Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miehen potkiminen minun ollessa nukkumassa

Vierailija
05.09.2013 |

Olen jo pitkään ollut todella kyllästynyt ja vihainen mieheni käytökseen. Onko tässä jo narsistin piirteitä?

Olen 3 lapsen äiti, kaikki ovat vielä kotihoidossa. Esikoinen menee ensi vuonna eskariin. Olen aina ollut touhukas, tehnyt kotitöitä, siivonnut pihaa, mutta vaadin myös miestä niihin mukaan. Jos minä tiskaan, laitan pyykit ja imuroin päivällä, haluan,että mies vie iltapäivällä esim. lapset pihalle ja tekee iltapuuroja ym. Auttaa sitten yksittäisissä pikkuhommissa. Tämä siis hoituu mieheltä hyvin. Tekee paljon myös ruokia viikonloppuisin ja vie osaa lapsia harrastuksiin.

Mutta sitten on tämä puoli, mitä en ymmärrä. Olen toisinaan todella uupunut ja kyllästynyt kotona olemiseen. Haluaisin hetken rauhan, mutta mies ei sitä hyväksy. Tai jos pitää hyväksyä, hän suuttuu. En harrasta juuri mitään ja menoni on tyylin 2xvko kauppaan illalla. Joskus pyydän, että menisi lasten kanssa johonkin, että saisin vaikka nukkua. Ensin marisee siitä, mutta lopuksi hyväksyy. Mutta kun minä olen nukkumassa, tulee ja POTKAISEE minua ja sanoo, että lähtevät nyt. Ja kun ovat esim. 1h pois tulee samantien ja POTKAISEE taas minua, että nouse ylös. Ei potkaise kovaa, enemmän tökkää, mutta tekee sen jalalla!!!!!

Enkö saisi koskaan olla väsynyt? Ainako pitäis olla pullat uunissa ja talo siisti kun herra tulee kotiin?! Ja miksi sen pitää tehdä kaikkensa, että minä en saisi levätä? Jos joku viikonloppuaamu haluan nukkua pidempään, päästää lapset sinne riehumaan, jättää ovet auki ja laittaa telkan kovalle tai jos ei noita tee, tulee huoneeseen "vaihtamaan lakanoita" , kolistelemaan kaappeja tai kerran rupesi imuroimaan, tuollaista yhtä idioottia touhua kuitenkin kun toinen haluaisi olla hetken yksin. Onko teidän muiden miesten käytöksessä samaa? Minä kuitenkin hoidan lapset pääosin. Mies tulee kotiin yleensä vasta 17-18 ja lähtee aamulla jo ennen 07. Lapset menevät jo klo. 20 nukkumaan. Minä joudun viemään aina 2 lapsista nukkumaan, kun eivät hyväksy isää..esikoinen yleensä menee sitten isänsä kanssa vähän myöhemmin sänkyyn.

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eron paikka. 

Vierailija
2/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

hmmm... miehesi tekee kyllä töitten ohella aika paljon kotitöitä, jos vertaa meidän tapaukseen. Potkiminen ei kyllä ole kivaa enkä sitäitse varmaan sietäisi. Mitä miehesi sanoo itse tuosta potkimisesta? Oletko kertonut, että se on loukkaavaa sinusta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkinlaiselta kiusanteolta vaikuttaa... Onko mies katellinen kun sinä olet "vain" kotona? Ehdotappas miehelles että kyllä sinä voit mennä töihin ja mies jäädä kotiin...

 Meillä sama tilanne että minä lasten kanssa kotona ja mies töissä mutta mies tekee ainoastaan työnsä, ei kotona mitään, harvemmin hoitaa edes lapsia ja väittää minua itsekkääksi.

Vierailija
4/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole meillä tuollaista, ei ole koskaan ollut, silloinkaan kun lapset oli pieniä. Nyt he on jo koululaisia. Kumpikin tekee kyselemättä huushollihommia, ja jos väsyttää, niin toisen annetaan nukkua. Monesti kun nukun, sieltä kuuluu ärähdys, että älä mekasta, äitis yrittää nukkua. Saattaa se kyllä kahville tulla herättelemään, räppäämällä valot päälle ja jos yritän karkuun peittojen alle, kaivaa mut sieltä esiin. Siinä vaiheessa olen jo kuorsannut 2-3 tuntia.

 

Tuollainen käytös on selvää ilkeilyä ja kiusantekoa sinua kohtaan, sua kohdellaan kuin piikaa keskiajalla.

Vierailija
5/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 13:35"]

Olen jo pitkään ollut todella kyllästynyt ja vihainen mieheni käytökseen. Onko tässä jo narsistin piirteitä?

Olen 3 lapsen äiti, kaikki ovat vielä kotihoidossa. Esikoinen menee ensi vuonna eskariin. Olen aina ollut touhukas, tehnyt kotitöitä, siivonnut pihaa, mutta vaadin myös miestä niihin mukaan. Jos minä tiskaan, laitan pyykit ja imuroin päivällä, haluan,että mies vie iltapäivällä esim. lapset pihalle ja tekee iltapuuroja ym. Auttaa sitten yksittäisissä pikkuhommissa. Tämä siis hoituu mieheltä hyvin. Tekee paljon myös ruokia viikonloppuisin ja vie osaa lapsia harrastuksiin.

Mutta sitten on tämä puoli, mitä en ymmärrä. Olen toisinaan todella uupunut ja kyllästynyt kotona olemiseen. Haluaisin hetken rauhan, mutta mies ei sitä hyväksy. Tai jos pitää hyväksyä, hän suuttuu. En harrasta juuri mitään ja menoni on tyylin 2xvko kauppaan illalla. Joskus pyydän, että menisi lasten kanssa johonkin, että saisin vaikka nukkua. Ensin marisee siitä, mutta lopuksi hyväksyy. Mutta kun minä olen nukkumassa, tulee ja POTKAISEE minua ja sanoo, että lähtevät nyt. Ja kun ovat esim. 1h pois tulee samantien ja POTKAISEE taas minua, että nouse ylös. Ei potkaise kovaa, enemmän tökkää, mutta tekee sen jalalla!!!!!

Enkö saisi koskaan olla väsynyt? Ainako pitäis olla pullat uunissa ja talo siisti kun herra tulee kotiin?! Ja miksi sen pitää tehdä kaikkensa, että minä en saisi levätä? Jos joku viikonloppuaamu haluan nukkua pidempään, päästää lapset sinne riehumaan, jättää ovet auki ja laittaa telkan kovalle tai jos ei noita tee, tulee huoneeseen "vaihtamaan lakanoita" , kolistelemaan kaappeja tai kerran rupesi imuroimaan, tuollaista yhtä idioottia touhua kuitenkin kun toinen haluaisi olla hetken yksin. Onko teidän muiden miesten käytöksessä samaa? Minä kuitenkin hoidan lapset pääosin. Mies tulee kotiin yleensä vasta 17-18 ja lähtee aamulla jo ennen 07. Lapset menevät jo klo. 20 nukkumaan. Minä joudun viemään aina 2 lapsista nukkumaan, kun eivät hyväksy isää..esikoinen yleensä menee sitten isänsä kanssa vähän myöhemmin sänkyyn.

[/quote]

 

Mulla on sulle hyvä idea: tee tuolle kultakimpaleelle vielä 1-2 kersaa lisää, perheonnenne lisääntyy varmasti!

Vierailija
6/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse varmaan regogisin tilanteessa näin:

 

"Potkaise vitun mulkku vielä kerran, niin lennät pihalle eikä takaisin ole tulemista."

 

Ja omaa aikaa ottaisin näin:

 

"Mä lähden huomenna klo 12. kaupungille. Yksin, koska tarvitsen nyt aikaa hengähtää.Tulen takaisin neljältä ja tuon pizzaa kaikille ruoaksi."

 

Ja sitten lähtisin. Nukkuisin vaikka autos jos ei muuta :D Mies sais murjottaa vaikka kuinka, mutta periksi en antais ja vittuilua en kuuntelis. Sanoisin vain, että jos ei osaa puhua kuin aikuiset, niin pitäköön päänsä kiinni. Jos mies ite lähtee jonnekin etten pääsisi menemään, niin tilaisin lapsenvahdin/ heittäisin lapset mummulaan/hoitajalle ja menisin silti. Tämä toistuisi niin kauan, että mies joko ymmärtää yskän tai lähtee litomaan.

 

Ihmisen on välillä saatava olla yksin. Tosin täytyy muistaa, että miehelle on annettava tämä mahdollisuus myös. Ja tietenkin täytyy välillä viettää aikaa ihan pariskuntanakin. Ja perheenä :)

 

Sinä siis otat sen oman aikasi etkä kuuntele mitään lapsellista väninää sekuntiakaan.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosi häijy mies sulla ap.

Vierailija
8/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika järkyttävää, että ihmiset hyväksyvät moisen kohtelun. Minua ei potkittaisi omassa kodissani, jos olisin lepäämässä tai missään muussakaan tilanteessa. Edes leikillään tai kevyesti tai edes tökittäisi jalalla kesken levon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 13:50"]

Itse varmaan regogisin tilanteessa näin:

 

"Potkaise vitun mulkku vielä kerran, niin lennät pihalle eikä takaisin ole tulemista."

 

Ja omaa aikaa ottaisin näin:

 

"Mä lähden huomenna klo 12. kaupungille. Yksin, koska tarvitsen nyt aikaa hengähtää.Tulen takaisin neljältä ja tuon pizzaa kaikille ruoaksi."

 

Ja sitten lähtisin. Nukkuisin vaikka autos jos ei muuta :D Mies sais murjottaa vaikka kuinka, mutta periksi en antais ja vittuilua en kuuntelis. Sanoisin vain, että jos ei osaa puhua kuin aikuiset, niin pitäköön päänsä kiinni. Jos mies ite lähtee jonnekin etten pääsisi menemään, niin tilaisin lapsenvahdin/ heittäisin lapset mummulaan/hoitajalle ja menisin silti. Tämä toistuisi niin kauan, että mies joko ymmärtää yskän tai lähtee litomaan.

 

Ihmisen on välillä saatava olla yksin. Tosin täytyy muistaa, että miehelle on annettava tämä mahdollisuus myös. Ja tietenkin täytyy välillä viettää aikaa ihan pariskuntanakin. Ja perheenä :)

 

Sinä siis otat sen oman aikasi etkä kuuntele mitään lapsellista väninää sekuntiakaan.

 

[/quote]

 

Just näin. Mulkku mies ei ansaitse minkäänlaista paapomista. Ryhtiä, ap!

 

Vierailija
10/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, saako miehesi olla nokkaunilla rauhassa, kun tulee väsyneenä töistä? Et kerro siitä mitään. Miehesi tekee 11-tuntisia työpäiviä JA päälle vielä hoitaa lapsia ja kotia - koska HÄN saa olla väsynyt ja levätä?

 

Tuntuu siltä, että teillä on keskusteluyhteys ruvella, kun sinä et saa keskusteltua miehesi kanssa työnjaosta. Ilman muuta molemmat teistä tarvitsette omaa aikaa olla ja levätä ja vaikkapa harrastaa. Sinä ja mies.

 

Ja voit vallan hyvin sanoa, että sinua loukkaa se, että miehesi herättelee sinua potkimalla kuin mitäkin koiraa. Ja että jos miehesi on herännyt aiemmin, hänen ei tarvitse sinua herättää, koska pitkät aamu-unet ovat hemmottelua, jota pitäisi aina välillä kummankin toiselleen suoda (sinä varmaan annat miehen välillä nukkua rauhassa vkl-aamuisin?).

 

Kysy, tietääkö hän, mitä teet päivittäin. Että et ehdi päiväaikaan lepäillä, joten voit olla aika uupunut jo hänen tullessaan töistä. Laadi vaikkapa tyypillisen päivän aikataulu - ja ole rehellinen, älä liioittele - ja kehota häntä katsomaan se ajatuksella lävitse.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on helpommin sanottu kuin tehty, meillä ainakin on välillä oikein ihania aikoja vaikka mies ei kotihommiin ja lastenhoitoon osllistukaan. Silti vain miestä rakastan ja lapset murtuisi täysin jos erottaisiin. En ymmärrä miksi en saa vain lähdettyä, en tiedö mitä pelkään, vaikka tiedän että yksin pääsisin helpommalla ja olisi helpompi pyytää ulkouolisilta apua kun ei olisi sitä toista aikuista jakamassa arkea, nyt en voi pyytää apua kun on mies jonka pitäisi muka ottaa vastuu myös perheestä.

 

T:4

Vierailija
12/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on helpommin sanottu kuin tehty, meillä ainakin on välillä oikein ihania aikoja vaikka mies ei kotihommiin ja lastenhoitoon osllistukaan. Silti vain miestä rakastan ja lapset murtuisi täysin jos erottaisiin. En ymmärrä miksi en saa vain lähdettyä, en tiedö mitä pelkään, vaikka tiedän että yksin pääsisin helpommalla ja olisi helpompi pyytää ulkouolisilta apua kun ei olisi sitä toista aikuista jakamassa arkea, nyt en voi pyytää apua kun on mies jonka pitäisi muka ottaa vastuu myös perheestä.

 

T:4

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

sano että mä en oo mikään koira älä potki mua! (en hyväksy koirienkaan potkimista)

Vierailija
14/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

... ja en nyt ihan pitäisi potkimisena jalalla koskettamista, itsehän ap sanot, että "Ei potkaise kovaa, enemmän tökkää, mutta tekee sen jalalla". Joo, ei ole kovin kunnioittavaa eleenä, mutta en nyt ottaisi tuollaisia hepuleita silti kuin esim. yhdeksikkö tuossa... Kannattaa sanoa miehelle, että "tuo on loukkaavaa, sinähän potkit minua kuin mitäkin koiraa".

 

11

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sua potkitaan omassa kodissasi kuin alhaisinta koiraa hullun isännän toimesta ja sinä et lähde? Missä kunnioitus ja arvostus sinua kohtaan?

 

Ei mitään keskusteluja tuossa vaiheessa, vaan alat valmistella lähtöä. Miehelle et puhu mitään, koska on noin hullu ja väkivaltainen. Häivyt niin että se on sinulle ja lapsille turvallista. Sitten eropaperit vetämään. Tsemppiä! Opi arvostamaan itseäsi.

Vierailija
16/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 13:50"]

Itse varmaan regogisin tilanteessa näin:

 

"Potkaise vitun mulkku vielä kerran, niin lennät pihalle eikä takaisin ole tulemista."

 

Ja omaa aikaa ottaisin näin:

 

"Mä lähden huomenna klo 12. kaupungille. Yksin, koska tarvitsen nyt aikaa hengähtää.Tulen takaisin neljältä ja tuon pizzaa kaikille ruoaksi."

 

Ja sitten lähtisin. Nukkuisin vaikka autos jos ei muuta :D Mies sais murjottaa vaikka kuinka, mutta periksi en antais ja vittuilua en kuuntelis. Sanoisin vain, että jos ei osaa puhua kuin aikuiset, niin pitäköön päänsä kiinni. Jos mies ite lähtee jonnekin etten pääsisi menemään, niin tilaisin lapsenvahdin/ heittäisin lapset mummulaan/hoitajalle ja menisin silti. Tämä toistuisi niin kauan, että mies joko ymmärtää yskän tai lähtee litomaan.

 

Ihmisen on välillä saatava olla yksin. Tosin täytyy muistaa, että miehelle on annettava tämä mahdollisuus myös. Ja tietenkin täytyy välillä viettää aikaa ihan pariskuntanakin. Ja perheenä :)

 

Sinä siis otat sen oman aikasi etkä kuuntele mitään lapsellista väninää sekuntiakaan.

 

Juuri näin!

 

Tuo potkiminen on aika paha. Alentava teko, väheksyvä ele "nonni lehmä, nouses ylös siitä". Ihan kamalaa. Ei ole normaalin empatiaa tuntevan ihmisen käytöstä tuo kyllä. Eikö olisikin kiva jos miehesi lähtiessään laskisi kätensä hellästi olkapäällesi ja rauhallisella äänellä ilmoittaisi että ovat lähdössä ulos ja suikkaisi ehkä vielä pusun poskelle? Ja kun tulee takaisin, ei sanoisi mitään jos näkee että nukut vielä.

Miestäsi tuntematta, vaikea sanoa mistä kielii. Turhautuneisuus? Väsymys? Mustasukkaisuus omasta ajasta? On surullista että aikuiset miehet ovat niin mukavuudenhaluisia että lasten kanssa oleminen on vähän niinkuin pakko ja on vähintäänkin ilkeää/rangaistus/kosto jos äiti PYYTÄÄ isää viettämään aikaa lasten kanssa. Ja EI saa yleistää, tiedetään!

Vierailija
17/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

15, älähän nyt. Ei ole ihme, että eroluvut ovat Suomessa kovia, jos tuollaisestakin jonkin mielestä pitäisi ottaa avioero.

Jos luet kunnolla ap:n aloituksen, hän sanoo, ettei kyse ole varsinaisesti potkimisesta, joten ei sitä jalalla tönäisyä nyt oikein VÄKIVALLAKSI voi sanoa, eikä miestä hulluksikaan.

 

Tuosta pitää edes yrittää ensin keskustella ja ottaa selville, mikä miestä kaivertelee tuon taustalla. Ties vaikka olisi jokin sinänsä looginen syykin, jolle voi jotain tehdä.

 

11

 

Vierailija
18/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 14:23"]

15, älähän nyt. Ei ole ihme, että eroluvut ovat Suomessa kovia, jos tuollaisestakin jonkin mielestä pitäisi ottaa avioero.

Jos luet kunnolla ap:n aloituksen, hän sanoo, ettei kyse ole varsinaisesti potkimisesta, joten ei sitä jalalla tönäisyä nyt oikein VÄKIVALLAKSI voi sanoa, eikä miestä hulluksikaan.

 

Tuosta pitää edes yrittää ensin keskustella ja ottaa selville, mikä miestä kaivertelee tuon taustalla. Ties vaikka olisi jokin sinänsä looginen syykin, jolle voi jotain tehdä.

 

11

 

[/quote]

 

 

Tuo on sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan dynamiikka on juurikin tuollaista:vähättelyä, mitätöivää... alkaa pienestä fyysisestä tönimisestä. Noille miehille ei kannata ryhtyä järkeilemään tai luulla keskustelun auttavan. Kannattaa pelastaa itsensä ja lastensa henki ennen kuin on liian myöhäistä.

 

Vierailija
19/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2013 klo 14:23"]

15, älähän nyt. Ei ole ihme, että eroluvut ovat Suomessa kovia, jos tuollaisestakin jonkin mielestä pitäisi ottaa avioero.

Jos luet kunnolla ap:n aloituksen, hän sanoo, ettei kyse ole varsinaisesti potkimisesta, joten ei sitä jalalla tönäisyä nyt oikein VÄKIVALLAKSI voi sanoa, eikä miestä hulluksikaan.

 

Tuosta pitää edes yrittää ensin keskustella ja ottaa selville, mikä miestä kaivertelee tuon taustalla. Ties vaikka olisi jokin sinänsä looginen syykin, jolle voi jotain tehdä.

 

11

 

[/quote]

 

 

Tuo on sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan dynamiikka on juurikin tuollaista:vähättelyä, mitätöivää... alkaa pienestä fyysisestä tönimisestä. Noille miehille ei kannata ryhtyä järkeilemään tai luulla keskustelun auttavan. Kannattaa pelastaa itsensä ja lastensa henki ennen kuin on liian myöhäistä.

 

[/quote]

Ja paskan marjat.

Älä ole lapsellinen. Ap kertoo, että mies hoitaa lapsia ja tekee todella pitkää työpäivää. Ap ei kerro, saako mies ollenkaan lepäillä. Joka tapauksessa totta hemmetissä tuota ensin pitää selvittää puhumalla, siis työnjako-ongelmaa ja sitä, että mies ei tunnu arvostavan vaimonsa työpanosta. Tuollainen jalalla töniminen ei ole väkivaltaa, mutta kielii heikosta arvostuksesta, jonka takana voi olla selvää tietämättömyyttäkin.

 

Ja mitä hittoa sinä nyt sepustelet siellä väkivallan eskaloitumisesta? Kuule, ihan väkivaltakin VOI loppua. Ei se ole mikään lumipallo, joka väjäämättä vyöryy alas rinnettä ja paisuu jättimäiseksi siinä matkalla.

 

Parisuhdeterapia, psykoterapia tehoavat monasti, ja väkivaltaisia miehiä (siis nyt puhun aidosta väkivallasta, josta nyt ei ole edes kyse) on myös onnistuttu hyvinkin parantamaan - ei esim. Lyömätön linja ole olemassa ja saa yhteiskunnan rahoitusta ihan vaan silmänlumeeksi...

 

11

Vierailija
20/32 |
05.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No nro 11 saa tehdä mitä haluaa, mutta kannustan aloittajaa silti eroamaan. Lapsilla on eron jälkeen isä edelleen, mutta aloittaja on vapaa aloittamaan uuden, rakastavan ja arvostavan, ihmissuhteen. Avioero on ihan hyvä vaihtoehto eikä siitä tarvitse kantaa minkäänlaista syyllisyyttä.

 

15