole "mitään" - ei lapsia, ei miestä, veemäinen työpaikka ja työkaverit, ei enää kavereita , ystäviä ( hävisivät kun huomasivat, että et perheellisty) - voi olla , että sinua naurattaa tämä liioittelu, mutta sinä syksyinä sateisena iltana kun seisot kesällä kuolleen äitisi haudalla, saa sinut tuntemaan niin lohdutonta tuskaa ja tyhjyyttä, että sitä tunnetta et pääse pakoon missään et koko loppuelämänäsi, koska olet seuraava ja jos elämäsi on ollut siihen asti tyhjää ja merkityksetöntä, voit enää etsiä niitä olemattomia oljenkorsia joihin takertua, jos niitäkään . Eli hyvä kaksikymppinen minä, etsi hyvä mies nuorena ja pidä hänestä kiinni, voit ehkä epäonnistuakin, mutta et koskaan niin pahoin kuin ylläoleva tapaus
Juuri näin, kyllä harmittaa kun en ollut aktiivisempi 20-vuotiaana. Nyt olen totaaliyksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
95% ihmisistä on tyhmiä. Loput 5% yrittävät selviytyä elämästä heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ota korona-rokotetta.Siihen tulee kuolemaan paljon ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi moni on sanonut, että älä luota keneenkään. Minä sanon että opi luottamaan. Saat muuten elää aika onnettoman elämän, jossa aina odotat pahinta, ja kuolet kumminkin.
Kaunis ajatuksena. Sinulla on ollut toistaiseksi hyvä tuuri. Mutta jossain vaiheessa kohtaat elämän raadollisuuden ja ymmärrät miksi keneenkään ei voi luottaa 100%.
Äitini toitotti koko nuoruuteni, että ei kannata kertoa omista asioistaan muille, eikä luottaa ihmisiin. En noudattanut hänen neuvoavaan. Siitä hyvästä minulla on todella hyviä ja läheisiä ihmissuhteita, jotka ovat tuoneet elämääni paljon hyvää. Olen saanut kokea tukea, jakamista, iloa, läheisyyttä jne. Vielä näin 61-vuotiaanakaan en ymmärrä, miksi en voisi luottaa ihmisiin.
Kyllä! Täällä taas puhuu ihminen, jonka perusluottamus on lapsuudessa niin pahoin rikottu, että minun on ollut vaikea luottaa ihmisiin. Sitten kun parisuhteenikin ovat osoittautuneet epäluotettavaksi, niin. Mut silti mä haluaisin olla ihminen, joka luottaa ihmisiin ja miehiinkin. Siis ystäviin luotan ja aion kyllä luottaa mieheenkin, jos hyvän sellaisen löydän. Mut pohjalla on sellainen "epäilyksen vire" ,mutta minkäs teet Niin yritän tässä vaan sanoa, että minusta on hienoa, jos ihmisiin pystyy luottamaan. Ja haluaisin itse niin voida tehdä. Minusta parisuhde ja elämä menee jotenkin hukkaaan, jos ei luota ihmisiin.
Mutta kun kaikkiin ihmisiin ei kannata luottaa. Jos joku on kohdannut elämässään petollisia roistoja ja luottanut heihin ja tullut huijatuksi, niin tuskin se on kovin hyvä juttu.
Arvostelukyky on mielestäni hyvä ominaisuus, samoin terve itsesuojeluvaisto.
Se kun löysin Jeesuksen ja tajusin että Raamattu on totta.
Tuo menee kaiken edelle.
Että pedofiileja löytyy ilmeisesti myös päättävistä elimistä. Miehet pelkäävät toisiaan, eivätkä uskalla mitään.
Ketään ei oikeasti kiinnosta mitä teet (Okei ehkä vanhempiasi ja ystäviäsi vähän), mutta ei niitäkään lopulta. On ajan tuhlausta yrittää miellyttää ihmisiä, joista et alkuunkaan tykkää edes itse.